Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SE-12

Zwelana Nabanye Abantu

Zwelana Nabanye Abantu

‘Zwelanani.’—1 PIT. 3:8.

INGOMA 90 Asikhuthazaneni

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1. Ngokuya ngokomTlolo woku-1 kaPitrosi 3:8 kubayini kusithabisa ukuba nabantu abazwelana nathi?

KUYASITHABISA ukuba nabantu abanendaba nathi nabafuna ukwazi ukuthi sizizwa njani. Benza koke abangakwenza bona bazwisise indlela esizizwa ngayo nokuthi khuyini esiyicabangako. Lokho kwenza bona bakghone ukubona ukuthi khuyini esiyitlhogako bese basisize ngitjho nanyana singakabatjeli ukuthi kunento esiyitlhogako. Sithokoza khulu ngokuba nabantu ‘abazwelana’ * nathi.—Funda yoku-1 kaPitrosi 3:8.

2. Kubayini kufanele sisebenze ngamandla bona sizifundise ukuzwela abanye abantu?

2 Soke njengombana simaKrestu nje, siyakufuna ukuzwelana nabanye. Nokho kufanele sisebenze ngamandla bona sizifundise ukuzwelana nabanye abantu. Kubayini sitjho njalo? Elinye ibanga elenza bona sisebenze ngamandla kukuthi sinesono. (Rom. 3:23) Yeke kufanele silwe nokuba marhamaru, okusenza bona sizicabangele thina kwaphela. Kanti godu abanye bethu kubudisi ukuzwelana nabanye abantu, mhlamunye ngebanga lendlela esikhuliswe ngayo namkha izinto esaqalana nazo ekuphileni. Okhunye okungaba nomthelela babantu esiphila nabo. Phela emihleni yokuphela le, abantu abasanandaba nokuthi abanye bazizwa njani. Kunalokho, ‘bazithanda’ bona. (2 Thim. 3:1, 2) Alo-ke, khuyini engasisiza bona sihlule iintjhijilwezi begodu sizwelane nabanye abantu?

3. (a) Khuyini engasisiza bona sifunde ukuzwelana nabanye abantu? (b) Sizokucoca ngani esihlokwenesi?

3 Nasingalingisa uJehova noJesu Krestu singafunda ukuzwelana nabanye abantu. UJehova ubeka isibonelo esiphuma phambili, phela unguZimu wethando. (1 Jwa. 4:8) Yeke uJesu ukhamba emtlhaleni kaYise. (Jwa. 14:9) Ngesikhathi asephasini watjengisa ukuthi abantu bangazwelana njani. Yeke akhesibone ukuthi yini esingayifunda kuJehova nakuJesu. Esihlokwenesi sizokuthoma sicoce ngesibonelo abasibekela sona sokuzwelana nabanye abantu, besibone nokuthi singabalingisa njani.

ISIBONELO SAKAJEHOVA

4. Ngokuya ngokomTlolo ka-Isaya 63:7-9 khuyini etjengisa ukuthi uJehova unendaba nabantu bakhe?

4 IBhayibheli isifundisa ukuthi uJehova unendaba nokuthi abantu bakhe bazizwa njani. Isibonelo salokho kungesikhathi ama-Israyeli aqalene neenlingo. IBhayibheli lithi: “Kiwo woke amatshwenyekwabo naye watshwenyeka.” (Funda u-Isaya 63:7-9.) Kwathi ngokukhamba kwesikhathi wasebenzisa umphorofidakhe uZakariya bona aveze ukuthi abantu bakhe nabangaphathwa kuhle uzwelana nabo, kuhlekuhle kubangathi nguye ongakaphathwa kuhle. Wathi: “Nanyana ngubani othinta nina uhloma uSomnini ngomuno ngelihlweni.” (Zak. 2:8) Umfanekiso lo usenza sizwisise kuhle ukuthi uJehova ubathanda kangangani abantu bakhe.

