Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SESI-4

INGOMA 18 Siyakuthokoza Ngesihlengo

Isihlengo Sisifundisani?

Isihlengo Sisifundisani?

“Ngalokhu ithando lakaZimu lembuliwe.”—1 JWA. 4:9.

OKUSESIHLOKWENESI

Sizokucoca ngalokho esikufundako ngokufa kwakaJesu nangobuntu obuhle obutjengiswe nguJehova uZimu noJesu Krestu.

1. Khuyini esiyizuzako ngokuba khona qobe mnyaka esiKhumbuzweni sokufa kwakaJesu Krestu?

 UJEHOVA usinikele isipho esiligugu nakathumela iNdodanakhe bona izosifela. (2 Kor. 9:15) Ngebanga lokuthi uJesu wanikela ngokuphila kwakhe, sikghona ukuba nobuhlobo obutjhidelene noJehova uZimu, sinethuba lokufumana ukuphila okungapheliko. Sinamabanga amanengi khulu wokuthokoza uJehova osinikele isihlengo ngombana asithanda. (Rom. 5:8) Bona sihlale sithokoza ngesihlengo, uJesu noJehova benze ukuthi kube nesiKhumbuzo saqobe mnyaka sokufa kwakaJesu.—Luk. 22:​19, 20.

2. Sizokucoca ngani esihlokwenesi?

2 IsiKhumbuzo sizokuba ngoMgqibelo, Apreli 12, 2025 umnyaka lo. Siyaqiniseka ukuthi soke sizokuba khona. Sizuza khulu ngesikhathi sesiKhumbuzo nasizipha isikhathi sokucabangisisa a ngalokho uJehova neNdodanakhe abasenzele khona. Esihlokwenesi, sizokucoca ngokuthi isihlengo sisifundisani ngoJehova nangeNdodanakhe. Esihlokweni esilandelako, sizokubona ukuthi singazuza njani esihlengweni nokuthi singaragela njani phambili sitjengisa ukuthi siyathokoza ngaso.

LOKHO ISIHLENGO ESISIFUNDISA KHONA NGOJEHOVA

3. Kubayini abantu batjhatjhululwa esonweni ngokufa komuntu oyedwa kwaphela? (Qala nesithombe.)

3 Isihlengo sisifundisa ngobulungiswa bakaJehova. (Dut. 32:4) Kubayini sitjho njalo? Cabanga ngalokhu: U-Adamu akhenge alalele uZimu, yeke waba sisoni, wahlongakala. Ngebanga lokuthi siziinzukulwana zakhe nathi safumana isono. (Rom. 5:12) Bona uJehova asitjhaphulule esonweni nekufeni, wenza ilungiselelo lokuthi uJesu abe sihlengo. Kuza njani-ke ukuthi ngokuzinikela komuntu oyedwa, onganasono kutjhatjhululwe abantu abanengi esonweni? Umpostoli uPowula wathi, “Njengombana ngokungalaleli komuntu munye [u-Adamu] abanengi benziwa izoni godu ngokulalela komuntu munye [uJesu] abanengi bazokwenziwa abalungileko.” (Rom. 5:19; 1 Thim. 2:6) Ngamanye amezwi, ngebanga lomuntu munye, soke safumana isono nokufa. Yeke, ngebanga lomuntu oyedwa, owalalelako nonganasono singatjhatjhululwa.

Ngebanga lomuntu oyedwa u-Adamu soke sinesono begodu siyafa. Ngebanga lomuntu oyedwa uJesu singatjhatjhululwa esonweni nekufeni (Funda isigaba 3)


4. Kubayini uJehova angakhenge avumele abantwana baka-Adamu abamlalelako ukuthi baphile ngokungapheliko?

4 Kghani bekutlhogeka kwamambala ukuthi uJesu ahlongakale bona asisindise? Kubayini uJehova angakhenge avumele abantwana baka-Adamu, abamlalelako ukuthi baphile ngokungapheliko? Thina besingacabanga ukuthi le, bekuzokuba yindlela ehle yokuthi uJehova ararulule umraro lo. Ngebanga lokuthi uJehova unobulungiswa, le bekungekhe kube yindlela elungileko yokuthi ararulule umraro lo ngombana bekuzokubonakala ngasuthi u-Adamu akhenge enze isono esikhulu begodu abantwabakhe abasizizoni namkha abanasono, ebekuzabe kuyinto engasi liqiniso.

