Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA-28

Balekela Ukuphalisana Uthuthukise Ukuthula

Balekela Ukuphalisana Uthuthukise Ukuthula

“Asingaziphakamisi, sivuse ukuphalisana, simonakalelane.”—GAL. 5:26.

INGOMA 101 Asibambisaneni Sibe Munye

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1. Khuyini abanye abayenzako ngebanga lommoya wokuphalisana?

EPHASINI esiphila kilweli, abantu abanengi banommoya wokuphalisana. Usomarhwebo angakhetha ukwenza izinto ezizokulimaza abanye ngebanga lokuthi ufuna ukubaphala. Umdlali angakhetha ukulimaza omunye umdlali ngamamobu ukuthi akghone ukuphumelela. Umfundi ofuna isikhala eyunivesithi ephuma phambili, angakopa nakatlola iinhlahlubo zokungena. NjengamaKrestu, siyalemuka ukuthi ukuziphatha okunjalo akukalungi; kuyingcenye ‘yemisebenzi yenyama.’ (Gal. 5:19-21) Nanyana kunjalo, kungenzeka na ukuthi ezinye iinsebenzi zakaJehova ziphehle ummoya wokuphalisana ebandleni ngaphandle kokulemuka? Lo mbuzo oqakathekileko ngombana ummoya wokuphalisana ungaphazamisa ubunye bebandla.

2. Khuyini esizokucoca ngayo esihlokwenesi?

2 Esihlokwenesi sizokucoca ngobuntu obumbi obungasenza sithande ukuphalisana nabafowethu. Sizokubuye sicoce ngeembonelo eziseBhayibhelini zamadoda nabafazi abathembekileko abangakhange balawulwe mmoya wokuphalisana. Kokuthoma, akhesicoce ngokuthi singayihlola njani iminqophwethu malungana nokuthi kubayini senza okuthileko.

HLOLISISA IMINQOPHWAKHO

3. Ngimiphi imibuzo ekufuze sizibuze yona?

3 Ngaso soke isikhathi, kuhle ukuthi sihlolisise iminqophwethu yokuthi kubayini senza okuthileko. Singazibuza: ‘Kghani ngizimadanisa nabanye ukuthi ngizizwe ngiqakathekile? Kghani ngikhuthazwa sifiso sokuzibona ngiphuma phambili kikho koke engikwenzako namkha kukuba ngcono kunomfowethu nofana udadwethu othileko? Kghani ngifuna ukunikela uJehova okuhle khulu?’ Kubayini kufuze sizibuze imibuzo le? Tjheja lokho okutjhiwo liliZwi lakaZimu.

4. Umtlolo webeGalatiya 6:3, 4 uthi kubayini kungakafuzi sizimadanise nabanye?

4 IBhayibheli liyasikhalima ngokuzimadanisa nabanye. (Funda yebeGalatiya 6:3, 4.) Kubayini? Kungombana ukucabanga ukuthi singcono kunabafowethu kungasenza sizikhakhazise. Ngakelinye ihlangothi, nasinombono wokuthi abafowethu benza ngcono kunathi, kungasidanisa. Iindlelezi zokucabanga azikavuthwa. (Rom. 12:3) Udade u-Katerina, * ohlala e-Greece, uthi: “Bengijayele ukuzimadanisa nabodade abahle, abaphumelelako esimini nabakghona ukwenza abangani lula. Umphumela waba kukuthi ngizizwe ngingasililitho.” Kufuze sikhumbule ukuthi uJehova wasidosela kuye, ingasi ngombana sihlamazana, sikhuluma kuhle namkha sidume kangangani kodwana ngebanga lokuthi besizimisele ukumthanda nokulalela iNdodanakhe.—Jwa. 6:44; 1 Kor. 1:26-31.

5. Khuyini oyifundako kilokho okwenzeke kumfowethu u-Hyun?

5 Omunye umbuzo esingazibuza wona ngothi, ‘Kghani ngaziwa njengomuntu othanda ukwenza ukuthula namkha esikhathini esinengi ngizifumana ngiphikisana nabanye?’ Tjheja lokho okwenzeka kumfowethu u-Hyun, ohlala e-South Korea. Kwakhe kwaba nesikhathi la aqala abanye abanamalungelo njengamanabakhe. Uthi, “Bengingabazwisisi kuhle abafowethwaba begodu ngingavumelani nabakutjhoko esikhathi esinengi.” Waba yini umphumela? Uthi, “Indlela ebengenza ngayo yabangela ukungabi nokuthula ebandleni.” Abanye abangani baka-Hyun bamsiza walemuka ukuthi unomraro. U-Hyun walungisa umbonwakhe begodu sikhuluma nje, sele amdala webandla owenza kuhle umsebenzakhe. Nasilemuka ukuthi sele sinomukghwa wokuphalisana kunokuthi senze ukuthula, kufuze sithathe amagadango msinyana.

