Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA- 44

INGOMA 33 Phosa Umthwalakho KuJehova

Ungaqalana Njani Nokungabi Nobulungiswa?

Ungaqalana Njani Nokungabi Nobulungiswa?

“Ungavumi ukuhlulwa ngokumbi kodwana ragela phambili uhlula okumbi ngokuhle.”ROM. 12:21.

OKUSESIHLOKWENESI

Kufuze senzeni nasiphathwa ngendlela enganabulungiswa.

1-2. Ukungaphathwa ngokunganabulungiswa kungasenza sizizwe njani?

 UJESU wenza umfanekiso womhlolokazi owaragela phambili abawa umahluleli bona amenzele ubulungiswa. Abalandeli bakaJesu abanengi bebamzwisisa umma osemfanekisweni lo ngombana abanengi babo bebaphathwa kabuhlungu. (Luk. 18:​1-5) Umfanekiso lo uyasithinta namhlanjesi ngombana siqalana nokungabi nobulungiswa okunengi.

2 Namhlanjesi, ibandlululo, ukungaphathwa ngendlela efanako nokugandelelwa yinto ejayeleke khulu. Yeke, akusirari nasingaphathwa ngobulungiswa. (UMtj. 5:8) Esikhathini esinengi asikalindeli ukuthi abafowethu nabodadwethu basiphathe kabuhlungu. Abafowethu nabodadwethu abafani nabantu abangalotjhi uJehova, kusuke kungasimnqophabo ukusiphatha kabuhlungu kodwana benziwa sisono. Singafunda okunengi endleleni uJesu aqalana ngayo nokungabi nobulungiswa. Nasikghona ukubekezelela abantu abasiphikisako, kufuze sibabekezelele khulu abafowethu nabodadwethu! UJehova uzizwa njani nasingaphathwa kuhle bafowethu nabodadwethu namkha abanye abantu? Kghani unendaba nokuthi kwenzekani kithi?

3. Kghani uJehova unendaba nendlela abantu bakhe abaphathwa ngayo begodu kubayini?

3 UJehova ufuna siphathwe kuhle begodu uyabona lokha nasingaphathwa kuhle. “UJehova uyabuthanda ubulungiswa.” (Rhu. 37:28) UJesu usiqinisekisa ukuthi uJehova ngesikhathi esifaneleko “uzokubangela bona ubulungiswa benzeke kibo msinyana.” (Luk. 18:​7, 8) Kungasikade uzokususa woke umonakalo obangelwe kungabi nobulungiswa.—Rhu. 72:​1, 2.

4. UJehova usisiza njani namhlanjesi?

4 Silinde isikhathi lapho kuzokuba nobulungiswa, okwanje uJehova usisiza siqalane nokungabi nobulungiswa. (2 Pit. 3:13) Usifundisa ukuthi kufuze sisabele njani nasiphethwe kumbi bona sibalekele imiraro. UJehova usebenzisa iNdodanakhe ukusisiza sibone ukuthi singaqalana njani nokungabi nobulungiswa. EBhayibhelini uJehova usinikela iseluleko salokho ekufuze sikwenze nasiphathwa ngendlela enganabulungiswa.

USABELA NJANI NAWUQALENE NOKUNGABI NOBULUNGISWA?

5. Kubayini kufuze sitjheje indlela esisabela ngayo nasiqalana nokungabi nobulungiswa?

5 Ukungabi nobulungiswa kungasizwisa ubuhlungu begodu kusigandelele. (UMtj. 7:7) Abantu bakaJehova abathembekileko njengoJobho noRhabakhukhu bazizwa ngendlela efanako. (Job. 6:​2, 3; Rhab. 1:​1-3) Nanyana kungokwemvelo ukuzizwa ngendlela ethileko, kufuze sitjheje bona sisabela njani.