5. Khuyini esenza siqiniseke ukuthi uJehova uzokuhlala enza okulungileko?

5 Okhunye kukuthi, ngathana uJehova akhenge asinikele isihlengo, wavumela abantwana baka-Adamu baphile ngokungapheliko ngitjho nanyana bebanesono, bekuzokutjengisa ukuthi uJehova akanandaba nemithethokambiswakhe malungana nokulungileko nokungakalungi. Umphumela bewuzokuba kukuthi abantu bebazokutshwenyeka ngokuthi nesikhathini esizako bebangazibethisa ngomoya iinkambisolawulo zakhe begodu bengekhe enze lokho athi uzokwenza esikhathini esizako. Abantu bangabuye bangaqiniseki ukuthi uZimu uJehova uzozizalisa zoke iinthembiso azenzako kodwana akutlhogeki ukuthi sizitshwenye ngalokho. Kungebanga lokuthi uJehova wenza okulungileko, ngitjho nanyana ukwenza njalo bekutjho ukuthi anikele ngeNdodanakhe ebelethwe yodwa, yeke lokho kuyasiqinisekisa ukuthi uzokuhlala enza okulungileko.

6. Isihlengo siliveza njani ithando lakaJehova? (1 Jwanisi 4:​9, 10)

6 Kunobunye ubuntu obukhethekileko, obenza uJehova wathumela uJesu bona azosifela, lithando analo ngathi. (Jwa. 3:16; funda yoku-1 kaJwanisi 4:​9, 10.) UJehova wathumela iNdodanakhe bona izosifela, ingasi ngombana ufuna siphile ngokungapheliko kwaphela kodwana ufuna sibe yingcenye yomndenakhe. Cabanga ngalokhu: Lokha u-Adamu nakonako, akhenge asaba yingcenye yomndeni kaJehova. Ngebanga lalokho, soke sibelethelwe ngaphandle komndeni kaJehova. Ngebanga lesihlengo esabhadalwako, boke abantu abakholwa kuZimu bebamlalele, bangaba yingcenye yomndeni kaJehova. Ngitjho nanje, singakghona ukuba nobuhlobo obutjhideleneko noJehova nabafowethu nabodadwethu. Koke lokhu kusitjengisa ukuthi uJehova usithanda khulu.—Rom. 5:​10, 11.

7. Ukutlhaga kwakaJesu, kusisiza njani sizwisise indlela uJehova asithanda ngayo?

7 Singazwisisa ngcono ukuthi uJehova usithanda kangangani nasicabangisisa ngobuhlungu abuzwako nakabona iNdodanakhe itlhaga. USathana uthi akunamuntu olotjha uZimu ozokuhlala athembekile nakuvela ubujamo obubudisi. Ukutjengisa ukuthi uSathana unamala, uJehova wavumela uJesu bona atlhage ngaphambi kobana ahlongakale. (Job. 2:​1-5; 1 Pit. 2:21) UJehova wabona abantu bahlekisa ngoJesu, amasotja ambetha kabuhlungu begodu ambethelela esigodweni sokuhlunguphazwa ngeempikiri. Bekaqalile nalokha iNdodanakhe ayithandako ihlongakala kabuhlungu. (Mat. 27:​28-31, 39) UJehova bekanamandla wokuthi angaqeda yoke into le. Ngokwesibonelo, abaphikisi nabathi, “[UZimu] akamsindise-ke nangabe uyamfuna.” UJehova bekangamsindisa khonokho. (Mat. 27:​42, 43) Nanyana kunjalo, ngathana uJehova wangenela endabeni le, bengekhe kube nesihlengo begodu bengekhe sibe nethemba. Yeke uJehova wavumela ukuthi iNdodanakhe ikghodlhelele ukuphathwa kabuhlungu bekube kulapho ihlongakala khona.

