Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA-28

Qiniseka Ngokuthi Okukholelwako Kuliqiniso

Qiniseka Ngokuthi Okukholelwako Kuliqiniso

“Ragela phambili ezintweni owazifundako begodu wakholiswa bona uzikholelwe.”2 THIM. 3:14.

INGOMA 56 Philela Iqiniso

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1. Nasithi “iqiniso” sisuke sikhuluma ngani?

KUNGENZEKA wakhe wabuzwa imibuzo efana nale namkha kungenzeka ukhewayibuza abanye. “Walifumana njani iqiniso?” “Kghani wakhuliselwa emaqinisweni?” “Sewunesikhathi esingangani usemaqinisweni?” Sisuke sikhuluma ngani nasikhuluma ngebizo elithi “iqiniso”? Kanengi silisebenzisela ukuhlathulula lokho esikukholelwako, indlela esilotjha ngayo uZimu nendlela esiphila ngayo. Abantu ‘abaseqinisweni’ bayazi ukuthi khuyini okufundiswa liBhayibheli begodu baphila ngeenkambisolawulo zalo. Umphumela walokho uba kukuthi bayatjhaphuluka eenkolelweni ezimamanga begodu bathabela ukuphila ngitjho nanyana banesono.—Jwa. 8:32.

2. Ngokomtlolo kaJwanisi 13:34, 35 khuyini engenza umuntu athande iqiniso?

2 Khuyini eyakwenza wathanda iqiniso? Kungenzeka wabona indlela ehle abantu bakaJehova abaziphatha ngayo. (1 Pit. 2:12) Mhlamunye wakarwa lithando abanalo. Abanengi abeza kokuthoma esifundweni babona ithando esinalo begodu ngilo abalikhumbula ukudlula lokho abakuzwe esifundweni mhlokho. Lokho akusirari ngombana uJesu wathi abafundi bakhe bazokubonakala ngethando abanalo. (Funda uJwanisi 13:34, 35.) Nasizakuba nokukholwa ithando kwaphela alikaneli.

3. Khuyini engenzeka nangabe ukukholwa kwethu kudzimelele ethandweni esilibona kubafowethu nabodadwethu?

3 Ukukholwa kwethu akukafuzi kudzimelele ethandweni abantu bakaZimu abanalo. Kubayini sitjho njalo? Akhesithi umuntu esilotjha naye uZimu kungaba mdala namkha iphayona lenza isono. Kuthiwani nangabe umfowethu namkha udadwethu ukuzwisa ubuhlungu? Mhlamunye omunye angatjhiya uJehova ahlubuke bese athi esikukholelwako akusiliqiniso. Nangabe izinto ezinjalo ziyenzeka, kghani uzokukhubeka bewulise ukulotjha uJehova? Nawulotjha uZimu ngebanga lezinto abanye abazenzako, ingasi ngebanga lokuthi uyamthanda, ukukholwa kwakho ngekhe kuqine. Njengombana wakha ukukholwa kwakho, akukafuzi ube mumuntu ozwela khulu. Kunalokho, kufuze ufunde iqiniso ngoZimu. Kufuze uqiniseke ngokuthi iBhayibheli likhuluma iqiniso ngoJehova.—Rom. 12:2.

4. Ngokomtlolo kaMatewu 13:3-6, 20, 21 khuyini abanye abayenzako nabaqalene neetjhijilo?

4 UJesu wathi abanye bazolamukela iqiniso “ngethabo”, kodwana ukukholwa kwabo kuzokubogaboga nabanemiraro. (Funda uMatewu 13:3-6, 20, 21.) Mhlamunye akhenge bazwisise ukuthi labo abalandela uJesu bazokuba nemiraro. (Mat. 16:24) Kungenzeka bebacabanga ukuthi ukuba mKrestu kutjho ukuphila ngaphandle kwemiraro, ufumane iimbusiso kwaphela ingasi ubudisi. Ephasini esiphila kilweli, kuzokuhlala kunemiraro. Ubujamo obutjhugulukako bungasibangela ukuthi siphelelwe lithabo.—Rhu. 6:7; UMtj. 9:11.

