Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA 39

INGOMA 125 Bayathaba Abanesirhawu

Ukupha Kuzokwenza Uthabe

Ukupha Kuzokwenza Uthabe

“Ukupha kuthabisa khulu ukudlula ukwamukela.”IZE. 20:35.

OKUSESIHLOKWENESI

Sizokucoca ngokuthi singahlala njani sithabile besibe nethabo elingeziweko ngokuthi siphe abanye.

1-2. Kubayini uJehova asibumba ukuthi sifumana ithabo ngokupha abanye?

 UJEHOVA nakabumba abantu, wabenza ukuthi bafumane ithabo elikhulu nabapha abanye abantu, elidlula olifumana nawamukelako. (IzE. 20:35) Kghani lokho kutjho ukuthi asithabi nasifumana isipho? Awa. Sazi kuhle ukuthi siyathaba. Nanyana kunjalo, sithaba khulu nakungithi esipha abanye. Kuzuzisa thina ukuthi uJehova usibumbe ngendlela le. Kubayini?

2 Ngebanga lokuthi uJehova usibumbe ngendlela le, singakghona ukwandisa ithabo lethu. Singandisa ithabo lethu ngokuthi sifune iindlela zokupha abanye. Ikarisa khulu indlela uJehova asibumbe ngayo.—Rhu. 139:14.

3. Kubayini singathi uJehova ‘nguZimu othabako’?

3 Ngebanga lokuthi iBhayibheli liyasitjela ukuthi abapha abanye bayathaba, sikghona ukuzwisisa kuhle ukuthi kubayini uJehova ‘anguZimu othabako.’ (1 Thim. 1:11) Ngewokuthoma owapha abanye begodu akekho umuntu opha ukudlula uJehova. Ngebanga lakhe “siyaphila, siyasikinyeka begodu sikhona” njengombana kwatjho umpostoli uPowula. (IzE. 17:28) Kwamambala “nanyana ngisiphi isipho esihle begodu nanyana ngisiphi isipho esipheleleko” sivela kuJehova.—Jak. 1:17.

4. Khuyini ezosisiza sifumane ithabo elingeziweko?

4 Soke singakuthabela ukufumana ithabo elingeziweko eliza ngokupha. Singenza njalo ngokulingisa indlela uJehova apha ngayo. (Efe. 5:1) Esihlokwenesi sizokufunda ngesibonelo esihle sokupha besifunde nokuthi, khuyini esingayenza nange sizizwa ngasuthi abanye abantu abathokozi ngalokho esibenzela khona. Lokho kuzosisiza siragele phambili sipha abanye besithabe.

LINGISA INDLELA UJEHOVA APHA NGAYO

5. Ngiziphi ezinye izinto uJehova asipha zona?

5 UJehova utjengisa njani ukuthi uyaphana? Cabanga ngeembonelo ezimbalwa. UJehova usinikela lokho esikutlhogako. Kungenzeka asinazo izinto ezinengi eziphathekako kodwana sithokoza uJehova ngokusinikela lokho esikutlhogako. Ngokwesibonelo, wenze isiqinisekiso sokobana sinokudla, izambatho nendawo yokufihla ihloko. (Rhu. 4:8; Mat. 6:​31-33; 1 Thim. 6:​6-8) Kghani uJehova usinikela zoke izintwezi ngombana akatelelekile? Awa akusinjalo. Kubayini-ke uJehova asenzela izintwezi?

6. Khuyini esiyifunda kuMatewu 6:​25, 26?

6 Nasiyibeka bulula, uJehova usinikela esikutlhogako ngombana uyasithanda. Cabanga ngamezwi akuMatewu 6:​25, 26. (Ufunde.) UJesu usebenzisa isibonelo sendalo. Ukhuluma ngeenyoni uthi: “Azitjali, azivuni namkha zibeke ngeenlulwini.” Tjheja akutjhoko ngokulandelako, uthi, “uYihlo wezulwini uyazondla.” Bese uyabuza uthi, “Nina anikaqakatheki khulu na ukudlula zona?” Khuyini uJesu ebekafuna ukusifundisa yona? Abantu bakaJehova abathembekileko baligugu khulu kuye ukudlula iinlwana. Nange uJehova akghona ukutlhogomela iinlwana, singaqiniseka ukuthi nathi uzositlhogomela. NjengoBaba othanda abantwabakhe, uJehova upha umndenakhe lokho awupha khona ngebanga lokuthi uyawuthanda.—Rhu. 145:16; Mat. 6:32.