5. Ngisiphi isibonelo esitjengisa ukuthi uJehova akabazweli kwaphela abantu bakhe kodwana uyabasiza?

5 UJehova akabazweli kwaphela abantu bakhe kodwana kuba nento ayenzako bona abasize. Okhunye okutjengisa lokho kungesikhathi ama-Israyeli aphathwa kabuhlungu begodu aziingqila eGibhide. UJehova wawazwela kodwana akhenge awazwele bese angenzi litho, kunalokho wawasiza. Watjela uMosi wathi: “Ngambala ngibonile amatlhuwiso wabantu bami . . . Ngisizwile isililo sabo. Ngiyalazi isizi labo. Ngalokho ngehlile kobana ngibenyele esandleni samaGibhide.” (Eks. 3:7, 8) UJehova wabazwela abantu bakhe kungebangelo abakhupha eGibhide. Nokho kwathi nasele kudlule iminyaka emakhulu, ama-Israyeli nasele aseNarheni yesiThembiso asahlelwa manabawo. Alo, uJehova wazizwa njani ngalokho? “Bekarhawuka ngokububula kwawo ngebanga labagandeleli nabahlunguphazi bawo.” Nalapha uJehova wabazwela abantu bakhe begodu wabasiza. Wathumela abahluleli bona bayokusindisa ama-Israyeli.—Khok. 2:16, 18.

6. Akhuze nesibonelo somuntu uJehova amzwelako ngitjho nanyana angakhenge aqale izinto ngendlela efaneleko.

6 UJehova uhlala abazwela abantu bakhe, ngitjho nanyana ngezinye iinkhathi bangaqali izinto ngendlela efaneleko. Isibonelo salokho nguJona. UZimu wamthuma bona ayokutjela abantu beNiniva ngesahlulelo abazosifumana. Abantwaba bazisola ngobumbi egade babenza, yeke uZimu wabalibalela. Nokho indaba le khenge imthabise nakancani uJona. Wathi nakabona ukuthi into ayiphorofidako ngeNiniva ayenzeki ‘wabibhelana.’ UJehova khenge amsilingekele uJona, kunalokho wambekezelela bewamsiza nokuthi aqale izinto ngendlela efaneleko. (Jona 3:10–4:11) Ngokukhamba kwesikhathi, uJona wakuzwisisa lokho uJehova ebekamfundisa khona. UJehova wabe wamsebenzisa ukuthi atlole umlando lo ukwenzela bona nathi kube nento esiyifundako kiwo.—Rom. 15:4. *

7. Indlela uJehova aphatha ngayo abantu bakhe isenza siqiniseke ngani?

7 Indlela uJehova aphatha ngayo abantu bakhe isenza siqiniseke ukuthi uyabazwela. Uyabazi ubuhlungu nokutlhaga esiqalana nabo soke nje. Kwamambala ‘wazi iinhliziyo’ zethu. (2 Kron. 6:30) Uzwisisa imicabangwethu, indlela esizizwa ngayo nezinto esingekhe sakghona ukuzenza. Kanti godu ‘angekhe avume silingwe ngokungaphezu kwalokho esingakuthwala.’ (1 Kor. 10:13) Isithembiswesi siyasiqinisa.

ISIBONELO SAKAJESU

8-10. Ngiziphi izinto ezenza uJesu waba nendaba nabantu?

8 Nakasephasini uJesu bekabazwela abantu. Kunezinto ezintathu ezamsizako bona akghone ukuzwela abanye. Yokuthoma, ubuntu bakaJesu bebufana nobuntu bakaYise. NjengoYise uJesu bekabathanda abantu. Ngitjho nanyana uJesu akuthabela ukusiza uJehova nakabumba izulu nephasi, uJesu ‘bekabathabele abantu.’ (IzA. 8:31) Ithando lamenza bona abazwele abanye abantu bekazwisise nemizwabo.

9 Yesibili, uJesu bekakghona ukufunda iinhliziyo njengoYise. Bekakghona ukubona iinhloso zomuntu nemizwakhe. (Mat. 9:4; Jwa. 13:10, 11) Lokha uJesu nakabona ukuthi abantu batshwenyekile, wabazwela bewabaduduza.—Isa. 61:1, 2; Luk. 4:17-21.

10 Yesithathu, uJesu naye bekaqalana nemiraro abantu abanayo. Isibonelo salokho, kungenzeka ukuthi uJesu wakhulela emndenini otlhagako. Nakasebenza nosingayise uJosefa, uJesu wafunda ukwenza umsebenzi wezandla obudisi. (Mat. 13:55; Mar. 6:3) Kubonakala ngasuthi uJosefa wahlongakala ngaphambi kokuphela komsebenzi kaJesu wokutjhumayela ephasini. Akunakuzaza ukuthi uJesu wabuzwa ubuhlungu bokufelwa mumuntu amthandako. Godu uJesu bekakwazi ukuthi kunjani ukuba neenhlobo ezingalotjhi uJehova. (Jwa. 7:5) Ubujamobu bamsiza bona azwisise imiraro kunye nemizwa yabantu ebekaphila nabo.