BALEKELA UKUZIPHAKAMISA NOKUBA NOMONA

6. Umtlolo webeGalatiya 5:26, uthi ngibuphi ubuntu obuphehla ummoya wokuphalisana?

6 Funda yebeGalatiya 5:26. Ngibuphi ubuntu obumbi obungasenza sibe nommoya wokuphalisana? Kokuthoma, kuziphakamisa. Umuntu oziphakamisako uyazikhakhazisa bewumarhamaru. Kwesibili, kukuba nomona. Umuntu onomona akusikukuthi ufuna izinto zabanye kwaphela kodwana ufuna nokubakhandela ukuthi bangabi nazo. Kwamambala, umona mhlobo wehloyo. Sifuna ukububalekela ubuntu obunjalo kwangathi sibalekela ukugula okumasikizi!

7. Umonakalo wokuziphakamisa nomona singawufanekisa njani?

7 Ukuziphakamisa nomona kungafaniswa nezintwana ezingakahlwengeki ezisilaphaza isibaseli esithelwa esiphaphamtjhinini. Isiphaphamtjhini singakghona ukuphapha isikhatjhana kodwana ukusilapha kwesibaseli kungavala amaphayiphu akhambisa isibaseli bekubangele ne-enjini ukuthi iphelelwe mamandla ngaphambi kokuthi isiphaphamtjhini sihlale phasi kuhle, okungasenza siphahlazeke. Ngendlela efanako, umuntu angalotjha uJehova isikhatjhana. Nanyana kunjalo, nakaziphakamisako begodu anomona, uzokuphahlazeka. (IzA. 16:18) Angalisa nokulotjha uJehova, azilimaze abuye alimaze nabanye. Singakghona njani-ke ukulwisana nokuziphakamisa nomona?

8. Singalwisana njani nokuziphakamisa?

8 Singakghona ukulwisana nokuziphakamisa ngokuhlala sicabanga ngeseluleko umpostoli uPowula asinikela abantu beFilipi nakathi: “Ningenzi litho ngombango namkha ngokuzikhakhazisa, kodwana ngokuzithoba, nithathe abanye njengabakhulu kunani.” (Flp. 2:3) Nasiqala abanye njengabakhulu kunathi, angeze saphalisana nabo ngebanga lokuthi banamakghono neemphiwo ezidlula zethu. Kunalokho, sizokuthaba nabo. Kuhle khulu ukuthi senze njalo, khulukhulu nabasebenzisa amakghonwabo ekulotjheni uJehova. Ngakelinye ihlangothi, abafowethu nabodadwethu abanamakghono nabangalandela iseluleko sakaPowula, bazokudzimelela ebuntwini ababuthandako ngathi. Umphumela walokho kukuthi soke sizokuthuthukisa ukuthula nobunye ebandleni.

9. Singawulawula njani umukghwa wokuba nomona?

9 Singawulawula umukghwa wokuba nomona ngokuthi sithobeke, okutjho ukwazi la siphelela khona. Nasithobekileko, angeze silinge ukutjengisa ukuthi sinesiphiwo namkha singenza ngcono kunabanye. Kunalokho, sizokulwela ukufunda kabanye abakghona ukwenza izinto ukudlula thina. Ngokwesibonelo, akhesithi umfowethu ebandleni ubeka iinkulumo ezimnandi. Singambuza ukuthi uyilungiselela njani ikulumwakhe. Nangabe udadwethu upheka kamnandi, singambawa iimphakamiso zokuthi singayithuthukisa njani indlela esipheka ngayo. Nangabe umKrestu omutjha ukufumana kubudisi ukwenza abangani, angabawa iseluleko emntwini okwazi kuhle ukwenza abangani. Ukusebenzisa iimphakamiswezi kungasisiza silwe nokuba nomona besithuthukise namakghonwethu.