5. Khuyini etjengisa ukuthi inengi labafowethu nabodadwethu liyaqiniseka ngokuthi likholelwa iqiniso?

5 Inengi labafowethu nabodadwethu liyaqiniseka ngokuthi lazi iqiniso ngoJehova. Lokho sitjho ngombana ukukholwa kwabo akusikinyeki ngitjho nanyana omunye umKresu abazwisa ubuhlungu namkha aziphathe ngendlela engakafaneli amakrestu. (Rhu. 119:165) Qobe nababa nemiraro ukukholwa kwabo kuyaqina. (Jak. 1:2-4) Ungakwakha njani ukukholwa okuqinileko?

FUMANA ‘ILWAZI ELINEMBILEKO LAKAZIMU’

6. Abafundi bakaJesu bakwakha njani ukukholwa kwabo?

6 Abafundi bakaJesu bakha ukukholwa kwabo elwazini lemiTlolo elizimfundiso zakaJesu, ‘eziliqiniso leendaba ezimnandi’ neemfundisweni ebebazifumana kuJesu. (Gal. 2:5) Iqinisweli lifaka hlangana zoke izinto esizifundiswako njengamaKrestu ezihlanganisa umhlatjelo kaJesu nokuvuswa kwakhe. Umpostoli uPowula bekaqiniseka ngokuthi ifundiso le iliqiniso. Wafunda imitlolo waqinisekisa waqinisekisa “ngeenkhombo ukuthi bekutlhogeka bona uKrestu atlhage begodu avuke nakwabafileko.” (IzE. 17:2, 3) NamaKrestu wangeenkhathezo alamukela iqiniswelo begodu athembela nemmoyeni ocwengileko bona uwasize azwisise iliZwi lakaZimu. Enza irhubhululo aqinisekisa ukuthi ifundiso le ivela emiTlolweni. (IzE. 17:11, 12; Heb. 5:14) Akhenge akhe ukukholwa kwawo ngendlela ebewazizwa ngayo kwaphela namkha athande uJehova ngendlela ebewazizwa ngayo nawanamanye amaKrestu. Kunalokho ukukholwa kwawo kwakhiwa ‘lilwazi elinembileko lakaZimu.’—Kol. 1:9, 10.

7. Ukukholelwa kwethu eBhayibhelini kungasenzelani?

7 Okutjhiwo liBhayibheli akutjhuguluki. (Rhu. 119:160) Lokho kuliqiniso ngitjho nalokha umuntu esihlanganyela naye onele uJehova namkha asizwise ubuhlungu. Nalokha nasiqalene neentjhijilo akatjhuguluki. Yeke kufuze silifunde iBhayibheli begodu silifundisise, siqiniseke ngokuthi okutlolwe kilo kuliqiniso. Nasinokukholwa okuqinileko, sikholelwa nalokho iBhayibheli elikufundisako nalokha nasiqalene nobudisi sizokukholelwa kuJehova. Khuyini ongayenza bona uqiniseke ngokuthi okukholelwako kuliqiniso?

IZINTO ‘OWAKHOLISWA BONA UZIKHOLELWE’

8. Ngokomtlolo wesi-2 kaThimothi 3:14, 15 khuyini eyaqinisekisa uThimothi ngokuthi ulifumene iqiniso?

8 UThimothi bekaqiniseka ngokuthi ulifumene iqiniso. Khuyini eyamenza waqiniseka kangaka? (Funda yesi-2 kaThimothi 3:14, 15.) Unina nogogwakhe bamfundisa amaqiniso asisekelo ‘wemitlolo ecwengileko.’ Nanyana kunjalo, naye wazipha isikhathi sokuthi afunde imitlolo leyo. Kungebangelo ‘akholiswa bona azikholelwe.’ Ekukhambeni kwesikhathi uThimothi, unina nogogwakhe bafunda iimfundiso zobuKrestu. Kuyakhanya ukuthi uThimothi wazithanda izinto azifunda ebalandelini bakaJesu begodu lokho kwamsiza bona aziphe isikhathi sokusiza abafowabo nabodadwabo ebandleni. (Flp. 2:19, 20) Yeke ukukholwa kwakhe akhenge kwakhiwe yindlela ebekazizwa ngayo ngabantu kwaphela, kodwana kwakhiwa maqiniso asemitlolweni begodu lokho kwamtjhideza kuJehova. Yeke nawe kufuze ufunde iBhayibheli uzindle ngalo bese uyaqiniseka ngalokho okufundako.