11. UJesu watjengisa njani ukuthi uyabarhawukela abantu? Hlathulula. (Qala isithombe esingaphandle.)

11 Indlela uJesu ebekazwela ngayo abantu yabonakala kuhle lokha nakenza iimmangaliso. Akhenge enze iimmangaliso ngombana akatelelekile. Kunalokho, wazenza ngombana ‘bekarhawukela’ boke abantu abaqalene namatshwenyeko. (Mat. 20:29-34; Mar. 1:40-42) Isibonelo salokho, akhucabange ukuthi uJesu wazizwa njani lokha nakasusa indoda engezwako esiqubuthwini bona ayoyilapha, nalokha nakavusa indodana yomhlolokazi. (Mar. 7:32-35; Luk. 7:12-15) UJesu bekabazwela abantwaba begodu bekafuna nokubasiza.

12. UmTlolo kaJwanisi 11:32-35 usitjengisa njani ukuthi uJesu wazwela uMarta noMariya?

12 UJesu wazwela uMarta noMariya. Nakabona isizi ebebanalo ngebanga lokuhlongakalelwa mnakwabo “walila.” (Funda uJwanisi 11:32-35.) Akhenge alile ngombana bekangekhe asambona umnganakhe, bekazi bona uzomvusa. Into ebeyimenza alile kukuthi bekabazi ubuhlungu abangani bakhe abaqalene nabo ngebanga lokuhlongakalelwa.

13. Kubayini kusikhuthaza ukwazi ukuthi uJesu uyazwelana nabantu?

13 Kusikhuthaza khulu ukwazi ukuthi uJesu bekabarhawukela abantu. Thina asifani naye ngombana sinesono. Nanyana kunjalo, siyamthanda ngebanga lokuthi bekaphatha abantu ngomusa. (1 Pit. 1:8) Kusikhuthaza khulu ukwazi ukuthi njenganje uyiKosi yomBuso kaZimu begodu ingasikade uzokuqeda koke ukutlhaga. Ngebanga lokuthi uJesu khewaphila ephasina, ukufanelekela kuhle ukusiza abantu bona baphole ebuhlungwini obabangelwa kubusa kwakaSathana. Kusithabisa khulu ukwazi ukuthi sineKosi ‘ezwelana nokubogaboga kwethu.’—Heb. 2:17, 18; 4:15, 16.

LINGISA ISIBONELO SAKAJEHOVA NOJESU

14. UmTlolo webe-Efesu 5:1, 2 usikhuthaza bona senzeni?

14 Nasicabanga ngesibonelo esisibekelwa nguJehova noJesu sikhuthazeka bona sizwelane khudlwana. (Funda kwebe-Efesu 5:1, 2.) Asikghoni ukufunda iinhliziyo njengabo, nanyana kunjalo singalinga ukuzwisisa indlela abanye abazizwa ngayo sibone nezinto abazitlhogako. (2 Kor. 11:29) Asifani nabantu abanengi ephasineli abazicabangela bona bodwa, kunalokho thina ‘asitshwenyeki ngehlalakuhle yethu kwaphela kodwana sitshwenyeka nangehlalakuhle yabanye.’—Flp. 2:4.

15. Bobani ekufuze badose phambili ngokuzwela abanye?

15 Abadala ebandleni kufuze badose phambili endabeni yokuzwela abanye. Bayazi ukuthi bazoziphendulela kuJehova ngendlela abatlhogomela ngayo izimvu zakhe. (Heb. 13:17) Into ezokusiza abadala bakghone ukutlhogomela abomnakwabo nabodadwabo kukuba babantu abazwisisako. Abadala bangatjengisa njani ukuthi bayazwelana nabanye?

16. Khuyini eyenziwa mdala onezwela begodu kubayini lokhu kuqakathekile?

16 Umdala ozwela abanye uzipha isikhathi sokuba nabomnakwabo nabodadwabo. Nakababuza imibuzo ulalelisisa ngesineke. Lokho kuqakatheke khulu nange omunye wezimvu afuna ukuthulula isifuba sakhe kodwana angazi ukuthi ayibeke njani indaba. (IzA. 20:5) Nje-ke, umdala nakazipha isikhathi sokuba nabomnakwabo nabodadwabo ubuhlobo babo buyakhula, bayathembana begodu bathandane.—IzE. 20:37.