8. Kghani uJehova wezwa ubuhlungu nakabona iNdodanakhe itlhaga? Hlathulula. (Qala nesithombe.)

8 Akukafuzi sicabange ukuthi ngebanga lokobana uZimu unguMninimandla Woke akanamizwa. Senziwe ngomfanekiswakhe, yeke kunendlela esizizwa ngayo lokho kutjho ukuthi uJehova naye kunendlela azizwa ngayo. IBhayibheli lithi, uZimu uzwa “ubuhlungu.” (Rhu. 78:​40, 41) Cabanga nangesibonelo saka-Abrahama no-Isaka, uyakhumbula u-Abrahama wayalwa bona anikele ngendodanakhe okungiyo yodwa bona ibe mhlatjelo. (Gen. 22:​9-12; Heb. 11:​17-19) Singacabanga ngendlela u-Abrahama ebekazizwa ngayo nakasolo alungiselela ukunikela ngokuphila kwaka-Isaka. Kangangani-ke ngendlela uJehova ebekazizwa ngayo nakabona iNdodanakhe iphathwa kabuhlungu begodu ibulawa babantu abangasabi uZimu. Ku-jw.org bukela ividiyo ethi, Lingisa Ukukholwa Kwabo—U-Abrahama, Ingcenye 2.

Kwamzwisa ubuhlungu khulu uJehova ukubona iNdodanakhe izwa ubuhlungu (Funda isigaba 8)


9. Khuyini oyifundako kwebeRoma 8:​32, 38, 39 ngethando lakaJehova ngawe nabantu abamlotjhako?

9 Isihlengo sisifundisa ukuthi akekho umuntu osithanda ukudlula uJehova, kungaba sihlobo sethu namkha umngani esitjhidelene naye. (Funda kwebeRoma 8:​32, 38, 39.) Siyaqiniseka bona uJehova usithanda ukudlula indlela thina esizithanda ngayo. Kghani uyafuna ukuphila ngokungapheliko? UJehova ufuna uphile ngokungapheliko ukudlula indlela wena ongacabanga ngayo. Kghani ufuna ukulitjalelwa izono? UJehova ufuna ukukulibalela, ukudlula ngendlela ongacabanga ngayo. Akubawako kukuthi samukele isipho sakhe esiligugu, sitjengise ukukholwa nokuthi silalele. Isihlengo sisipho esiligugu esitjengisa indlela uJehova asithanda ngayo. Ephasini elitjha sizokufunda ngokungeziweko ngethando lakaJehova.—UMtj. 3:11.

LOKHO ISIHLENGO ESISIFUNDISA KHONA NGOJESU

10. (a) Kubayini uJesu bekatshwenyeke khulu ngokufa kwakhe? (b) Kungayiphi indlela uJesu acwengisa ngayo igama lakaJehova? (Funda ibhoksi elithi, “ Ukuthembeka KwakaJesu Kwacwengisa Igama LakaJehova.”)

10 UJesu unendaba khulu ngalokho abantu abakucabangako ngoYise. (Jwa. 14:31) UJesu wezwa ubuhlungu khulu ngokuthi abekwe umlandu wokuhlambalaza igama lakaYise. Kungebangelo athandaza wathi: “Baba, nakungakghoneka, ikapho le ayidlule kimi.” (Mat. 26:39) Ngokuthembeka kuJehova bekube kulapho ahlongakala khona, uJesu wacwengisa igama lakaYise.

