Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

”Thokozani ngakho koke”

”Thokozani ngakho koke”

KGHANI umumuntu othokozako? Lo, mbuzo soke ekufuze sizibuze wona. IBhayibheli lathi, emihlenethu abantu abanengi bazokuba ‘ngabangathokoziko.’ (2 Thim. 3:2) Kungenzeka wakhe wahlangana nomuntu ongathokoziko, ocabanga ukuthi zoke izinto kufuze kube ngezakhe. Kubonakala ngasuthi akayiboni itlhogeko yokuthokoza ngezinto anikelwa zona. Kungenzeka ukuthi awukuthandi ukuba nabantu abanjalo.

Kuhlukile ngabantu bakaJehova bona bayalwa ukuthi ‘bathokoze.’ Kufuze ‘sithokoze ngakho koke.’ (Kol. 3:15; 1 Thes. 5:18) Ekhabolakhona, ukusebenza ngamandla bona sibe babantu abathokozako kuzosizuzisa. Zinengi izinto ezenza kuqakatheke ukuthokoza.

UKUTHOKOZA KUSENZA SIZIZWE KAMNANDI

Isizathu sokuthoma sokusebenza budisi bona sithokoze kukuthi ukwenza njalo kuzosisiza sibone izinto ezihle kithi. Kanengi, umuntu othokozako uzizwa kamnandi begodu naloyo othokozwako uyathaba. Kubayini ukuthokoza kwenza abantu bathabe begodu bazizwe kamnandi? Akhucabange nganasi isibonelo: Umuntu nakazimisela ukukwenzela okuthileko, lokho akukwenzi na uzizwe uqakathekile kuye? Unendaba nawe. Nawubona ukuthi mbala unendaba nawe, lokho kufuze kukuthabise. Kungenzeka noRute wazizwa njalo. UBhowazi waba nomusa kuRute. Siyaqiniseka bona kwamthabisa lokho uRute ngombana wabona ukuthi kunomuntu onendaba naye.—Rut. 2:10-13.

Kuqakatheke khulu ukuthokoza uZimu. Siyaqiniseka ukuthi ngezinye iinkhathi uyacabanga ngezipho ezinengi uZimu asipha zona, nezipho aragela phambili ngokusipha zona. (Dut. 8:17, 18; IzE. 14:17) Kunokuthi ucabange kancani ngokulunga kwakaZimu. Kubayini ungathathi isikhathi sakho bona ucabangisise ngeembusiso ezinengi uJehova akupha zona nazipha abantu obathandako. Ukuzindla ngomusa kaJehova kuzokwenza ubone indlela akuthanda ngayo.—1 Jwa. 4:9.

Ungagcini ngokucabanga ngomusakhe neembusiso akuphe zona kwaphela, mthokoze ngokulunga kwakhe. (Rhu. 100:4, 5) Abaziko bathi, “ukuthokoza kwenza abantu bathabe.”

UKUTHOKOZA KUQINISA UBUNGANI

Esinye isizathu esenza ukuthokoza kube kuhle kukuthi kuqinisa ubungani. Soke siyathaba abantu nabasithokozako. Nawuthokoza abanye ngomusabo, nobabili niyatjhidelana. (Rom. 16:3, 4) Ukungezelela kilokho, kanengi abantu abathokozako bayakuthanda ukusiza abanye. Bayatjheja nabatjengiswa umusa begodu lokho kwenza bafune ukusiza nabanye. Iye, ukusiza abanye kwenza sithabe. Kunjengombana uJesu atjho: “Ukupha kuthabisa khulu ukudlula ukwamukela.”—IzE. 20:35.

URobert Emmons omunye wabaphathi beYunivesithi yeCalifornia wafunda ngokuthi kwenzekani umuntu nakathokozako, waphetha ngokuthi: “Into ezosenza sithokoze kuzwisisa ukuthi siyabatlhoga abanye abantu, ngelinye ilanga ngithi okufuze siphe, ngelinye kuphiwe thina.” Iqiniso kukuthi ukuphila kwethu kuthuthukiswa begodu kusekelwa ngabanye ngeendlela ezinengi. Ngokwesibonelo, abanye bangasipha ukudla basisize nalokha nasigulako. (1 Kor. 12:21) Umuntu othokozako uyakuthabela lokho abanye abamenzela khona. Njengombana sicoca ngendaba le, kghani ukwenza umukghwa ukuthokoza abanye nabakusizako?

