Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA-43

Onokuhlakanipha Kwamambala Uyarhuwelela

Onokuhlakanipha Kwamambala Uyarhuwelela

”Unokuhlakanipha urhuwelela endledlaneni, uphakamisa iphimbo ematatawini.”—IZA. 1:20.

INGOMA 88 Ngifundise Indlelakho

OKUZOKUCOCWA NGAKHO a

1. Abanye abantu basabela njani ekuhlakanipheni okuvela eBhayibhelini? (IzAga 1:20, 21)

 EENARHENI ezinengi, bekujayelekile ukubona abafowethu nabodadwethu baseendaweni la kudlula abantu abanengi khona, batjhumayela bathabile bebanikela nabanye iincwadi zokufunda. Kghani nawe ukhe wahlanganyela emsebenzini lo? Nangabe kunjalo, kungenzeka nawe ukhe wacabanga ngevesi elisemTlolweni wezAga, elikhuluma ngomuntu onokuhlakanipha ukuthi uyarhuwelela ukwenzela bona abantu bezwe. (Funda IzAga 1:20, 21.) IBhayibheli neencwadi ezisekelwe kilo zimumethe ‘ukuhlakanipha kwamambala,’ okuvela kuJehova. Ukuhlakaniphokhu ngilokho abantu abakutlhogako bona bafumane ukuphila okungapheliko. Siyathaba lokha abantu nabamukela iincwadi zethu. Akusibo boke abazamukelako, abanye bakhetha ukungakulaleli lokho okutjhiwo liBhayibheli. Abanye bayasihleka. Abanye bacabanga ukuthi iBhayibheli yincwadi yakade. Abanye abazithandi iimfundiso zeBhayibheli malungana nokuziphatha, bathi labo abalalela lokho okutjhiwo liBhayibheli bathanda ukwahlulela. Nanyana kunjalo, ngebanga lokuthi uJehova uyasithanda uragela phambili aqinisekisa bona boke abantu bayakufumana ukuhlakanipha kwamambala. Ukwenza njani lokho?

2. Singakufumanaphi ukuhlakanipha kwamambala namhlanjesi begodu abantu abanengi bakhetha ukwenzani?

2 UJehova usebenzise iliZwi lakhe iBhayibheli bona asisize sifumane ukuhlakanipha kwamambala. Pheze boke abantu bayakghona ukuyifumana incwadi le. Kuthiwani ngeencwadi zethu ezisekelwe eBhayibhelini? Sithokoza isibusiso sakaJehova ngombana iincwadezi zifumaneka ngamalimi angaphezu kwayi-1 000. Abalalelako okungilabo abafunda bebasebenzise lokho abakufundileko, bayazuza. Nanyana kunjalo, abanye bakhetha ukungakulaleli ukuhlakanipha kwamambala. Nakuneenqunto ekufuze bazenze bakhetha ukuzithemba bona namkha balalele abanye abantu. Kungenzeka godu nokuthi basinyaze ngombana sikhethe ukulalela lokho okutjhiwo liBhayibheli. Isihlokwesi sizokucoca ngokuthi kubayini abantu baziphatha ngendlela le. Kokuthoma, akhesicoce ngokuthi singakufumana njani ukuhlakanipha okuvela kuJehova.

UKWAZI UJEHOVA KUKUHLAKANIPHA

3. Ukuhlakanipha kwamambala kubandakanya ini?

3 Ukuhlakanipha kungatjho ikghono lokusebenzisa lokho esikwaziko bona senze iinqunto ezihle. Ukuhlakanipha kwamambala kubandakanya okungaphezu kwalokho. IBhayibheli lithi: “Ukwesaba uSomnini kukuthoma kokuhlakanipha nokwazi oCwengileko kukuzwisisa.” (IzA. 9:10) Yeke, nasizokuthatha isiqunto esiqakathekileko, kufuze sisenze ngendlela uJehova acabanga ngayo, ‘ukwazi oCwengileko’ kube sisekelo sesiqunto sethu. Lokho singakwenza ngokuthi sifune ukwazi lokho okutjhiwo liBhayibheli neencwadi ezisekelwe kilo. Nasenza njalo sitjengisa ukuhlakanipha kwamambala.—IzA. 2:5-7.

