Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA- 29

INGOMA 121 Asifunde Ukulwisana Nesono

Ragela Phambili Ulwisana Nesono

Ragela Phambili Ulwisana Nesono

“Hlalani niqalile begodu nithandaze qobe, bona ningangeni esilingweni.”MAT. 26:41.

OKUSESIHLOKWENESI

Isihlokwesi sizosisiza sibone itlhogeko yokubalekela ukwenza isono nezinto ezingasenza sigcine sele sonile.

1-2. (a) Ngisiphi isiyeleliso uJesu asinikela abafundi bakhe? (b) Kubayini abalandeli bakaJesu bamtjhiya? (Qala neenthombe.)

 “UMMOYA uyafisa kodwana inyama iyabogaboga.” a (Mat. 26:41b) UJesu watjengisa ngamezwi la ukuthi uyazwisisa bona sinesono. Kodwana amezwakhe aphetha ngokuthi siyelele singazithembi khulu. Ngabo ubusukobo, abafundi bakhe batjho ngokuzithemba ukuthi bazimisele ukunamathela kuJesu. (Mat. 26:35) Bebafuna ukwenza okulungileko. Nanyana kunjalo, bebangalemuki ukuthi ebujameni obubudisi kungaba bulula ukulahlekelwa mamandla wokufuna ukwenza okulungileko, kunalokho benze okungakalungi. Kungebangelo uJesu abayala athi, “Hlalani niqalile begodu nithandaze qobe, bona ningangeni esilingweni.”—Mat. 26:41a.

2 Okudanisako kukuthi abafundi bakhe babhalelwa kuhlala baqalile. Ngesikhathi uJesu abotjhwa, inga-kghani bahlala naye namkha bathukwa bebabaleka? Ngebanga lokobana bebangakatjheji, abafundi bakaJesu benza lokho abathi angekhe bakwenza, batjhiya uJesu.—Mat. 26:56.

UJesu wayelelisa abalandeli bakhe ukuthi bahlale baqalile bebatjheje iinlingo kodwana bamtjhiya (Funda iingaba 1-2)


3. (a) Bona sihlale sithembekile kuJehova, kubayini kufuze sibalekele ukuzithemba khulu? (b) Khuyini esizokucoca ngayo esihlokwenesi?

3 Akukafuzi sicabange ukuthi sizokuhlala sinamandla aneleko wokwenza okulungileko. Kuliqiniso, sizimisele ukungenzi litho elizosidedisela kude noJehova. Nanyana kunjalo, sinesono begodu kungaba bulula ukuthi silingeke bona senze okungakalungi. (Rom. 5:12; 7:​21-23) Singazifumana sisebujameni obungenza kubonakale kukuhle ukwenza izinto ezingakalungi singakatjheji. Nasizakuhlala sithembekile kuJehova neNdodanenakhe, kufuze silandele isiyeleliso sakaJesu sokuhlala siphapheme singenzi isono. Isihlokwesi singasisiza senze njalo. Kokuthoma, sizokucoca ngokuthi ngibuphi ubujamo lapha kufuze sitjheje khona. Bese sicoce ngokuthi singatjheja njani nasilingwako. Kwamaswaphela, sizokucoca ngokuthi singahlala njani sitjhejile.

UBUJAMO OBUTLHOGA SIHLALE SITJHEJILE

4-5. Kubayini kuqakathekile ukubalekela nokwenza izono ezincani?

4 Izono ezincani zingabogabogisa itjhebiswano esinalo noJehova. Zingenza nokuthi senze izono ezikulu.

5 Woke umuntu uyalingeka. Soke kunalapha sibogaboga khona, kungaba kukwenza isono esikhulu, ukuziphatha kumbi nokucabanga njengephasi. Ngokwesibonelo, kungenzeka omunye ulwisana nesilingo zokuziphatha kumbi ngokwamabhayi. Omunye kungenzeka utjhigamele khulu emikghweni emimbi, enjengokuskomora namkha ukubukela zomseme. Omunye kungenzeka ulwisana nokusilingeka msinya, ukuzikhakhazisa namkha ukungafuni ukwenza okulungileko ngebanga lokusaba abanye bona bazokuthini. Njengombana uJakopo atjho: “ngamunye ulingwa ngokudoswa nangokuyengwa yikanukwakhe.”Jak. 1:14.

6. Khuyini ekufuze sithembeke kiyo?

6 Kghani uyazi ukuthi kukuphi lapha olingeka khona khulu? Kuyingozi ukungazi ubuthakathaka bethu namkha ukucabanga bona sinamandla aneleko wokungenzi isono. (1 Jwa. 1:8) UPowula watjengisa ukuthi ngitjho nalabo ‘abanqotjhiswa mmoya’ bangawela esonweni nabangatjhejiko. (Gal. 6:1) Kufuze sithembeke kithi besazi lapho sibogaboga khona.—2 Kor. 13:5.