6. Isibonelo saka-Absalomu sisifundisani? (Qala nesithombe.)

6 Ngebanga lokungaphathwa kuhle singafuna ukuzilungisela thina izinto. Ukwenza njalo kungabanga imiraro. Akhesicoce ngesibonelo sendodana yeKosi uDavida, u-Absalomu. Yasilingeka khulu lokha udadwabo uTamari akatwe ngumfowabo u-Amnoni. Ngokomthetho kaMosi, u-Amnoni bekufuze abulawe ngebanga lalokho akwenzileko. (Lev. 20:17) Ngitjho nanyana bekuzwisiseka ukuthi kubayini asilingekile kodwana bekanganalo ilungelo lokuzirarululela umraro lo.—2 Sam. 13:​20-23, 28, 29.

U-Absalomu wavumela ukusilingeka kumlawule ngemva kobana udadwabo uTamari akatiwe (Funda isigaba 6)


7. Umrhubi wenzani nakabona ukungabi nobulungiswa?

7 Abantu abaphatha abanye kumbi nabaphumelelako ekuphileni kungasenza sizibuze ukuthi kuyazuzisa na ukwenza izinto ngendlela elungileko. Umrhubi wabona abantu abalungileko baphathwa kumbi kodwana abantu abambi bathabela ukuphila. Wabe wathi, ‘Laba abakhohlakeleko, izinto zihlala zibakhambela kuhle.’ (Rhu. 73:12) Waphatheka kabuhlungu khulu kangangobana wacabanga ukuthi akumsizi ngalitho ukulotjha uJehova, wathi: “Nangilinga ukuzwisisa lokhu, kwangitshwenya.” (Rhu. 73:​14, 16) Kuhlekuhle wabe wathi: “Mina iinyawo zami pheze zaphambuka; iinyawo zami pheze zatjhelela.” (Rhu. 73:2) Into efanako yenzeka kumfowethu esizombiza ngokuthi ngu-Alberto.

8. Ukungabi nobulungiswa kwamthinta njani omunye umfowethu?

8 Umfowethu u-Alberto kwathiwa webe imali yebandla. Lokho kwenza bona alahlekelwe malungelo nehlonipho yabanengi ebandleni abezwa ngendaba le. Nakakhumbula lokho, u-Alberto uthi: “Ngazizwa ngisilingekile nginyenyile begodu ngakwata khulu.” Wavumela indlela ebekezwa ngayo ubuhlungu yathinta itjhebiswano analo noZimu, akhenge asahlanganyela iminyaka emihlanu yoke. Okwenzeka kuye kusifundisa ukuthi kungenzekani nasingavumela ukungabi nobulungiswa kuthinte indlela esenza ngayo izinto.

LINGISA LOKHO UJESU AKWENZA NAKAQALENE NOKUNGABI NOBULUNGISWA

9. Ngikuphi ukungabi nobulungiswa okwenzeka kuJesu? (Qala nesithombe.)

9 UJesu ubeke isibonelo esihle khulu sokuqalana nokungabi nobulungiswa. Abantu abanengi bamphatha kabuhlungu kuhlanganise nomndenakhe. Iinhlobo zakhe zathi uyarhapha, abarholi bekolo bathi ufumana amandla emadimonini, amasotja wamaRoma ahlekisa ngaye, amhlunguphaza begodu ekugcineni ambulala. (Mar. 3:21;22; 14:55; 15:​16-20, 35-37) UJesu waqalana nakho koke lokhu kodwana akhenge azibuyiselele. Sifundani esibonelweni sakhe?

UJesu wabeka isibonelo esihle sokuqalana nokungabi nobulungiswa (Funda iingaba 9-10)


10. Khuyini uJesu ayenzako bona aqalane nokungabi nobulungiswa? (1 Pitrosi 2:​21-23)

10 Funda yoku-1 kaPitrosi 2:​21-23. a UJesu wasibekela isibonelo esihle khulu sokuthi singenzani nasiphathwa kabuhlungu. Bekazi ukuthi kufuze akhulume nini nokuthi kunini la kufuze athule khona. (Mat. 26:​62-64) Ngezinye iinkhathi, abanye nabaleya amala ngaye waqunta ukungatjho litho. (Mat. 11:19) Nakakhetha ukukhuluma, akhenge akhulume kumbi nalabo abamhlunguphazako namkha abathusele. UJesu wakghona ukulawula indlela akhuluma ngayo ngombana “wazibeka kiloyo owahlulela ngokulunga.” UJesu bekazi ukuthi uJehova uyabona ukuthi akaphathwa ngobulungiswa begodu bekazi ukuthi uJehova uzokulungisa koke lokho ngesikhathi esifaneleko.