9. Ngimaphi amaqiniso amathathu ekufuze uqiniseke ngawo?

9 Kunezinto ezintathu ekufuze uqiniseke ngazo. Kokuthoma, kufuze uqiniseke ngokuthi uJehova wabumba zoke izinto ezikhona. (Eks. 3:14, 15; Heb. 3:4; IsAm. 4:11) Kwesibili, kufuze ube namabanga akuqinisekisa ngokuthi iBhayibheli liliZwi lakaZimu. (2 Thim. 3:16, 17) Kwesithathu, kufuze uqiniseke ngokuthi uJehova unehlanganwakhe enesiqhema sabantu abamlotjhako abarholwa nguKrestu begodu abantwabo boFakazi bakaJehova. (Isa. 43:10-12; Jwa. 14:6; IzE. 15:14) Ukufunda nokuzwisisa amaqiniso asisekelo la akutjho ukuthi kufuze uyazi yoke iBhayibheli. Into ekufuze ikukhuthaze bona wazi zoke izintwezi kukuthi usebenzise ‘amandlakho wokucabanga’ bona uqinise ukukholwa kwakho ngamaqiniso.—Rom. 12:1.

ZILUNGISELELE UKUSIZA ABANYE BAKHOLELWE IQINISO

10. Khuyini ekufuze siyenze nasele sesazi amaqiniso?

10 Lokha nasele uwazi kuhle amaqiniso asisekelo amathathu malungana noZimu, iBhayibheli nabantu bakhe, kuzokufuze ukwazi kuhle ukusebenzisa imitlolo, ukghone ukuyisebezisa kuhle bona usize abanye bayikholelwe ukuthi iyiqiniso. Kubayini kunjalo? Njengombana simaKrestu kumthwalethu ukufundisa abantu iqiniso esilifundileko, khulukhulu labo abazosilalela. * (1 Thim. 4:16) Nasilinga ukusiza abantu bakholelwe bona iBhayibheli lifundisa iqiniso, lokho kuzosisiza nathi ngombana nekwethu ukukholwa kuzokuqina.

11. UPowula wasibekela siphi isibonelo nakuziwa eendabeni zokufundisa abantu?

11 Umpostoli uPowula nakafundisa abantu ‘bekabakholisa ngoJesu asebenzisa umThetho kaMosi nabaPhorofidi.’ (IzE. 28:23) Singamlingisa njani uPowula nasifundisa abantu iqiniso? Kufuze senze okungaphezu kokubatjela ukuthi iBhayibheli lifundisani. Okhunye esingakwenza kubasiza bona bacabangisise ngalokho abakufunda eBhayibhelini, lokho kuzobenza babe nobuhlobo obuhle noJehova. Asifuni bakholelwe iqiniso ngomnqopho wokuthabisa thina, kunalokho sifuna bamukele iqiniso ngebanga lokuthi bayakukholelwa abakufundileko ngombana abakufundako kuvela kuJehova uZimu olithando.

Babelethi sizani abantwana benu babenokukholwa ngokubafundisa ‘izinto ezidephileko zakaZimu’ (Funda iingaba 12-13) *

12-13. Ababelethi bangabasiza njani abantwana babo bona bakholelwe iqiniso?

12 Babelethi siyazi ukuthi nifuna abantwana benu bafunde iqiniso. Kungenzeka nicabange ukuthi nabangaba nabangani abalungileko ebandleni bazokuba nokukholwa okuqinileko. Nanyana kunjalo, nabazakukholelwa ukuthi iBhayibheli lifundisa iqiniso batlhoga okungaphezu kokuba nabangani abalungileko. Kufuze babe nobuhlobo obuhle noZimu begodu baqiniseke ngokuthi iBhayibheli lifundisa iqiniso.