7. Khuyini ekufuze sizivikele kiyo khulu? Nikela isibonelo.

7 Nasele sizazi izinto ezingasilinga bulula, khuyini ekufuze siyenze? Kufuze sisebenze budisi ukuthi silwisane neenlingwezo! Ngokwesibonelo, ngeenkhathi zeBhayibheli iindawo ebezilula ukuzisahlela emthangaleni wedorobho bekumasango. Ngebanga lalokho, amasango bekuba yindawo evikelwa khulu. Ngokufanako, sitlhoga ukutjheja khulu iindawo lapho sazi khona ukuthi sibuthakathaka kizo.—1 Kor. 9:27.

SINGAZIVIKELA NJANI BONA SINGENZI OKUNGAKALUNGI?

8-9. Isokana elihlathululwe emtlolweni wezAga isahluko 7, belingakubalekela njani ukwenza isono esikhulu? (IzAga 7:​8, 9, 13, 14, 21)

8 Singazivikela njani? Tjheja lokho esikufundako ngesokana ekucocwa ngalo kuzAga isahluko 7. Laziphatha kumbi ngokwamabhayi nomfazi okhohlakeleko. Ivesi 22 lisitjela ukuthi “khonokho” isokaneli lamlandela. Kodwana njengombana amavesi angehla atjengisa, lathatha amagadango kancanikancani, lagcina sele lonile.

9 Khuyini isokaneli elayenzako ngaphambi kobana lenze isono esikhulu? Kokuthoma, ebusuku isokaneli, “ladlula endleleni eseduze nekhona lomfazi.” Lakhamba latjhinga nca ngendlinakhe. (Funda izAga 7:​8, 9.) Ngokulandelako, nalibona umfazi lo akhenge lijike khonokho. Kunalokho, lamvumela bona alimange, lamlalela njengombana bekakhuluma ngomhlatjelo wetjhebiswano awenzileko, mhlamunye ukulenza libone ngasuthi akusimumuntu omumbi kangako. (Funda izAga 7:​13, 14, 21.) Ngathana isokaneli akhenge lenze zoke izintwezi ezingakahlaniphi, bengekhe lilingeke ligcine lonile.

10. Namhlanjesi umuntu angawenza njani umtjhapho ofana naloyo owenziwa lisokaneli?

10 Indaba le isenza sitjheje lokho okungenzeka kinanyana ngubani olotjha uJehova. Angawela esonweni esikhulu, ngemva kwesikhathi azizwe ngasuthi lokho kwenzeke “khonokho.” Namkha angathi lokhu, “sekwazenzakalela.” Kodwana nakacabangisisa kuhle ngokwenzekileko, angabona ukuthi kungenzeka kunamagadango angakahlakaniphi awathetheko, amenze wagcine sele enze isono. Amagadango lawo angahlanganisa ukuba nabangani abakhohlakeleko, ukuzithabisa okungakahlwengeki namkha ukuba seendaweni ezisolekako, kungaba kukuba kizo bunqopha namkha nge-inthanethi. Kungenzeka besele alisile ukuthandaza, ukufunda iBhayibheli, ukuya esifundweni namkha ukutjhumayela. Njengesokana ekucocwe ngalo emtlolweni wezAga, isono salo asikenzeki khonokho.

11. Khuyini ekufuze siyibalekele bona singenzi isono esikhulu?

11 Khuyini esikufundako? Akukafuzi sibalekele ukwenza isono kwaphela kodwana namagadango angasenza sigcine sonile. Ngilelo iphuzu uSolomoni akhuluma ngalo ngemva kokuhlathulula okwenzeke esokaneni nemfazini okhohlakeleko. Nakakhuluma ngomfazi lo uthi: “Ungaphambukeli eendleleni zakhe.” (IzA. 7:25) Bewunikela isinqophiso esithi: “Khambela kude naye; begodu ungatjhideli ebungenweni bendlwakhe.” (IzA. 5:​3, 8) Kufuze sizivikele ekwenzeni isono ngokuthi sikhambele kude nezintweni ezingasenza sigcine sonile. b Lokhu kungahlanganisa izinto okungenzeka amaKrestu avumelekile ukuzenza kodwana ezingasibangela senze isono.—Mat. 5:​29, 30.