11. UJesu watjengisa njani bona uyabathanda abantu? (Jwanisi 13:1)

11 Isihlengo sisifundisa ukuthi uJesu unendaba khulu nabantu, khulukhulu abalandeli bakhe. (IzA. 8:31; funda uJwanisi 13:1.) Ngokwesibonelo, uJesu bekazi ukuthi ezinye izinto ebekufuze azenze ephasini bezizokuba budisi, khulukhulu nakufuze ahlongakale, abulawe kabuhlungu. Nanyana kunjalo, uJesu wenza zoke izinto ezibudisezi, ingasi ngombana uYise bekamthumile kodwana ngebanga lokuthi uyabathanda abantu. UJesu watjengisa ukuthi uyabathanda abantu ngokuthi abatjhumayeze, abafundise bekabasize. Ngitjho nangelanga ahlongakala ngalo, uJesu wahlamba iinyawo zabapostoli bakhe wabafundisa, wabakhuthaza bewabaduduza. (Jwa. 13:​12-15) Okhunye godu, ngitjho nanyana bekezwa ubuhlungu khulu nakabetjhelwe esigodweni sokuhlunguphazwa, uJesu wanikela isilelesi ebesihlanu kwakhe ithemba, ngokusitjela bona sizokuba naye ePharadesi, watjengisa bona unendaba nonina, nakabawa uJwanisi ukuthi amtlhogomele. (Luk. 23:​42, 43; Jwa. 19:​26, 27) UJesu akhenge atjengise kwaphela ukuthi uyabathanda abantu ngokuthi abafele kodwana nangokubaphatha ngethando nangomusa.

12. UJesu usisiza njani nje?

12 Nanyana uJesu afa “kwaba kanye kwaphela,” kunengi asasenzela khona. (Rom. 6:10) Kubayini sitjho njalo? Usaragela phambili asinikela izinto ezinengi ezihle, esizifumanako ngebanga lesihlengo. Cabanga ngalokho akwenzako nje. UyiKosethu, umPhristi oPhakemeko nehloko yebandla. (1 Kor. 15:25; Efe. 5:23; Heb. 2:17) Unesandla ekubutheleleni abazesiweko nesiqubuthu esikhulu begodu umsebenzi loyo uzokuphela ngaphambi kobana kuphele isizi elikhulu. b (Mat. 25:32; Mar. 13:27) Wenza nesiqinisekiso sokuthi abantu bakaJehova abathembekileko bafumana izinto ezibatjhideza kuZimu ngesikhathi esifaneleko hlangana namalanga wamaswaphela la. (Mat. 24:45) Nasele abusa imiNyaka eyiKulungwana uzokuragela phambili asitlhogomela. UJehova nakanikela iNdodanakhe kithi, akhenge ayinikele ukuthi isifele kwaphela kodwana nokuthi isenzele izinto ezinengi.

RAGELA PHAMBILI UFUNDA IZINTO EZITJHA

13. Ukucabangisisa kungakusiza njani uragele phambili ufunda ngethando lakaZimu noKrestu?

13 Ragela phambili ufunda ngendlela uJehova uZimu noKrestu uJesu abasithanda ngayo bewuragele phambili ucabangisisa ngalokho okufundako. Mhlamunye hlangana nesikhathi sesiKhumbuzo somnyaka lo, ungafundisisa iVangeli linye namkha angeziweko. Kodwana ungafundi imininingwana eminengi khulu ngesikhathi sinye, kunalokho jama kancani uqale amanye amabanga angasenza sithande uJehova noJesu, bewutjele nabanye ngalokho okufundileko.

14. Ngokuvumelana neRhubo 119:97 nomtlolo waphasi, ukurhubhulula kungasisiza njani sifunde okungeziweko ngesihlengo kuhlanganise nezinye iimfundiso esizifumanako? (Qala nesithombe.)