4. Kubayini kunguJehova kwaphela ongasinikela ukuhlakanipha kwamambala?

4 UJehova nguye kwaphela ongasinikela ukuhlakanipha kwamambala. (Rom. 16:27) Kubayini sithi ukuhlakanipha kwamambala kuvela kuJehova? Kokuthoma, uJehova unguMdali, wazi koke bewuyayizwisisa indalwakhe. (Rhu. 104:24) Kwesibili, zoke izenzo zakaJehova zitjengisa ukuhlakanipha kwakhe. (Rom. 11:33) Kwesithathu, isiyalo esihlakaniphileko, esivela kuJehova sihlala sizuzisa qobe nasisisebenzisako. (IzA. 2:10-12) Nasifuna ukuhlakanipha kwamambala kufuze siwamukele amaqiniso asisekelo la, begodu siwavumele asinqophise lokha nasenza inqunto nalokha kufuze sithathe amagadango athileko.

5. Uba yini umphumela lokha abantu nabangafuni ukwamukela ukuthi ukuhlakanipha kwamambala kuvela kuJehova?

5 Inengi labantu esicoca nabo emsebenzini wokutjhumayela liyakuvuma ukuthi indalo itlanywe ngendlela ekarisako kodwana lithi akunaMdali belikholelwa nefundisweni yokuziphendukela kwemvelo. Abanye esihlangana nabo bathi bayakholelwa kuZimu kodwana baqala iinkambisolawulo zeBhayibheli njengeziphelelwe sikhathi begodu bakhetha ukuziphilela ngendlela abathanda ngayo. Lokho kube namuphi umphumela? Inga-kghani iphasi liyindawo engcono ngebanga lokuthi abantu bakhetha ukuziphilela bebazithembe bona kunokuthemba ukuhlakanipha kwakaZimu? Kghani balifumene ithabo lamambala namkha isisekelo esiqinileko sethemba ngengomuso? Esikubona ebantwini esiphila nabo kwenza sikholelwe iqinisweli: “Akunakuhlakanipha, ukuzwisisa neseluleko okuzakuphumelela ukujamelana noSomnini.” (IzA. 21:30) Iqinisweli lisenza siragele phambili nokubawa ukuhlakanipha kwamambala kuJehova! Okudanisako kukuthi abantu abenzi njalo. Kubayini?

OKWENZA ABANTU BANGAKWAMUKELI UKUHLAKANIPHA KWAMAMBALA

6. NgokwezAga 1:22-25, bobani abangafuni ukulalela ukuhlakanipha okuvela kuJehova?

6 Abantu abanengi abafuni ukulalela lokha ukuhlakanipha ‘nakurhuwelela eendledlaneni.’ Ngokuya ngokweBhayibheli, kuneenqhema ezintathu zabantu abangakulaleli ukuhlakanipha: ‘abanganalwazi,’ “iinyefuli” kunye “neendlhadlha.” (Funda IzAga 1:22-25.) Akhesiqalisise bona khuyini eyenza abantu bangakwamukeli ukuhlakanipha okuvela kuZimu, besitjheje nokuthi kubayini kuqakathekile ukuthi sibalekele ukufana nabantwabo.

7. Kubayini abanye bakhetha ukuhlala ‘banganalwazi’?

7 “Abanganalwazi” ngilabo abakholelwa nanyana yini abayizwako begodu bakhohliseka bulula. (IzA. 14:15) Kanengi sihlangana nabantu abanjalo lokha nasitjhumayela iindaba ezimnandi. Ngokwesibonelo, akhesikhulume ngeengidi zabantu abadurhiswa ngezekolo namkha badosi phambili bezepolotiki. Abanye kuyabamangaza ukufumana ukuthi bebasolo badurhiswa badosi phambili abanjalo. Abanye kukhulunywa ngabo encwadini yezAga 1:22 bakhetha ukuhlala banganalwazi ngombana bayakuthanda ukwenza njalo. (Jor. 5:31) Bayakuthabela ukulandela iimfiso zabo begodu abafuni ukufunda lokho okutjhiwo liBhayibheli namkha ukulalela umthethwalo. Abanengi bazizwa njengomunye umma othanda isondo weQuebec, yeCanada, owathi kuFakazi obekamvakatjheleko: “Nange umphristethu uyasidurhisa, awa leyo yindabakhe, thina asingeni lapho!” Kwamambala asifuni ukulingisa labo abangalaleli ngamabomu—IzA. 1:32; 27:12.