7. Ngiyiphi enye indlela esingalingisa ngayo ukupha kwakaJehova? (Qala nesithombe.)

7 NjengoJehova, singakghona ukupha abanye abakutlhogako ngombana siyabathanda. Ngokwesibonelo, kghani kukhona umfowethu namkha udadwethu omaziko, otlhoga ukudla namkha izambatho? UJehova angakusebenzisa ukuthi umsize. Abantu bakaJehova baba msinya ekusizeni nakuvela ihlekelele. Ngokwesibonelo, ngesindabelaphi i-COVID-19, abafowethu nabodadwethu baphana ngokudla, izambatho nokhunye kilabo ebebatlhoga izintwezi. Abanye bebanikela emsebenzini wephasi loke. Lokho kwasiza ekusekeleni abafowethu, ephasini loke, ebebatlhoga izinto ezithileko ngebanga lehlekelele. Abafowethwaba balandela amezwi akumaHebheru 13:16 athi, “Ningakukhohlwa ukwenza okuhle nokwabelana lokho eninakho nabanye ngombana uZimu uthatjiswa khulu mihlatjelo enjalo.”

Soke singalingisa isibonelo sakaJehova sokupha (Funda isigaba 7)


8. UJehova usisiza njani ngokusinikela amandla? (Filipi 2:13)

8 UJehova usinikela amandla. UJehova unamandla angapheliko begodu uyakuthabela ukuwanikela abantu bakhe abathembekileko. (Funda kwebeFilipi 2:13.) Kghani ukhe wathandaza wabawa amandla wokuthi ukghone ukuhlula isilingo namkha amandla wokukghodlhelelela isitjhijilo esibudisi? Kungenzeka godu ukhewathandazela amandla wokuthi wenze izinto otlhoga ukuzenza ngelangelo. Umthandazwakho wokubawa amandla nawuphendulekako, ungavumelana nalokho okwatjhiwo ngumpostoli uPowula owatlola wathi, “Nginamandla kikho koke ngebanga lalowo ongipha amandla.”—Flp. 4:13.

9. Ngiziphi ezinye zeendlela esingalingisa ngazo uJehova ngokusebenzisa amandla esinawo ukusiza abanye? (Qala nesithombe.)

9 Nanyana sibabantu abanesono singakghona ukulingisa indlela uJehova apha ngayo amandla. Angekhe sakghona ukunikela abanye amandla namkha umdlandla. Kodwana singasebenzisa amandla esinawo ukubasiza. Ngokwesibonelo, singasiza abafowethu nabodadwethu esele baluphele namkha abagulako, ngokubayela eentolo namkha sitlhogomele imizabo. Nange ubujamo bethu busivumela, singasiza ekuhlwengiseni nekutlhogomeleni iWolo lomBuso. Singasebenzisa amandlethu ukwenza izinto ezizokusiza abafowethu nabodadwethu.

Singasebenzisa amandlethu ukusiza abanye (Funda isigaba 9)


10. Singabaqinisa njani abanye ngalokho esikutjhoko?

10 Akukafuzi silibale ukuthi amezwi anamandla. Kghani kunomuntu ocabanga ukuthi ungamkhuthaza namkha umuntu otlhoga ukududuzwa? Nange kunjalo, qinisekisa ukuthi uyamtjela bona unendaba naye. Ungamvakatjhela lapha ahlala khona, umfowunele, umthumele umlayezo ngekarada, umtlolele i-email namkha umlayezo ngefowuni. Ungatshwenyeki khulu ngalokho okufuze ukutjho. Amezwi ambalwa asuka ehliziyweni angaba ngilawo atlhogwa ngumfowethu namkha udadwethu bona aragele phambili athembekile begodu azizwe ngcono ngobujamo aqalene nabo.—IzA. 12:25; Efe. 4:29.

11. UJehova ukusebenzisa njani ukuhlakanipha kwakhe?

11 UJehova unikela ukuhlakanipha. Umfundi uJwanisi watlola wathi, “Nangabe omunye wenu utlhoga ukuhlakanipha, akaragele phambili akubawa kuZimu, uzokuphiwa khona ngombana ubapha boke ngomusa ngaphandle kokusola.” (Jak. 1:5; ftn) Lokho kutjengisa ukuthi uJehova akadimani ngokuhlakanipha kwakhe. Uphana ngakho. UJakopo wabuye godu wathi uJehova nakanikela ukuhlakanipha ukunikela “ngaphandle kokusola” namkha “kokufumana umtjhapho.” Akasenzi sizizwe kabuhlungu ngokuvuma ukuthi sitlhoga isinqophiso sakhe. Kuhlekuhle, usikhuthaza bona sisibawe.—IzA. 2:​1-6.

12. Ngimaphi amathuba esinawo wokwabelana ngokuhlakanipha esinakho?

12 Kuthiwani ngathi? Kghani singakghona ukulingisa indlela uJehova abelana ngayo ukuhlakanipha? (Rhu. 32:8) Abantu bakaJehova banamathuba amanengi wokucoca ngalokho abakufundileko. Ngokwesibonelo, kanengi sibandula abantu abaqeda ukufika emsebenzini wokutjhumayela. Ngesineke, abadala basiza iinceku ezisizako nabafowethu ababhajadisiweko ngokubafundisa ukuthi kufuze bazitlhogomele njani izabelo ebandleni. Abafowethu nabodadwethu abanamakghono kwezokwakha nokutlhogomela izakhiwo zehlangano, basiza ukubandula abanye ukwenza umsebenzi lo.