17. Ngibuphi ubuntu abomnakwethu nabodadwethu abanengi ababuthandako ebadaleni? Yenza isibonelo.

17 Abomnakwethu nabodade abanengi bathi into abayithanda khulu ngabadala abasemabandlenabo kukuthi bahlala bazwelana nabo. Kubayini? U-Adelaide uthi: “Kuba lula ukukhuluma nabo ngombana uyazi ukuthi bazokuzwisisa.” Ungezelela uthi, “Ukghona ukubona ukuthi bayakuzwela ngendlela abakhuluma ngayo nawe.” Omunye umnakwethu uthokoza khulu ngendlela omunye umdala amphatha ngayo. Nakahlathulula okwenzekako uthi, “Umdala lo wazala iinyembezi nangimtjela ngobujamo bami. Angeze ngayikhohlwa indlela engathinteka ngayo.”—Rom. 12:15.

18. Khuyini esingayenza ukutjengisa ukuthi siyazwelana nabanye?

18 Nokho akusibadala bodwa okufuze bazwelane nabanye. Soke singaba nabo ubuntobu. Singakwenza njani lokho? Linga ukuzwisisa imiraro ethwelwe malunga womndenakho, abomnakwenu nabodadwenu ebandleni. Akhuziphe isikhathi sabantu abatjha, abagulako, abalupheleko nabahlongakalelweko ebandleni okilo. Babuze amavuko begodu ubalalelisise nabakutjela indlela abazizwa ngayo. Batjengise ukuthi uyabuzwisisa ubujamo abaqalene nabo. Basize lapho ungakghona khona. Nasenza lokhu sitjengisa ithando lamambala.—1 Jwa. 3:18.

19. Kubayini kufuze sikulungele ukuzivumelanisa nobujamo nasilinga ukusiza abanye?

19 Kufanele sikulungele ukwenza amatjhuguluko sizivumelanise nobujamo nasilinga ukusiza abanye. Kubayini? Ngombana indlela abantu abaqalana ngayo nemiraro ihlukile. Abanye bayafuna ukukhuluma ngemirarwabo kodwana abanye abakuthandi ukwenza njalo. Yeke nanyana sifuna ukubasiza akukafuzi sibuze imibuzo ezobaphathisa iinhloni. (1 Thes. 4:11) Ngitjho nanyana abanye bangasitjela indlela abazizwa ngayo, kungenzeka singavumelani nalokho abakutjhoko. Nokho, kufuze sikhumbule ukuthi le yindlela abazizwa ngayo. Kufuze sibe msinya ekulaleleni kodwana sibe buthaka ekukhulumeni.—Mat. 7:1; Jak. 1:19.

20. Sizokucoca ngani esihlokweni esilandelako?

20 Kufuze sizwelane ebandleni begodu ubuntobu kufuze sibe nabo nemsebenzinethu wokutjhumayela. Singatjengisa njani bona siyazwelana nabantu esibatjhumayezako? Isihloko esilandelako sizokuphendula umbuzo lo.

INGOMA 130 Libalelanani

^ isig. 5 UJehova noJesu bayabacabangela abanye abantu. Yeke esihlokwenesi sizokubona ukuthi khuyini esingayifunda eembonelweni abasibekela zona. Sizokubuya sibone nokuthi kubayini kufuze sizwelane begodu singazwelana njani.

^ isig. 1 IHLATHULULO YAMAGAMA: ‘Nasizwela’ umuntu sizokulinga ukuzwisisa indlela azizwa ngayo begodu sizifake emanyathelwenakhe.—Rom. 12:15.

^ isig. 6 UJehova wabazwela nabanye abakhulekeli bakhe ebebagandelelekile namkha banevalo. Lokhu kuhlanganisa indaba kaHana (1 Sam. 1:10-20), u-Eliya (1 Kho. 19:1-18), no-Ebede-Meleki (Jor. 38:7-13; 39:15-18).

^ isig. 65 IHLATHULULO YEENTHOMBE. Ikhasi 18: Ukuya esifundweni kusinikela ithuba lokulotjha uZimu ndawonye. Sibona (1) umdala akhuluma ngomusa nomrhuweleli osesemutjha nonina, (2) ubaba nomntazanakhe basiza udade olupheleko ukuya ekoloyoni begodu (3) abadala ababili balalelisisa udadwethu obawa isinqophiso.