8. Khuyini engasisiza sifumane ukuhlakanipha kwamambala?

8 IBhayibheli linamabanga amahle wokusikhuthaza bona singabi ngabanganalwazi kodwana ‘sikhule ngokupheleleko ekuzwisiseni kwethu.’ (1 Kor. 14:20) Sifumana ukuhlakanipha nasisebenzisa iinkambisolawulo zeBhayibheli ekuphileni kwethu. Kancanikancani sifunda ukuthi iinkambiswezo zisisiza njani bona sibalekele imiraro senze neenqunto ezihle. Senza kuhle ngokuhlolisisa ituthukwethu endabeni le. Nangabe sekusikhathi eside sifunda iBhayibheli besiya nesifundweni kufuze sizibuze bona kubayini singakawathathi amagadango wokuzinikela kuJehova nokubhajadiswa. Nasibhajadisiweko inga-kghani ituthukwethu iyabonakala, lokha nasitjhumayelako namkha sifundisa ngeendaba ezimnandi? Inga-kghani inqunto esizenzako ziyatjengisa ukuthi sinqotjhiswa ziinkambisolawulo zeBhayibheli? Inga-kghani sitjengisa ubuntu bobuKrestu lokha nasisebenzelana nabanye? Nangabe siyayibona itlhogeko yokuthuthukisa, asinamatheleni eenkhumbuzweni zakaJehova ngombana zona ‘zinikela ubuhlakani kwabanganalwazi.’—Rhu. 19:7.

9. ‘Abanyefuli’ batjengisa njani ukuthi abakwamukeli ukuhlakanipha kwamambala?

9 Isiqhema sesibili sabantu abangakulaleli ukuhlakanipha okuvela kuJehova ‘ziinyefuli.’ Ngezinye iinkhathi siyahlangana nabantu abanjalo lokha nasitjhumayela iindaba ezimnandi. Bathanda ukuhlekisa ngabanye. (Rhu. 123:4) IBhayibheli layelelisa ngokuthi emalangeni wokuphela kuzokuba nabanyefuli. (2 Pit. 3:3, 4) Abanye abantu namhlanjesi balingisa abakhwenyana bakaLothi abanandaba neenqophiso. (Gen. 19:14) Abantu abanengi bayabahleka labo abaphila ngeenkambisolawulo zeBhayibheli. Abanyefuli balandela “iimfiso zabo zokungasabi uZimu.” (Jud. 7, 17, 18) Indlela iBhayibheli elihlathulula ngayo abanyefuli iyifanela kuhle iindlela iinhlubuki nalabo abangafuni ukwamukela uJehova abenza ngayo namhlanjesi!

10. Njengombana kuvezwe kuRhubo 1:1, singakubalekela njani ukulingisa abanyefulako?

10 Khuyini esingayenza bona sibalekele ukulingisa abanyefuli? Okhunye esingakwenza kubalekela ukuzihlanganisa nalabo abanghonghoyila ngakho koke. (Funda IRhubo 1:1.) Lokho kutjho ukuthi angeze salalela namkha safunda nanyana yini evela eenhlubukini. Siyalemuka ukuthi nasingatjhejiko bulula singathoma singenwe mumoya wokuzaza uJehova neenqophiso esizifumana ngehlanganwakhe. Bona sibalekele ukuziphatha okunjalo, singazibuza imibuzo le: ‘Inga-kghani ngihlala nginokuthileko okungasikuhle bona ngikutjho lokha nangifumana isinqophiso esitjha namkha ihlathululo etjha? Inga-kghani ngithanda khulu ukufumana imitjhapho kilabo abadosa phambili?’ Nasilungisa izinto ezinjengalezo msinyana kithi, uJehova uzokuthaba ngathi.—IzA. 3:34, 35.

11. ‘Iindlhadlha’ ziyiqala njani imithethokambiso kaJehova yokuziphatha?

11 Isiqhema sesithathu sabantu abangakulaleli ukuhlakanipha okuvela kuJehova “ziindlhadlha.” Baziindlhadlha ngombana abakwamukeli ukuphila ngemithethokambiso kaZimu. Benza lokho abakubona kukuhle kibo. (IzA. 12:15) Abantu abanjalo abamamukeli uJehova, okunguye umthombo wokuhlakanipha. (Rhu. 53:1) Nasihlangana nabo emsebenzini wokutjhumayela, bajayele ukusikhuluma kumbi khulu ngokuhlonipha kwethu imithethokambiso yeBhayibheli. Angeze basinikele ukuphila okungcono. IBhayibheli lithi: “Ukuhlakanipha kuphakeme khulu esidlhayeleni; nakuhlangenwe ebandla asibi nalitho esingalitjho.” (IzA. 24:7) Iindlhadlha azinawo amazwi wokuhlakanipha ezingasinikela wona. Kungebangelo uJehova asiyelelisa athi ‘sitjhide emuntwini osidlhadlha.’—IzA. 14:7.