11. Singakulawula njani esikutjhoko? (Qala nesithombe)

11 Singalingisa uJesu ngokulawula esikutjhoko nasiphathwa kabuhlungu. Ngezinye iinkhathi nasiphethwe kumbi, singakhetha ukungatjho litho, namkha sikweqisele amehlo lokho okwenzekileko ukubalekela ukuthi izinto zingabi zimbi khulu. (UMtj. 3:7; Jak. 1:​19, 20) Kobunye ubujamo, kungatlhogeka sijamele umuntu othileko ongaphathwa kuhle namkha kungafuze sikhulume iqiniso ngokukholwa kwethu. (IzE. 6:​1, 2) Nasikhetha ukukhuluma, kufuze silinge ukwenza okusemandlenethu bona sihlale sinomoya ophasi, sikhulume nangehlonipho.—1 Pit. 3:15. b

Nasiqalana nokungabi nobulungiswa, singalingisa uJesu ngokuthi sitjhejisise ukuthi kunini lapho ekufuze sikhulume khona nokuthi kufuze sikhulume njani (Funda iingaba 11-12)


12. Singazibeka njani ‘kiloyo owahlulela ngokulunga’?

12 Singalingisa uJesu ngokuthembela, ‘kiloyo owahlulela ngokulunga.’ Abanye nabasiphatha kumbi namkha bangasiphathi ngobulungiswa singathembela ekutheni uJehova uyakwazi lokho. Nasazi ukuthi ekugcineni uJehova uzokulungisa zoke izinto, kuzosisiza sikghone ukukghodlhelela ukungaphathwa kuhle. Nasithemba uJehova begodu silinde yena bona asombulule yoke imiraro sizokuhlala sehlise umoya begodu angekhe sihloye abanye. Ukuhlala sinehloyo ngabanye eenhliziyweni zethu kungasenza senze okumbi, siphelelwe lithabo begodu silimaze itjhebiswano esinalo noJehova.—Rhu. 37:8.

13. Khuyini engasisiza sikghodlhelele ukungabi nobulungiswa?

13 Iqiniso kukobana angeze sakghona ukulandela isibonelo sakaJesu patsi. Ngezinye iinkhathi sizokwenza besitjho okuthileko esizisola ngakho. (Jak. 3:2) Ukuphathwa kumbi kungasenza sihlale sinobuhlungu obuzokuhlala bukhona. Nangabe kunjalo nakuwe, qiniseka bona uJehova noJesu bayakwazi lokho, bayazwisisa indlela ozizwa ngayo ngombana noJesu waphathwa ngokungabi nobulungiswa. (Heb. 4:​15, 16) UJehova usinikele neenyeleliso eliZwini lakhe ezizosisiza nasiphathwa kabuhlungu. Akhesicoce ngamavesi amabili asemtlolweni webeRoma azosisiza.

“TJHIDELANI ILAKA”

14. Kutjho ukuthini ‘ukutjhidela ilaka’? (Roma 12:19)

14 Funda kwebeRoma 12:19. Umpostoli uPowula nakakhuluma namaKrestu wathi, “tjhidelani ilaka,” lilaka lakabani ebekakhuluma ngalo? Ngokuya ngokommongo, bekakhuluma ngelaka lakaJehova. Sitjhidela ilaka lakaJehova nasimvumela enze ubulungiswa ngesikhathi esilungileko nangendlelakhe. Ngemva kobana umfowethu u-John aphathwe ngendlela enganabulungiswa wathi: “Bekufuze ngilwisane nokufuna ukuzenzela okulungileko ngendlelami. Umtlolo webeRoma 12:19 wangisiza bona ngilinde uJehova.”

