Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SE 12

Ithando Lisisiza Sikghodlhelelele Ihloyo

Ithando Lisisiza Sikghodlhelelele Ihloyo

“Nginiyala ngezintwezi bona nithandane. Nangabe iphasi liyanihloya, niyazi ukuthi langihloya nami ngaphambi kokuthi linihloye.”—JWA. 15:17, 18.

INGOMA 129 Asikghodlheleleni

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1. Ngokuya ngokomtlolo kaMatewu 24:9, kubayini kungasirari lokha iphasi nalisihloyako?

UJEHOVA usibumbe ngendlela yokuthi sithande nokuthi nathi sithandwe. Navane kunomuntu osihloyako lokho kusenza sizizwe kabuhlungu, ngesinye isikhathi sibe sifikelwe kukwesaba. Ngokwesibonelo, UGeorgina ohlala e-Europe uthi, “Lokha nangineminyaka eli-14, umma bekangihloya ngebanga lokulotjha uJehova. Ngazizwa ngingathandwa ngabe ngathoma nokusola ukuthi ngimumuntu olungileko na.” * Umfowethu uDanylo uthi: “Ngabethwa masotja, angithusela abe angithuka ngebanga lokuthi nginguFakazi kaJehova, lokho kwangithusa khulu kwabe kwangihlambalaza.” Ihloyo enjenga le ibuhlungu kwamambala kodwana ayisirari. UJesu watjho ukuthi sizokuhloywa.—Funda uMatewu 24:9.

2-3. Kubayini iphasi lihloya abalandeli bakaJesu?

2 Iphasi liyabahloya abalandeli bakaJesu. Lokhu kungebanga lokuthi nathi njengoJesu ‘asisiyingcenye yephasi.’ (Jwa. 15:17-19) Siyazihlonipha iimphathimandla naborhulumende, nanyana kunjalo angeze sazilotjha namkha silotjhe amatshwayo afanekisela zona. NguJehova kwaphela esimlotjhako. Sihlonipha ilungelo lakaZimu lokubusa boke abantu, okulilungelo uSathana “neenzukulwana” zakhe abaphikisana nalo. (Gen. 3:1-5, 15) Sitjhumayela ukuthi umBuso kaZimu ngiwo wodwa osisombululo semiraro yabantu begodu umBuso lo kungasikade uzokuceda yoke imibuso yephaseli. (Dan. 2:44; IsAm. 19:19-21) Umlayezo lo ziindaba ezihle ebantwini abalungileko kodwana ebantwini abambi uyalumela.—Rhu. 37:10, 11.

3 Iphasi liyasihloya ngombana siphila ngemithetho kaJehova elungileko. Lokho okutjhiwo nguZimu akukhambisani nakancani nalokho iphasi elithi kuyamukeleka. Ngokwesibonelo, abantu abanengi bayavumelana nemikghwa emimbi yekadeni eyenza uJehova wabhubhisa iSodoma neGomora! (Jud. 7) Ngebanga lokuthi sikhambisana nalokho iBhayibheli elikutjhoko, abantu abanengi bayasidelela bebasikhulume kumbi.—1 Pit. 4:3, 4.

4. Ngibuphi ubuntu obungasisiza busiphe amandla abantu nabasihloyako?

4 Khuyini engasisiza sikghodlhelele lokha abantu nabasihloyako nalokha basithuka? Sitlhoga ikholo eliqinileko lokuthi uJehova uzosisiza. Njengesihlangu, ikholo lethu ‘lingacima yoke imisubela evuthako yomumbi.’ (Efe. 6:16) Nanyana kunjalo sitlhoga okungaphezu kokukholwa. Sitlhoga nethando. Kubayini? Kungombana ithando “alisilingeki.” Libekezelela zoke izinto ezibuhlungu. (1 Kor. 13:4-7, 13) Nje-ke, akhesibone ukuthi ithando ngoJehova, ithando ngabafowethu nabodadwethu ngitjho nethando ngamanabethu lisisiza njani bona sikghodlhelelele ihloyo.