12. Khuyini ezosisiza sibalekele ukulingisa iindlhadlha?

12 Asifani nalabo abahloya iseluleko sakaZimu. Kunalokho, sifunda ukuthanda indlela uJehova acabanga ngayo, kunye nemithethwakhe yoke. Singaqinisa ithando lethu ngokumadanisa imiphumela yokulalela kunye neyokungalaleli. Siqalisise imiraro abantu abazifumana bakiyo ngebanga lobudlhadlha bokungalaleli iinluleko zakaJehova ezihlakaniphileko. Bese siqala bona kungcono kangangani ukuphila kwethu ngebanga lokuthi silalela uZimu.—Rhu. 32:8, 10.

13. Kghani uJehova uyasikatelela bona silalele iseluleko sakhe esihlakaniphileko?

13 UJehova wenze bona ukuhlakanipha kwakhe kufunyanwe ngiwo woke umuntu, kodwana akakateleli muntu bona akwamukele. Nanyana kunjalo, uyasihlathululela umphumela kilabo abangakwamukeli ukuhlakanipha kwakhe. (IzA. 1:29-32) Labo abakhetha ukulalela uJehova “bazakugoma isithelo sendlelabo.” Ngokukhamba kwesikhathi, bazokuqalana nobuhlungu ngebanga lendlelabo yokuphila begodu ekugcineni uJehova uzobatjhabalalisa. Ngakwelinye ihlangothi labo abalalela iseluleko sakaJehova esihlakaniphileko begodu basisebenzise, bathenjiswa ukuthi: ‘Bazakuphila baphephile, bazigedle, bangabi nokwesaba ihlekelele.’—IzA. 1:33.

UKUHLAKANIPHA KWAMAMBALA KUYASIZUZISA

Ukuhlanganyela emhlanganweni kwenza bona itjhebiswano lethu noZimu liqine (Funda isigaba 15)

14-15. Sifundani encwadini yezAga 4:23?

14 Nasisebenzisa ukuhlakanipha okuvela kuZimu, qobe siyazuza. Njengombana sikhe sacoca, uJehova usinikela iseluleko esihlakaniphileko simahla. Ngokwesibonelo, kiyo yoke incwadi yezAga usinikela izeluleko ezingaphelelwa sikhathi ezizosisiza sithuthuke ekuphileni lokha nasizisebenzisako. Akhesicoce ngeembonelo ezine zeenluleko ezihlakaniphileko.

15 Vikela ihliziywakho engokomfanekiso. IBhayibheli lithi: “Kikho koke okulondako, yelusa khulu ihliziywakho, ngombana imuthombo wokuphila.” (IzA. 4:23) Cabanga bona khuyini ekufuze uyenze nawuzakuvikela ihliziywakho yamambala. Kutlhogeka sidle ukudla okunepilo, sizibandule besigegede nemikghwa emimbi. Sizokwenza okufanako nalokha nasivikela ihliziywethu engokomfanekiso. Qobe siyondla ngeliZwi lakaZimu. Siyalungiselela besiye emihlanganweni yobuKrestu begodu sihlanganyela ngeempendulo zethu. Sihlala simajadu ngokuthi qobe sihlanganyele emsebenzini wethu wokutjhumayela. Siyakubalekela ukuba nemikghwa emimbi ngokuthi singenzi nanyana yini ezokulimaza imikhumbulwethu, efaka hlangana zokuzithabisa ezisilapheleko nokuzihlanganisa nabantu abambi.

Ukuba nombono ofaneleko sizibandule ngemali kusisiza bona saneliseke ngalokho esinakho (Funda isigaba 16)

16. Kubayini IzAga 23:4, 5 zisebenza namhlanjesi?

16 Yaneliswa ngilokho onakho. IBhayibheli lisinikela nasi iseluleko: “Ungatjhabatjhekeli ubunjinga, . . . Nawususa amehlwakho kibo, abuzukunyamalala na? Ngambala buzazenzela iimpiko ezinjengezedlanga, buphaphele esibhakabhakeni.” (IzA. 23:4, 5) Kubulula khulu bona abantu balahlekelwe zizinto zabo eziqalekako, zakanokutjho. Nanyana kunjalo, abantu abanengi abanjingileko nabaqhakileko namhlanjesi bazimisele ngokufuna imali. Ukuzimisela kwabokhu kanengi kubenza baziphathe ngendlela elimaza isithunzi sabo, itjhebiswano labo ngitjho nobujamo babo bezepilo. (IzA. 28:20; 1 Thim. 6:9, 10) Ngakelinye ihlangothi ukuhlakanipha kusisiza sibe nombono ofaneleko ngemali. Umbono onjalo uyasivikela bona singabi marhamaru, sihlale sanelisekile begodu sithabile.—UMtj. 7:12.