15. Kubayini kukuhle ukulinda uJehova bona alungise izinto?

15 Siyazuza nasilinda uJehova alungise izinto. Nasenza njalo, sizokubalekela ukudana nokugandeleleka esikuzwako nasilinga ukuzilungisela thina umraro. UJehova ufuna ukusisiza. Kuba ngasuthi uthi: ‘Lisela umraro kimi ngizowulungisa.’ Nasiwulisela kuye, sithemba ukuthi uzowulungisa ngendlela ephuma phambili. Ngilokho okwenzeka ku-John esikhulume ngaye ekuthomeni, uthi: “Nangingalinda uJehova yena uzokulungisa into le ngendlela ephuma phambili.”

“RAGELA PHAMBILI UHLULA OKUMBI NGOKUHLE”

16-17. Umthandazo ungasisiza njani ‘siragele phambili sihlula okumbi ngokuhle’? (Roma 12:21)

16 Funda kwebeRoma 12:21. UPowula wabuye wathi amaKrestu kufuze ‘aragele phambili ahlula okumbi ngokuhle.’ Etjumayelwenakhe yeNtabeni uJesu wathi: “Ragelani phambili nithanda amanabenu nithandazele nalabo abanihlunguphazako.” (Mat. 5:44) Ngilokho akwenzako. Kungenzeka khesacabanga ngendlela uJesu atlhaga ngayo nakakghodlhelela ukubetjhelwa esigodweni sokuhlunguphazwa masotja weRoma. Asikghoni nokucabanga ubuhlungu abuzwako obehlisa isithunzi, ukuphathwa ngokunganabulungiswa okwatlhogeka akukghodlhelelele.

17 UJesu akhenge ahlulwe kungabi nobulungiswa aqalana nabo. Kunokobana athuke amasotja lawo, wathandaza wathi: “Baba, balibalele ngombana abakwazi abakwenzako.” (Luk. 23:34) Nasithandazela abasihlunguphazako, kungasisiza sehlise umoya begodu singasilingeki khulu kungasisiza sitjhugulule nendlela esizizwa ngayo ngabantu abasiphatha kumbi.

18. Umthandazo ubasize njani u-Alberto no-John bona baqalane nokungabi nobulungiswa?

18 Umthandazo wasiza abafowethu esikhulume ngabo bona baqalane nokungabi nobulungiswa. U-Alberto uthi: “Ngathandazela abafowethu abangiphatha ngokungabi nobulungiswa. Ngabawa uJehova kanengi bona angisize ngikudlulise ukuphathwa kumbi engaqalana nakho.” Okuthabisako kukuthi u-Alberto nje ulotjha uJehova ngokuthembeka godu. U-John uthi: “Ngathandazela umfowethu owangiphatha kabuhlungu iinkhathi ezinengi, umthandazo loyo wangisiza ukuthi ngingamqali kumbi, ngingamahluleli begodu imithandazo leyo yangenza ngaba nokuthula.”

19. Kufuze senzeni bekube kuphela kwephaseli? (1 Pitrosi 3:​8, 9)

19 Asazi ukuthi ngikuphi ukungabi nobulungiswa esizokuqalana nakho bekube kuphela kwephaseli, nanyana yini esiqalana nayo asingalisi ukuthandaza kuJehova simbawe ukuthi asisize begodu kwanga singalingisa isibonelo sakaJesu lokha nakangaphathwa ngobulungiswa besiragele phambili siphila ngeenkambisolawulo zeBhayibheli. Nasenza njalo singaqiniseka ukuthi uJehova uzosibusisa.—Funda yoku-1 kaPitrosi 3:​8,9.

INGOMA 38 UZimu Uzokuqinisa Akuphe Amandla

a Esahlukweni 2 no-3 sencwadi yokuthoma kampostoli uPitrosi, uhlathulula ubujamo obunengi la amaKrestu wekhulu lokuthoma aqalana nokungabi nobulungiswa obenziwa makhosabo namkha amadodabo angakholwako.—1 Pit. 2:​18-20; 3:​1-6, 8, 9.