UKUTHANDA UJEHOVA KUSISIZA SIKGHODLHELELELE IHLOYO

5. Ithando uJesu ebekanalo ngoBabakhe lamqinisa njani?

5 Ngobusuku bangaphambi kokufa kwakhe, uJesu watjela abalandeli bakhe abathembekileko ukuthi: “Ngiyamthanda uBaba, ngenza njengombana uBaba angiyale bona ngenze.” (Jwa. 14:31) Ithando uJesu ebekanalo ngoJehova lakghona ukumupha amandla wokuthi aqalane neentjhijilo ebeziseza. Nathi ithando lethu ngoJehova lingasenza senze okufanako.

6. Ngokuya ngokomtlolo webeRoma 5:3-5, abantu abalotjha uJehova bazizwa njani lokha nabahloywa liphasi?

6 Ithando abantu abanalo ngoZimu lisize abanengi abalotjha uJehova ukuthi bakghodlhelelele ukuhlunguphazwa. Ngokwesibonelo, lokha abapostoli nabayalwa yikhotho ephakemeko yamaJuda bona balise ukutjhumayela, ithando labo ngoZimu labenza ukuthi ‘balalele uZimu njengombusi kunabantu.’ (IzE. 5:29; 1 Jwa. 5:3) Ithando elinjalo liqinisa abafowethu nabodadwethu namhlanjesi ukuthi bahlale baqinile lokha nabahlaselwa ziimphathimandla zakarhulumende. Kunokuthi sidane, sikuqala njengelungelo elihle khulu ukuthi sikghodlhelelele ihloyo yephaseli.—IzE. 5:41; Funda yebeRoma 5:3-5.

7. Khuyini ekufuze siyenze lokha amalunga womndeni nakasiphikisako?

7 Isilingo esikhulu esingaqalana naso ngesivela emndenini. Lokha nasithoma ukufumana amaqiniso, amanye amalunga womndeni angacabanga ukuthi sikhohlisiwe. Abanye bangabuye bacabange ukuthi sesiyahlanya. (Madanisa noMarkosi 3:21.) Abanye bangalwa nathi. Ukuphikiswa okunjalo akukafuzi kusirare. UJesu wathi: “amanaba womuntu kuzokuba babantu bendlwakhe.” (Mat. 10:36) Akunandaba ukuthi iinhlobo zethu zisiphatha njani, thina angekhe sibaphathe ngendlela abasiphatha ngayo. Ngokuphambene nalokho, ithando lethu ngoJehova nalikhulako nethando lethu ngabantu liyakhula. (Mat. 22:37-39) Angeze saphula iinkambiso zeBhayibheli ukuthi sithabise omunye umuntu.

Nanyana singahlunguphazwa isikhatjhana, kufuze sihlale sikhumbula ukuthi uJehova uzokuhlala anathi, asiduduza bekasiqinise (Funda iingaba 8-10)

8-9. Khuyini eyasiza omunye udadwethu bona akghodlhelelele nangaphezu kokuhlunguphazwa okubudisi?

8 UGeorgina ekhe sakhuluma ngaye ngaphambilini, wakghona ukujamelana nokuhlunguphazwa ngummakhe. Uthi: “Mina nomma sathoma ukufunda iBhayibheli naboFakazi bakaJehova. Kwathi ngemva kweenyanga ezisithandathu nasele ngifuna ukuya esifundweni, umma wathoma ukuphikisana nami. Ngafumana ukuthi bekakhuluma neenhlubuki begodu bekasebenzisa amezwi weenhlubukezo lokha nakarhitjhana nami ngamagama. Bekangithuka, angidosa ngeenhluthu, angikghama bekalahle neencwadi zami. Ngemva kokuthi ngibe neminyaka eli-15, ngabhajadiswa. Umma wazama ukungilisisa ukuthi ngilotjhe uJehova, ngokuthi angise la ekuhlala khona abantu abatjha abanemiraro yokubhema iindakamizwa nabalelesako. Ukuphikiswa kubudisi ukuqalana nakho khulukhulu nakuvela emuntwini ekufuze ngathana uyakuthanda bekakutlhogomele.”