UMBONWAKHO NGOKUPHILA NOKUTHOKOZA

Esinye isizathu esenza sisebenze ngamandla bona sithokoze kukuthi kusisiza sibone izinto ezihle kunokusolo sibona ezimbi kwaphela. Ngamanye amezwi, umkhumbulwakho kufuze ukhethe izinto ezihle ebantwini. Ukuvumela bona udzimelele ezintweni ezithileko ezihle, ngesikhathi esifanako ubalekele ukucabanga ngezinto ezingakhi. Nawumumuntu othokozako uzokubona okuhle kwaphela kwabanye, lokho kuzokwenza bona uhlale umumuntu othokozako. Ukucabanga ngezinto ezihle kuzokusiza wenze lokho umpostoli uPowula asikhuthaza bona sikwenze: “Hlalani nithabile eKosini.”—Flp. 4:4.

Uzokufumana ukuthi ukuthokoza kuzokwenza bona ungacabangi izinto ezingakhiko. Kubudisi khulu ukuthokoza ngesikhathi esifanako ube nomona, udane begodu usilingeke. Abantu abathokozako kanengi abagijimisi izinto zakanokutjho. Bathabela izinto abanazo abasolo bakhanukela ezinye izinto.—Flp. 4:12.

CABANGA NGAZO ZOKE IZINTO EZIHLE!

Njengombana umKrestu, uyazi ukuthi uSathana ufuna ukusebenzisa iintjhijilo oqalana nazo bona akudanise. Angakuthabela khulu ukukubona unghonghoyila ngayo yoke into. Ummoya omumbi lo ungakwenza ungasakuthabela ukutjhumayela iindaba ezimnandi. Ekhabolakhona, ukuthokoza kukhambisana neenthelo zommoya kaZimu, ezifaka hlangana ukuthabela izinto ezihle uZimu akunikele zona nokukholelwa eenthembisweni zakhe.—Gal. 5:22, 23.

Njengombana unguFakazi kaJehova nje, kungenzeka uyavumelana nesihlokwesi esimalungana nokuthokoza. Nanyana kunjalo, uyazi ukuthi angekhe kwaba lula ngaso soke isikhathi ukuthokoza nokuba nombono ofaneleko. Ungakuvumeli lokho kukudanise. Ungakghona ukuhlala umumuntu othokozako. Njani? Qobe lilanga, iba nesikhathi sokucabanga ngezinto ezenzeka ekuphileni kwakho, ezenza bona uthokoze. Nawenza njalo, uzokujayela ukuhlala uthokoza. Lokho kuzokwenza uhlale uthabile begodu uthokoza, ungafani nabantu abahlala bacabanga izinto ezingakhiko. Cabanga ngezinto ezihle ezikuthabisako uZimu nabanye abakwenzele zona. Mhlamunye ungathoma ngokuzitlola phasi. Kiyo, ungatlola izinto ezimbili namkha ezintathu ezikuthabisileko ngelangelo.

Abarhubhululi bafumene ukuthi “nasihlala sibathokoza abanye, lokho kungatjhugulula indlela ingqondwethu esebenza ngayo ukwenzela bona kube lula ukuthi sikuthabele ukuphila.” Umuntu othokozako, uhlala athabile. Yeke, cabanga ngezinto ezihle onazo, kuthabele koke okuhle okwenzeka kuwe begodu uhlale uthokoza ngakho! Kunokuthi ungazithabeli izinto ezihle ezenzeka kuwe, ‘Thokoza ngakho koke, lokhu kuyintando kaZimu.’ Iye, “thokozani ngakho koke.”—1 Kron. 16:34; 1 Thes. 5:18.