14 Kungenzeka sele uneminyaka eminengi usemaqinisweni, ungazibuza ukuthi kghani kukhona okhunye okutjha ongakufunda ngobulungiswa bakaZimu, ithando lakhe nangesihlengo? Iqiniso kukuthi sizokuhlala sinezinto ezinengi ezitjha esizokufunda ngazo ezimalungana nalokho. Khuyini ongayenza? Fundisisa imininingwana esekelwe eBhayibhelini eseencwadini zethu. Nawufumana okuthileko ongakuzwisisi kuhle, yenza irhubhululo. Kilokho okufumeneko, cabangisisa ngakho phakathi nelanga lakho. Ucabange ukuthi kukufundisani ngoJehova, iNdodanakhe nendlela abakuthanda ngayo.—Funda iRhubo 119:97 nomtlolo waphasi.

Ngitjho nanyana sisemaqinisweni iminyaka eminengi khulu, singakghona ukuragela phambili sitjengise ukuthi sithokoza kangangani ngesihlengo (Funda isigaba 14)


15. Kubayini kuqakathekile ukulinga ukufumana amagugu amatjha aseBhayibhelini?

15 Ungapheli amandla nange ungafumani into etjha namkha into ethabisako nawufunda nalokha wenza irhubhululo. Zicabange njengomuntu olinga ukufumana igolide. Esikhathini esinengi umuntu ofunana negolide uzokusebenzisa ama-awara namkha amalanga amanengi alinga ukulifumana. Uzokuragela phambili alifuna ngesineke ngombana nanyana ngisiphi isiqetjhana asifumanako segolide, ngitjho nanyana singaba sincani kangangani, siligugu kuye. Okuligugu ukudlula igolide, nginanyana yini etjha esiyifumana eBhayibhelini. (Rhu. 119:127; IzA. 8:10) Yeke, yiba nesineke uragele phambili ulandela ihlelo lakho lokufunda iBhayibheli.—Rhu. 1:2.

16. Singabalingisa njani uJehova noJesu?

16 Nawufundako, cabanga ukuthi okufundako ungakusebenzisa njani ekuphileni kwakho. Ngokwesibonelo, ungalingisa ubulungiswa bakaJehova, ngokuthi uphathe abanye kuhle, ungababandlululi. Lingisa indlela uJesu athanda ngayo uYise ngokuthi uzimisele ukutlhaga ngebanga lakaJehova, nokusiza abanye ngitjho nanyana kubudisi ngezinye iinkhathi. Lingisa uJesu ngokutjhumayeza abanye bona nabo bafumane ithuba lokwamukela isipho esiligugu esivela kuJehova.

17. Sizokucoca ngani esihlokweni esilandelako?

17 Nasiragela phambili sifunda ngesihlengo, sizokuthanda uJehova noJesu khulu. Ngebanga lalokho, nabo bazosithanda. (Jwa. 14:21; Jak. 4:8) Yeke, asisebenziseni ilungiselelo lakaJehova lokuragela phambili sifunda ngesihlengo. Esihlokweni esilandelako sizokucoca ngeendlela esingazuza ngazo esihlengweni nokuthi singatjengisa njani bona simthokoza khulu uJehova ngokusithanda kangaka.

INGOMA 107 UZimu Usifundisa Ithando Lamambala

a IHLATHULULO YAMAGAMA: “Ukucabangisisa” kutjho ukudzimelelisa umkhumbulwakho endabeni ethileko.

b Ukubuthelelwa ‘kwezinto ezisezulwini’ uPowula akhuluma ngakho okukwebe-Efesu 1:​10, kubuthelela okuhlukileko kunalokho uJesu akhuluma ngakho kuMatewu 24:31 noMarkosi 13:27 okukubuthelelwa ‘kwabakhethiweko.’ UPowula ukhulumela lokha uJehova nakakhetha amadodanakhe womoya, okungilabo abazeswe ngomoya ocwengileko. UJesu ukhuluma ngesikhathi lapho abazesiweko abasephasini abazokubuthelelwa ngaso batjhinge ezulwini, hlangana nesizi elikhulu.