9 UGeorgina wakghona njani ukukghodlhelela? Uthi: “Ngelanga umma athoma ukungijikela ngalo, bekulilanga engaceda ngalo ukufunda iBhayibheli loke. Bengiqiniseka ukuthi ngilifumene iqiniso begodu bengizizwa ngitjhidelene khulu noJehova. Bengithandaza qobe kuJehova begodu bekangilalela. Nangisahlala la umma ebekangise khona, omunye udade wangimemela kwakhe begodu besifunda iBhayibheli ndawonye. Ngesikhatheso, abafowethu nabodadwethu eWolweni lomBuso bebahlala bangiqinisa. Bangenza Ilunga lemindenabo. Ngabona ukuthi uJehova unamandla ukudlula nanyana ngubani osiphikisako.”

10. Yini ekuze siqiniseke ngayo ngoZimethu uJehova?

10 Umpostoli uPowula watlola wathi ayikho into “engakghona ukusihlukanisa nethando lakaZimu elikuKrestu Jesu iKosethu.” (Rom. 8:38, 39) Nanyana kungenzeka sitlhage isikhatjhana, uJehova uzokuhlala anathi ngaso soke isikhathi, asiduduze bekasiphe namandla. NjengoGeorgina uJehova usisiza ngabafowethu nabodadwethu abasebandleni.

ITHANDO NGABAFOWETHU NABODADWETHU LISISIZA SIKGHODLHELELELE UKUHLOYWA

11. Ithando uJesu alihlathulula emtlolweni kaJwanisi 15:12, 13, laba siza njani abalandeli bakhe? Nikela isibonelo.

11 Ngaphambi kobusuku bokuhlongakala kwakhe, uJesu wakhumbuza abalandeli bakhe ukuthi kufuze bathandane. (Funda uJwanisi 15:12, 13.) Bekazi ukuthi ukuzidela ngethando kuzobasiza babumbane bebakghone nokukghodlhelelela ihloyo yephaseli. Cabanga ngesibonelo sebandla leThesalonika. Ngesikhathi ibandleli nalisathomako, amalungalo ahlunguphazwa. Nanyana kunjalo, abafowethu nabodadwethu bebandlelo babasibonelo esihle sokukghodlhelela ngokuthembeka nangethando. (1 Thes. 1:3, 6, 7) UPowula wabakhuthaza ukuthi baragele phambili batjengisa ithando “ngesilinganiso esizeleko.” (1 Thes. 4:9, 10) Ithando lizokghona ukubenza baduduze abagandelelekileko bebasekele nababogabogako. (1 Thes. 5:14) Balandela iinqophiso zakaPowula azitlola encwadinakhe yesibili ngemva komnyaka nakathi: “Nethando omunye nomunye wenu analo ngabanye liyakhula.” (2 Thes. 1:3-5) Ithando labo labasiza ukuthi bakghone ukukghodlhelelela ubudisi abaqalana nabo kunye nokuhlunguphazwa.

Ukuthanda abafowethu nabodadwethu kuzobasiza bakghodlhelelele ihloyo (Funda isigaba 12) *

12. Ngesikhathi sepi, abafowethu nabodadwethu balitjengisa njani ithando?

12 Cabanga ngalokho okwenzakalela uDanylo nomkakhe, esikhulume ngaye ngaphambilini. Lokha idorobha ebebahlala kilo lizungezwe yipi, baragela phambili nokuya esifundweni, ukutjhumayela ngendlela abangakghona ngayo nokuthi babelane ngokudla nabanye ebandleni. Kwathi ngelinye ilanga, uDanylo wafikelwa masotja emzinakhe. UDanylo uthi, “Bangikatelela bona ngilise ukuba nguFakazi kaJehova. Lokha nangalako, bangibetha benza ngasuthi bafuna ukungidubula, badumuza phezu kwehlokwami. Bangithusela ngokuthi nababuyako bazokukata umkami. Msinyana abafowethu basikhweza isitimela esiya kwelinye idorobha. Angeze ngalikhohlwa ithando esatjengiswa bafowethu nabodadwethu. Sathi nasifika edorobheni elitjhelo abafowethu basinikela ukudla, bebangisiza ukungifunisa umsebenzi nendawo yokuhlala! Kwathi ekukhambeni kwesikhathi nathi sakghona ukuthi samukele abafowethu ebebabalekela ipi.” Ithando elinjengaleli hlangana namaKrestu lingasisiza sikghodlhelelele ihloyo.