13 Nabazakufundisa kuhle abantwana babo, ababelethi kufuze babe sibonelo ngokuthi bakhuthalele ukufunda iBhayibheli. Kufuze bacabangisise kuhle ngalokho abakufunda eBhayibhelini. Nabenza njalo, bazokukghona ukufundisa abantwana babo bona benze okufanako. Kufuze babafundise nokusebenzisa amathulusi weBhayibheli njengalokha nabafundela abantu iBhayibheli. Nabenza njalo bazokusiza abantwana babo bona bathande uJehova, bathembe ukuthi usebenzisa “inceku ethembekileko nehlakaniphileko.” bona isisize sizwisise iBhayibheli. (Mat. 24:45-47) Babelethi ningathatjiswa kufundisa abantwana benu iimfundiso ezisisekelo kwaphela. Bafundiseni “nezinto ezidephileko zakaZimu” kuye ngokweminyakabo.—1 Kor. 2:10.

FUNDA ISIPHOROFIDO SEBHAYIBHELI

14. Kubayini kufuze sifunde iimphorofido zeBhayibheli? (Qala ibhoksi elithi, “ Ungakghona Na Ukuzihlathulula Iimphorofidwezi?”)

14 Isiphorofido seBhayibheli siyengcenye eqakathekileko yeliZwi lakaZimu, esisiza siqinise ukukholwa kwethu kuJehova. Ngiziphi iimphorofido ezaqinisa ukukholwa kwakho? Mhlamunye ungakhuluma ngesiphorofido esimalungana ‘nemihla yokuphela.’ (2 Thim. 3:1-5; Mat. 24:3, 7) Ngiziphi ezinye iimphorofido esele zizalisekile ezingaqinisa ukukholwa kwakho? Ngokwesibonelo, ungakghona na ukuhlathulula ukuthi iimphorofido ezifumaneka kuDanyela isahluko-2 namkha esikuDanyela isahluko-11 zizaliseke njani? * Nangabe ukukholwa kwakho kusekelwe eBhayibhelini angekhe kwaphela nanini. Akhucabange ngesibonelo sabafowethu abahlunguphazwa kabuhlungu khulu enarheni yeGermany ngesikhathi sePi yePhasi Yesi-II. Nanyana bebangazizwisisi kuhle iimphorofido ezimalungana nesikhathi sokuphela bebalikhola iliZwi lakaZimu.

Ukufunda kwethu iBhayibheli kuhlanganise neemphorofido zalo kungasisiza sithembeke kuJehova nasiqalana nemiraro (Funda iingaba 15-17) *

15-17. Ukufunda iBhayibheli kwabaqinisa njani abafowethu nabodadwethu ebebagandelelwa maNazi?

15 Nakubusa amaNazi eGermany, iinkulungwana zabafowethu nabodadwethu zathunyelwa emakampeni wokuhlunguphazwa. UHitler noSS Chief Heinrich Himmler bebabahloye khulu aboFakazi bakaJehova. Ngokwalokho okwatjhiwo ngomunye udade obekasekampeni yokuhlunguphazwa namanye amaKrestu, uHimmler wathi kibo: “UJehova wenu angabusa asezulwini kodwana ephasina ngithi esibusako. Sizonitjengisa ukuthi ngubani ozokuphumelela phakathi kwethu nani.” Khuyini eyasiza abantu bakaJehova bona bahlale bathembekile ngesikhatheso?

16 AbaFundi beBhayibheli bangesikhatheso bebazi ukuthi umBuso kaZimu besele uthomile ukubusa ngo-1914. Yeke ubujamo obugandelelako abaqala nabo, akhenge bubathuse nakancani. Nanyana kunjalo, abantu bakaJehova bebaqiniseka ngokuthi akunarhulumende ongabakhandela bona benze intando kaZimu. UHitler wabhalelwa ukuqeda ukulotjha kweqiniso begodu wabhalelwa ukujamisa urhulumende ebewuzokuba namandla ukudlula umBuso kaZimu. Abafowethu bebaqiniseka ngokuthi umbuso kaHitler uzokuphela.