Ukucabanga ngaphambi kobana sikhulume kusisiza bona singalimazi abanye ngalokho esikutjhoko (Funda isigaba 17)

17. Singalifumana njani “ilimu labahlakaniphileko” njengombana kuvezwe kuzAga 12:18?

17 Cabangisisa ngaphambi kokuthi ukhulume. Nasingatjhejiko singenza umonakalo omkhulu ngamezwethu. IBhayibheli lithi: “Kunabantu abanamezwi ahlaba njengesabula, kodwana ilimu labahlakaniphileko liyaphilisa.” (IzA. 12:18) Sizokuba netjhebiswano elihle nabanye lokha nasibalekela ukuhleba ngabanye nangemitjhaphwabo. (IzA. 20:19) Bona ilimu lethu lilaphe kunokulimaza kufuze sizalise iinhliziyo zethu ngelwazi elivela eliZwini lakaZimu. (Luk. 6:45) Nasicabangisisa ngalokho okutjhiwo liBhayibheli amezwethu angaba ‘njengomthombo wokuhlakanipha’ oqabula abanye.—IzA. 18:4.

Ukulandela iinqophiso ezivela ehlanganweni kungasisiza sithuthuke emsebenzinethu wokutjhumayela (Funda isigaba 18)

18. Ukusebenzisa IzAga 24:6 kungasisiza njani siphumelele emsebenzini wethu wokutjhumayela?

18 Landela iinqophiso. IBhayibheli lisinikela nasi isinqophiso esiphumelelako: “Yilwa ipi ngamano iye, ukuphepha kuza ngabeluleki abanengi.” (IzA. 24:6) Iveseli lisisiza njani bona sibe batjhumayeli nabafundisi abaphumelelako? Kunokuraga umsebenzi wokutjhumayela ngendlelethu silinga okusemandleni bona silandele iimphakamiso esinikelwe zona. Sifumana isinqophiso esihlakaniphileko emihlanganweni yobuKrestu. Sikghona ukufunda kubafowethu nabodadwethu abanokuhlangenwe nakho eendabeni zokufundisa lokha nabenza iinkulumo. Ngaphezu kwalokho, ihlangano kaJehova isinikela amathulusi asebenzisekako, iincwadi namavidiyo bona sisize abantu bazwisise iBhayibheli. Kghani uyawasebenzisa amathulusi la bona uphumelele emsebenzini wokutjhumayela?

19. Uzizwa njani ngokuhlakanipha okuvela kuJehova? (IzAga 3:13-18)

19 Funda IzAga 3:13-18. Qala bona sithokoza kangangani ngeseluleko esihle esisifumana eliZwini lakaZimu. Besizakubona senzeni ngathana besinganaso? Esihlokwenesi, sicoce ngeembonelo esingazisebenzisa zokuhlakanipha ezifumaneka encwadini yezAga. Iye, uJehova usinikele izitjho ezihlakaniphileko asebenzisa imiTlolo. Akhe sizimisele ukuthi qobe senze ngendlela ehlakaniphileko esiyifumana kuJehova. Indlela iphasi eliqala ngayo ukuhlakaniphokhu ayikaqakatheki kithi, siyaqiniseka ngokuthi “abanamathela kuye bazakubizwa bona ngabathakasileko.”

INGOMA 36 Asitjhejeni Iinhliziyo Zethu

a Ukuhlakanipha kwakaJehova kukudlula kude khulu ukuhlakanipha kwephaseli. Esihlokwenesi, sizokucoca ngokulandisa okukarisako okufumaneka encwadini yezAga malungana nokuthi ukuhlakanipha kungenza umuntu arhuwelele emadorobheni. Sizokucoca ngokuthi singakufumana njani ukuhlakanipha kwamambala, kubayini abantu bangafuni ukulalela ukuhlakanipha okuvela kuJehova begodu kubayini kuqakathekile ukuthi silalele ukuhlakanipha kwakhe.