FUNDA EEMBONELWENI EZISEBHAYIBHELINI

Ngebanga lokuthobeka, uGidiyoni wakghona ukwenza ukuthula nabantu bakwa-Efrayimu (Funda iingaba 10-12)

10. Ngisiphi isitjhijilo uGidiyoni aqalana naso?

10 Cabanga ngesehlakalo esibandakanya uGidiyoni, obekavela esitjhabeni sakwaManase namadoda wesitjhaba sakwa-Efrayimu. UJehova wasiza uGidiyoni namadoda ama-300 ebakakhamba naye ukuthi bathumbe epini. Amadoda wakwa-Efrayimu ahlangana noGidiyoni, ingasi ngokumbuka kodwana ukuthi balwe naye. Kubonakala kwangathi bebezwe ubuhlungu ngesenzo sakaGidiyoni sokungabamemi nakayokulwa namanaba kaZimu. Bebadzimelele khulu ekuvikeleni idumo lesitjhaba sabo kunokubona ukuthi uGidiyoni usize ukuletheleni igama lakaJehova idumo nokuvikela abantu Bakhe.—Khok. 8:1.

11. Wathini uGidiyoni emadodeni wakwa-Efrayimu?

11 Ngokuzithoba, uGidiyoni waphendula amadoda wakwa-Efrayimu wathi: “Bekuyini-ke engikwenzileko kunalokho okwenziwe ngini?” Ngemva kwalokho, wabanikela isibonelo sokuthi uJehova ubabusise njani. Ngebanga lalokhu, kwaba ngathi amadoda la ‘athelwe mamanzi.’ (Khok. 8:2, 3) UGidiyoni wabalekela ukuzikhakhazisa ukwenzela ukuthi kube nokuthula hlangana nabantu bakaZimu.

12. Sifundani esibonelweni sabantu bakwa-Efrayimu nesakaGidiyoni?

12 Sifundani endabeni le? Esibonelweni samadoda waka-Efrayimu, sifunda ukuthi akukafuzi sidzimelele khulu ekuvikeleni idumo lethu kunokudumisa uJehova. Iinhloko zemindeni nabadala bangafunda litho likhulu kuGidiyoni. Nangabe umuntu usikwatele ngalokho esikwenzileko, kufuzele silinge ukubona izinto ngendlelakhe. Singabe simbuke ngezinto ezihle azenzako. Lokhu kungafuna ukuthi sizithobe, khulukhulu nangabe umuntu esikhuluma naye nguye otjhaphileko. Ukuthula kuqakatheke khulu kunokuzikhakhazisa.

Ngebanga lokuthembela kuJehova ukuthi uzozilungisa izinto, uHana wabuye wafumana ukuthula (Funda iingaba 13-14)

13. Ngisiphi isitjhijilo uHana aqalana naso begodu wasihlula njani?

13 Cabanga nangesibonelo sakaHana. Bekatjhade nomLevi u-Elikhana, obekamthanda khulu. U-Elikhana bekanomunye umfazi, uPhenina. Bekathanda uHana khulu ukudlula uPhenina kodwana “uPhenina gade anabantwana, uHana yena anganabo.” Yeke, uPhenina bekadelela uHana, ‘amkokomeja kobana azinyaze.’ Wazizwa njani uHana? Wakwata khulu! “Bekwabhala bona adle.” (1 Sam. 1:2, 6, 7) Nanyana kunjalo, abukho ubufakazi obutjengisa ukuthi uHana wazibuyiselela kuPhenina. Kunokuthi enze njalo, wathululela isifuba sakhe kuJehova bewathemba nokuthi uzoyilungisa indaba le. Kghani uPhenina watjhugulula indlela aphathayo uHana? IBhayibheli alitjho. Esikwaziko kukuthi uHana wafumana ukuthula. “Ubuso bakhe akhange busatjhitjhibala.”—1 Sam. 1:10, 18.

14. Sifundani esibonelweni sakaHana?

14 Sifundani esibonelweni sakaHana? Nangabe kunomuntu olinga ukuphalisana nawe, khumbula ukuthi nguwe ongalawula ubujamobo. Ungavumi akudosele ekutheni niphalisane. Kunokubuyisela okumbi ngokumbi, linga ukwenza ukuthula nomuntu loyo. (Rom. 12:17-21) Nanyana kungenzeka angatjhuguluki, wena uzokuhlala unokuthula.

Ngebanga lokutjheja ukuthi nguJehova obusisa umsebenzabo, u-Apholo no-Akhwila akhange babe manaba (Funda iingaba 15-18)

15. U-Apholo banoPowula bebafana ngayiphi indlela?

15 Emaswapheleni, asikhulume ngesibonelo saka-Apholo nompostoli uPowula. Bobabili bebanelemuko elihle khulu lemiTlolo. Bebaziwa begodu bafundisa kuhle. Basiza abantu abanengi khulu babe bafundi. Akekho obekazibona alinaba lomunye.