ITHANDO NGAMANABETHU LINGASISIZA SIKGHODLHELELELE UKUHLOYWA

13. Ummoya ocwengileko usisiza njani ukuthi sikghodlhelele emsebenzini esiwenzela uJehova nanyana abantu basihloya?

13 UJesu watjela abalandeli bakhe ukuthi bathande amanababo. (Mat. 5:44, 45) Inga-kghani kulula ukwenza njalo? Awa khona akusilula kodwana ngommoya ocwengileko kaZimu kungakghonakala. Iinthelo zommoya kaZimu zihlanganisa ithando, umusa, ukubekezela, ummoya ophasi nokuzibamba. (Gal. 5:22, 23) Ubuntobu buzosisiza sikghodlhelelele ukuhloywa. Ngebanga lokuziphatha okuhle kwamadoda, abafazi, abantwana namkha abomakhelwana abatjengisa ubuntobu, kwenze inengi labantu abasiphikisako latjhuguluka. Inengi labantu ebebasihlunguphaza libe bafowethu nabodadwethu. Nangabe ukufumana kubudisi ukuthi uthande laba abakuhloyako ngebanga lokulotjha uJehova, thandaza ubawe ummoya kaJehova ocwengileko. (Luk. 11:13) Qiniseka nokuthi ukulalela uJehova kuyindlela ehlala iphuma phambili.—IzA. 3:5-7.

14-15. Umtlolo webeRoma 12:17-21, wamsiza njani uYasmeen bona atjengise ithando kubabakwakhe nanyana bekangamphathi kuhle?

14 Cabanga ngesibonelo sakaYasmeen ohlala eMiddle East. Lokha nakaba nguFakazi kaJehova, ubabakwakhe wacabanga ukuthi bebamkhohlisa, walinga ukumlisisa ukulotjha uZimu. Bekamthuka bekabawe neenhlobo, abafundisi nabosomlingo bona bamthusele bebamsole ngokuthi uphadlhula umndenakhe phakathi. Bekuthi ngesikhathi sesifundo, ubabakwakhe bekarharameja abafowethu abathuka ngamagama ahlabako. UYasmeen bekahlala alila ngombana bekangaphathwa kuhle.

15 EWolweni lomBuso, abafowethu nabodadwethu bebaduduza uYasmeen bebamqinise. Abadala bamkhuthaza ukuthi asebenzise amezwi afumaneka emtlolweni webeRoma 12:17-21. (Ufunde.) UYasmeen uthi, “Bekubudisi khulu kodwana ngabawa uJehova ukuthi angisize, ngenza koke ebengingakghona ukukwenza ukusebenzisa lokho ekutjhiwo yiBhayibheli. Lokha ubabakwami nakasilaphaza ngamabomu izinto, bengizihlwengisa. Nakangithukako, bengimphendula ngommoya ophasi. Kuthi lokha nakagulako, bengimtlhogomela.”

Nasitjengisa ithando ebantwini abasiphikisako, lokho kungathambisa iinhliziyo zabo (Funda iingaba 16-17) *

16-17. Khuyini esiyifunda esibonelweni sakaYasmeen?

16 UYasmeen wafumana umphumela omuhle ngebanga lokuthanda ubabakwakhe. Uthi: “Ubabakwami wathoma ukungithemba khudlwana ngombana bekazi ukuthi ngihlala ngikhuluma iqiniso. Wathoma ukungilalela nokungihlonipha lokha nangikhuluma ngeenkolelo zami wabe wavuma ukuthi kube nokuthula ngendlini. Nje qobe nangiya emihlanganweni yebandla uthi ngiyithabele. Umndenethu utjhuguluke khulu, nje sekunethando. Ithemba lami kukuthi ubabakwami uzokuvula ihliziywakhe amukele amaqiniso begodu ahlanganyele nami ekulotjheni uJehova.”