12. Khuyini uJobho azimisela ukuyenza begodu kwamsiza njani wabalekela iinlingo? (Jobho 31:1)

12 Bona sibalekele ubujamo obungasenza sigcine sele sonile, kufuze sithathe isiqunto esiqinileko. Ngilokho uJobho akwenzako. Wenza ‘isivumelwano namehlwakhe’ bona angaqali umfazi ngokumkhanuka. (Funda uJobho 31:1.) Ukunamathela esiquntweneso bekuzomenza angagcini sele afebile. Nathi singathatha isiqunto sokubalekela nanyana yini engasilingela ekwenzeni isono.

13. Kubayini kufuze sitjheje indlela esicabanga ngayo? (Qala neenthombe.)

13 Kufuze sitjheje nendlela esicabanga ngayo. (Eks. 20:17) Abanye babona ngathi kulungile ukucabanga ngezinto ezingakalungi, ikani umuntu nakangazenziko. Kodwana ukucabanga njalo akukalungi. Umuntu ocabanga ngezinto ezimbi, ukhulisa isifiso sokwenza izintwezo. Nakenza njalo, wenza kube budisi ukulwisana nokwenza okungakalungi. Kuliqiniso ukuthi imicabango emimbi izokufika eengcondweni zethu. Intatha kukuthi siyibalekele khonokho, siyijamiselele ngemicabango emihle. Nasenza njalo, sizokukhandela imicabango emimbi bona ikhule ibe sifiso esinamandla, okubudisi ukulwisana naso begodu sigcine senza isono esikhulu.—Flp. 4:8; Kol. 3:2; Jak. 1:​13-15.

Kufuze sibalekele nanyana yini engasenza silingeke (Funda isigaba 13)


14. Khuyini enye engasisiza sibalekele iinlingo?

14 Khuyini okhunye esingakwenza ukuzivikela ekulingweni? Kufuze siqiniseke ukuthi sizokuhlala sizuza ngokulalela imithetho kaJehova. Ngezinye iinkhathi kungaba budisi ukucabanga, nokufisa izinto ezivumelana nentando kaZimu kodwana ukuthula esizokubanakho kuzosenza sithabe kwamambala.

15. Ukulwela ukuba neemfiso ezihle kungasisiza njani sibalekele iinlingo?

15 Kufuze silwele ukuba neemfiso ezilungileko. Nasifunda ‘ukuhloya okungakalungi, sithande okulungileko,’ sizokuqinisa isifiso sethu sokufuna ukwenza okulungileko besibalekele ubujamo obungasenza sigcine sonile. (Amo. 5:15) Nasineemfiso ezilungileko, kuzokuba ngcono ukulwisana neenlingo ezifike singakazilindeli.

16. Ukwenza izinto ezisitjhideza eduze noZimu kungasenza njani sihlale sitjhejile? (Qala neenthombe.)

16 Singaba njani neemfiso ezilungileko? Kufuze sibe majadu ngendlela esingakghona ngayo emsebenzini ositjhideza eduze noZimu. Nasisemhlanganweni wobuKrestu namkha esimini, akubi bulula ukulingeka ukwenza izinto ezingakalungi. Kunalokho, siqinisa isifiso sethu sokufuna ukuthabisa uJehova. (Mat. 28:​19, 20; Heb. 10:​24, 25) Ngokufundisisa iliZwi lakaZimu nokucabangisisa ngalo, siqinisa ithando lethu lokwenza izinto ezilungileko nokuhloya ezingakalungi. (Jotj. 1:8; Rhu. 1:​2, 3; 119:​97, 101) Khumbula ukuthi uJesu watjela abafundi bakhe ukuthi: ‘Bathandaze qobe, bona bangangeni esilingweni.’ (Mat. 26:41) Njengombana sizipha isikhathi sithandaza kuBabethu wezulwini, uzosisiza begodu ukuzimisela kwethu ukumthabisa kuzokuba namandla.—Jak. 4:8.

Ukuhlala senza izinto ezisitjhideza eduze noJehova kuzosenza sibalekele iinlingo (Funda isigaba 16) c


HLALA UZIVIKELA

17. Ngimuphi umraro uPitrosi ebekanawo?

17 Kungenzeka obunye ubuthakathaka singalwisana nabo besithumbe kodwana obunye singalwisana nabo isikhathi eside. Cabanga ngendaba kampostoli uPitrosi. Ngebanga lokusaba abantu, waphika uJesu iinkhathi ezintathu. (Mat. 26:​69-75) Ngokukhamba kwesikhathi, kubonakala kwanga uPitrosi besele alwisene nobuthakathakobu ngombana wakghona ukuba nesibindi, watjhumayela ngoJesu phambi kweSanhedrini. (IzE. 5:​27-29) Kodwana ngemva kweminyaka, ‘wasaba labo besigaba esisokileko,’ walisa kwesikhatjhana ukudla namaKrestu angasimaJuda. (Gal. 2:​11, 12) Ubuthakathaka bakaPitrosi besele bubuyile godu. Kungenzeka bekangakalwisani ngokupheleleko nabo.