16. Ungamhlathulula njani u-Apholo?

16 U-Apholo ‘wabelethelwa e-Alekzandriya’ ebekuyikaba yezefundo ngeenkhathezo. Bekasikhulumi esihle tle begodu “ayazi kuhle imiTlolo.” (IzE. 18:24) U-Apholo nakavatjhele ibandla leKorinte, abanye ebandleni bakwenza kwakhanya ukuthi bathanda yena ukudlula abanye, kuhlanganise noPowula. (1 Kor. 1:12, 13) U-Apholo wayikhuthaza na indlela le yokucabanga? Asicabangi ukuthi wayenza into enjalo. Eqinisweni, ngemva kwesikhathi u-Apholo akhambile eKorinte, uPowula wambawa ukuthi abuyele khona. (1 Kor. 16:12) UPowula bengekhe akwenze lokho ngathana bekacabanga ukuthi u-Apholo uphadlhula ibandla phakathi. Kuyakhanya ukuthi u-Apholo wasebenzisa isiphiwo sakhe ngendlela ehle, okutjho ukutjhumayela iindaba ezimnandi nokuqinisa abafowabo. Singaqiniseka ukuthi u-Apholo bekayindoda ethobekilelo. Ngokwesibonelo, abukho ubufakazi obutjengisa ukuthi wezwa ubuhlungu lokha u-Akhwila noPeresila ‘nabamhlathululela indlela kaZimu ngokunembe khudlwana.’—IzE. 18:24-28.

17. UPowula wakuthuthukisa njani ukuthula?

17 Umpostoli uPowula bekawazi umsebenzi omuhle owenziwe ngu-Apholo. Nanyana kunjalo, uPowula akhenge atshwenyeke ngokuthi abantu bazokuthi u-Apholo ungcono kunaye. Ukuzithoba kwakaPowula nokwazi ukuthi amandlakhe aphelela kuphi kubonakala eselulekweni asinikela ibandla leKorinte. Kunokuthi athatjiswe ngilabo abathi “ngingewakaPowula,” wanikela loke idumo kuJehova uZimu nakuJesu Krestu.—1 Kor. 3:3-6.

18. Umtlolo woku-1 kwebeKorinte 4:6, 7 usifundisani ngesibonelo saka-Apholo noPowula?

18 Khuyini esingayifunda esibonelweni saka-Apholo noPowula? Singamsebenzela khulu uJehova besisize nabanengi babhajadiswe. Ebujamwenobo, siyalemuka ukuthi ipumelelo enjalo sibusiso sakaJehova. Esibonelweni saka-Apholo noPowula sifunda nesinye isifundo sokuthi nasidume khulu ehlanganweni kaZimu, sinethuba elihle lokuthuthukisa ukuthula. Qala ukuthi sithokoza kangangani ngamadoda ajanyisiweko athuthukisa ukuthula nobunye ngokusekela iseluleko sawo eliZwini lakaZimu nokuphazimulisa uKrestu Jesu, isibonelo sethu, ingasi bona!—Funda yoku-1 kwebeKorinte 4:6, 7.

19. Khuyini ngamunye wethu angayenza? (Qala ibhoksi elithi “ Balekela Ukuphalisana.”)

19 Ngamunye wethu unesiphiwo namkha ikghono aliphiwe nguZimu. Singasebenzisa isiphweso “ekusizeni abanye.” (1 Pit. 4:10) Singazizwa ngasuthi yincani indimethu. Khonokho okuncani esikwenzako, kuthuthukisa ubunye njengemithungo emincani ehlanganisa isembatho ndawonye. Kwangathi singasebenza budisi ukususa umkhondo wommoya wokuphalisana. Asizimiseleni ukwenza koke okusemandlenethu ukuthuthukisa ukuthula nobunye ebandleni.—Efe. 4:3.

INGOMA 80 Zizweleni Ubuhle BakaJehova

^ isig. 5 Ibharasi encani yenza isitja sebumba sibe buthakathaka, unjalo nommoya wokuphalisana. Nangabe ibandla alikaqini begodu alinabunye, angeze kwaba yindawo ehle yokulotjha uZimu enokuthula. Isihlokwesi sizokucoca ngokuthi kubayini kufuze sibalekele ummoya wokuphalisana nokuthi singakuthuthukisa njani ukuthula ebandleni.

^ isig. 4 Amagama atjhugululiwe.