17 Isibonelo sakaYasmeen sitjengisa ukuthi ithando “libekezelela zoke izinto,  . . lithemba zoke izinto, likghodlhelela zoke izinto.” (1 Kor. 13:4, 7) Ihloyo inamandla begodu ibuhlungu kodwana ithando lidlula ihloyo. Ithando lithambisa iinhliziyo. Lenza noJehova athabe. Nanyana abasiphikisako baragela phambili nokusihloya, singahlala sithabile. Njani?

SIYATHABA NASIHLOYWAKO

18. Kubayini sithaba nanyana basihloya?

18 UJesu wathi: “Niyathaba abantu nabanihloyako.” (Luk. 6:22) Asizikhetheli ukuthi sihloywe. Asikuthabeli nokuhloywa ngebanga lokukholwa kwethu. Alo kubayini sithaba nanyana abantu basihloya? Akhesicabangele iinzathu ezintathu. Kokuthoma, nasikghodlhelelako samukelwa nguJehova. (1 Pit. 4:13, 14) Kwesibili, ukukholwa kwethu kuyavuseleleka bekuqine. (1 Pit. 1:7) Kwesithathu, sizokufumana umvuzo omkhulu kunayo yoke, ukuphila okungapheliko.—Rom. 2:6, 7.

19. Kubayini abapostoli bebathaba nanyana bebabahloya?

19 Msinyana ngemva kokuvuswa kwakaJesu, abapostoli balifumana ithabo uJesu akhuluma ngalo. Ngemva kokubetjhwa nokwalelwa ukuthi batjhumayele, bathaba. Kubayini? “Ngombana babalwa njengabafanelwe ukuhlaziswa ngebanga lebizo [lakaJesu].” (IzE. 5:40-42) Bebamthanda uMfundisabo, ukudlula ukusaba amanababo. Bamtjengisa ukuthi bamthanda kangangani ngokutjhumayela iindaba ezimnandi “bangaliseleli.” Inengi labafowethu namhlanjesi liragela phambili ngokulotjha ngokuthembeka nangaphezu kweentjhijilo. Liyazi ukuthi uJehova angeze ayilibala imisebenzabo nethando abalitjengisa ebizweni lakhe.—Heb. 6:10.

20. Sizokucoca ngani esihlokweni esilandelako?

20 Abantu esiphila nabo ephasineli bazokuragela phambili basihloya bekufike iphasi elitjha. (Jwa. 15:19) Nanyana kunjalo akutlhogeki ukuthi sisabe. Njengombana sizokubona esihlokweni esilandelako, uJehova ‘uzobaqinisa bekabavikele,’ abathembekileko bakhe. (2 Thes. 3:3) Yeke, asirageleni phambili sithanda uJehova, abafowethu nabodadwethu namanabethu. Nasilandela iselulekwesi, sizokuhlala sibumbene, sinobuhlobo obuhle noJehova besimphazimulise. Sizokutjengisa nokuthi ithando linamandla khulu ukudlula ihloyo.

INGOMA 106 Asifundeni Ukuba Nethando

^ isig. 5 Esihlokwenesi sizokucoca ngokuthi ithando ngoJehova, ithando ngabafowethu nabodadwethu kunye nethando ngamanabethu lisisiza njani ukuthi sikghodlhelelele ukuhloywa liphaseli. Sizokubona nokuthi kubayini uJesu athi sizokuthaba nanyana sihloywa liphasi.

^ isig. 1 Amagama atjhugululiwe.

^ isig. 58 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Ngemva kokobana uDanylo athuselwe masotja, abafowethu basiza yena nomamakwakhe bona bafudukele kenye indawo begodu endaweni leyo babamukela kuhle.

^ isig. 60 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Indoda kaYasmeen beyimphikisa kodwana abadala bamnikela iseluleko esihle. Waba mfazi omuhle ngokutlhogomela ubabakwakhe nalokha nakagulako.