17 Abafowethu nabodadwethu bebaqiniseka ngokuthi abakukholelwako kuliqiniso. Kungakapheli isikhathi eside ibutho lamaNazi laphela, kwathi uHeinrich Himmler owathi: “Ephasina ngithi esibusako” wabaleka asabela ipilwakhe, nakasabalekako wahlangana nomfowethu uLübke obekasibotjhwa. Asagandeleleke njalo, uHimmler wabuza umfowethu uLübke wathi: “Itjho-ke mfundi weBhayibheli bona kwenzekani nje?” Umfowethu uLübke wahlathululela uHimmler ukuthi aboFakazi bakaJehova bebazi ukuthi amabutho wamaNazi azokubhalelwa begodu aboFakazi bazokutjhatjhululwa. Ngesikhatheso, uHimmler obekakhuluma izinto ezimbi ngaboFakazi bakaJehova wadana akhenge azi bona athini. Ngemva kwesikhathi esithileko uHimmler wazibulala. Sifundani kilokhu? Ukufunda iBhayibheli nokufunda iimphorofido zazo, kungaqinisa ukukholwa kwethu kuZimu begodu kusisize bona sikghodlhelele nasihlunguphazwako.—2 Pit. 1:19-21.

18. Njengombana kuvezwe emtlolweni kaJwanisi 6:67, 68 kubayini sitlhoga ‘ilwazi elinembileko nelemuko elizeleko’ uPowula atlola ngalo?

18 Nasizakutjengisa ukuthi simaKrestu weqiniso kufuze sibe nethando. Godu sitlhoga ‘ilwazi elinembileko nelemuko elizeleko.’ (Flp. 1:9) Nasingenzi njalo sizokukholelwa nanyana yini esiyizwako ‘siphoselwe le nale nginanyana ngimuphi ummoya wefundiso yobuqili babantu’ kuhlanganise nommoya weenhlubuki. (Efe. 4:14) Abalandeli abanengi bakaJesu balisa ukumlandela, kodwana umpostoli uPitrosi watjengisa ukuqiniseka nokukholwa ebekanakho wathi: UJesu ‘unamezwi wokuphila okungapheliko.’ (Funda uJwanisi 6:67, 68.) Ngitjho nanyana ngesikhatheso uPitrosi bekangazwisisi koke ebekutjhiwo nguJesu, wahlala athembekile begodu wamlandela ngebanga lokuzwisisa ukuthi uKrestu ukhuluma iqiniso. Nawe ungakuqinisa ukukholelwa kwakho kilokho okufundiswa yiBhayibheli. Nawenza njalo, ukukholwa kwakho kuzokuhlala kuqinile ngitjho nanyana kungenzekani begodu uzokusiza nabanye bona bakhe ukukholwa okuqine njengekwakho.—2 Jwa. 1, 2.

INGOMA 72 Sibatjela Iqiniso NgomBuso KaZimu

^ isig. 5 Isihlokwesi sizosisiza sizwisise ukuthi iqiniso elivela eBhayibhelini liqakatheke khulu. Godu sizokucoca nangeendlela ezizosenza siqiniseke ngokuthi esikukholelwako kuliqiniso.

^ isig. 10 Nawuzakukghona ukusiza abanye bakholelwe amaqiniso aseBhayibhelini, qala iinhloko ezimlandelande ezithi “Ingcoco Nomakhelwana” ezavela esiThaleni sango-2010 kuya ku-2015. Iinhlokwezi zihlanganisa ezithi, “UJesu NguZimu Na?” “UmBuso KaZimu Wathoma Nini Ukubusa?” nesithi, “Ingabe UNkulunkulu Ujezisa Abantu Esirhogweni Somlilo?” esifumaneka ngesiZulu.

^ isig. 14 Bona ufumane okungeziweko ngeemphorofidwezi, funda isiThala sangoJuni 15, 2012 nesango Meyi 2020.

^ isig. 60 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Nabenza ukukhulekela komndeni ababelethi bafunda iimphorofido zeBhayibheli nabantwana babo ezikhuluma ngesizi elikhulu.

^ isig. 62 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Ngesikhathi sesizi elikhulu umndeni loya awurareki nawubona izinto ezenzekako.