18. Kungenzekani ngeminye imikghwa esinayo engakalungi?

18 Nathi singazifumana sisebujamweni obufanako. Njani? Umukghwa esizitjela ukuthi sele silwisene nawo ungabuya godu. Ngokwesibonelo, omunye umfowethu uyavuma uthi: “Ngalisa ukubukela zomseme iminyaka elitjhumi begodu bengiqiniseka ukuthi umraro lo ngiwuhlulile kodwana ubuthakathaka bami bebunjengesilwana esiyingozi esizifihlileko esilinde ukusahlela.” Okuthabisako kukuthi umfowethu waragela phambili alwisana nobuthakathaka bakhe. Walemuka ukuthi kufuze enze okuthileko qobe lilanga ukulwisana nobuthakathaka bakhe nokuthi kungenzeka kufuze alwe ukuphila kwakhe koke ephasini elikhohlakeleko esiphila kilo. Asizwa mkakhe nabadala bebandla, wathatha amagadango aqinileko ukulisa ukubukela zomseme.

19. Khuyini esingayenza nange kunobuthakathaka esilwisana nabo?

19 Singenza njani ukuthi singavumi ukulawulwa buthakathaka esinabo? Singalandela iseluleko sakaJesu malungana nesilingo, esithi: “Hlalani niqalile.” Nangeenkhathi uzizwa ngazo unamandla, ragela phambili ubalekela ubujamo obungakulinga. (1 Kor. 10:12) Ragela phambili wenza izinto esele zikusizile ulwisane nobuthakathaka. IzAga 28:14 zithi: “Uyathaba umuntu ohlala atjheje ukuziphatha kwakhe.”—2 Pit. 3:14.

ESIKUZUZAKO NGOKUHLALA SITJHEJILE

20-21. (a) Khuyini esizoyithabela nange sihlala sitjhejile bona singaweli esilingweni? (b) Nasidlala indimethu, khuyini uJehova azosenzela yona? (2 Korinte 4:7)

20 Singaqiniseka ngokuthi ukuhlala sitjhejile bona singalingeki kuhlala kusilungele. Nanyana ngikuphi ‘ukuthatjiswa sisono kwesikhatjhana’ okufunyanwa ngokwenza isono, kudlulwa kuthatjiswa kuphila ngeenkambisolawulo zakaJehova ngombana kuzosenza sihlale sithabile. (Heb. 11:25; Rhu. 19:8) Lokhu kubangelwa kukuthi senziwe bona siphile ngokuvumelana neendlela zakhe. (Gen. 1:27) Sizokuthabela ukuba nonembeza ohlwengekileko besihlale sinethuba lokuphila ngokungapheliko.—1 Thim. 6:12; 2 Thim. 1:3; Jud. 20, 21.

21 Kuliqiniso ukuthi “inyama iyabogaboga” kodwana lokho akutjho ukuthi akunalitho esingalenza ngobuthakathaka bethu. UJehova uhlala akulungele ukusinikela amandla esiwatlhogako. (Funda yesi-2 kwebeKorinte 4:7.) Tjheja bona la mamandla angaphezu kajayelekileko uZimu asinikela wona. Kokuthoma, kufuze sisebenzise amandlethu ukulwisana neenlingo esiqalana nazo. Nasidlala indimethu, singaqiniseka ukuthi uJehova uzoyiphendula imithandazwethu ngokusinikela amandla angeziweko nasiwatlhogako. (1 Kor. 10:13) Ngesizo lakaJehova, singakghona ukulwisana nokulingeka.

INGOMA 47 Thandaza Qobe Lilanga

a IHLATHULULO YAMAGAMA: “Ummoya” okukhulunywa ngawo kuMatewu 26:​41, mumoya ongaphakathi kwethu osenza sizizwe namkha senze ngendlela esenza ngayo. “Inyama” sisono esinaso. Singaba neemfiso ezihle zokwenza okulungileko kodwana nasingatjheji singazifumana sele senza lokho iBhayibheli elithi akukalungi.

b Umuntu owele esonweni esikhulu angafumana isizo encwadini ethi, Thabela Ukuphila Ngokungapheliko! isifundo 57 amaphuzu 1-3 nesihlokweni esithi, “‘Amehlwakho Akaqale Phambili’ Engomusweni” esisesiThaleni sakaNovemba 2020, kk. 27-29, iing. 12-17.

c IHLATHULULO YESITHOMBE: Umfowethu ufunda umtlolo welanga ekuseni, ufunda iBhayibheli ngesikhathi sakhe sokudla begodu uya emhlanganweni waphakathi neveke ntambana.