13. Nasibandula abanye singayilingisa njani indlela kaJehova yokwabelana ngokuhlakanipha?

13 Linga ukulingisa uJehova lokha nawubandula abanye. Khumbula ukuthi uJehova akadimani ngokuhlakanipha. Yeke, sifuna ukwabelana ngelwazi namkha ngekghono esinalo nalabo abasafundako. Asifihli ilwazi esinalo ngebanga lokuthi sisaba bona esibafundisako bazokugcina sele benza umsebenzi namkha isabelo ngcono kunathi. Asifuni ukucabanga njalo, sithi, ‘Akekho okhewangibandula, naye akazifundele ngokwakhe.’ Lokho akufuneki ebantwini bakaJehova. Kunalokho siyakuthabela ukwabelana, ingasi ngelwazi esinalo kwaphela kodwana “nokunikela ukuphila kwethu” ukubandula abanye. (1 Thes. 2:8) Sithemba ukuthi nabo ‘bazokufanelekela ngokwaneleko ukufundisa abanye.’ (2 Thim. 2:​1, 2) Nange soke sabelana ngokutjhaphulukileko ngokuhlakanipha esinakho, thina nalabo esabelana nabo sizokuhlakanipha besithabe khudlwana.

ABANTU NABANGATHOKOZIKO

14. Abantu abanengi basabela njani nasibenzela izinto?

14 Esikhathini esinengi, nasipha namkha senzela abafowethu nabodadwethu okuthileko bayasithokoza. Bangasitlolela ikarada namkha basitjengise ngezinye iindlela ukuthi bayasithokoza ngalokho esibenzele khona. (Kol. 3:15) Nabasithokozako, kusenza sithabe ngokuthi sibenzele okuthileko.

15. Khuyini okufuze siyikhumbule lokha omunye nakangathokoziko nasimenzele okuthileko?

15 Ngezinye iinkhathi, abanye abasithokozi ngalokho esibenzela khona. Ngezinye iinkhathi, kubonakala ngasuthi abanye abanandaba ngakho koke esibasiza ngakho, abalemuki isikhathi, amandla, izinto namkha imali esiyisebenzisileko ukubasiza. Nange lokho kwenzeka, khuyini ekufuze siyenze bona singaphelelwa lithabo namkha sizwe ubuhlungu? Khumbula amezwi womtlolo wesihlokwesi, akuzEnzo 20:35. Ithabo lethu lidzimelele ekupheni, ingasi ekufumaneni okuthileko. Singakhetha ukuthabela ukupha abanye ngitjho nanyana bangathokozi. Njani? Cabanga ngeendlela ezilandelako.

16. Khuyini engasisiza siragele phambili sipha ngethabo?

16 Khumbula ukuthi nawupha abanye ulingisa uJehova. Unikela abantu izinto ezihle kunganandaba ukuthi bayathokoza namkha abathokozi. (Mat. 5:​43-48) UJehova uthembisa ukuthi nasiphako ‘singalindeli ukubuyiselwa litho’ ‘umvuzwethu uzokuba mkhulu.’ (Luk. 6:35) Yeke ungadani ngebanga lokuthi abanye abathokozi ngalokho obenzela khona. Khumbula ukuthi uJehova uzokuhlala akubusisa ngezinto ozenzako ukusiza abantu ngombana ‘umumuphi othabileko.’—IzA. 19:17; 2 Kor. 9:7.

17. Ngiliphi ibanga eliqakatheke khulu elisenza sifune ukupha abanye? (Lukasi 14:​12-14)

17 Okhunye esingakwenza ukulingisa uJehova nasiphako, kusebenzisa lokho uJesu akutjhoko kuLukasi 14:​12-14. (Ufunde.) Akusikumbi ukumema labo esaziko ukuthi bazosenzela okufanako bona bazokudla nathi namkha sibatjengise umusa. Kuthiwani-ke nange silemuka ukuthi esikhathini esinengi siyapha ngebanga lokuthi sifuna ukufumana okuthileko? Nange kunjalo, singalinga ukwenza lokho uJesu akutjhoko. Linga ukupha umuntu owaziko ukuthi angekhe ufumane litho kuye. Nasenza njalo sizokuthaba ngombana silingisa uJehova. Nasenza njalo sizokuhlala sithabile, nanyana abanye bangathokozi ngalokho esibenzela khona.

18. Khuyini ekufuze siqinisekise ukuthi asiyenzi begodu kubayini?

18 Ungacabangi izinto ezimbi ngabanye. (1 Kor. 13:7) Abanye nabangathokoziko singazibuza, ‘Kghani abathokozi kwamambala namkha balibele ukusithokoza?’ Kungenzeka kunamabanga abenza bangasithokozi ngendlela esilindele ngayo. Abanye suke bathokoza khulu kodwana bakufumana kubudisi ukuveza indlela abazizwa ngayo. Kungenzeka baphathwa ziinhloni ukuthi bafumane isizo, khulukhulu nange bekungibo ebebasiza abanye khulu esikhathini esidlulileko. Akunandaba ukuthi ngimaphi amabanga enza abantu bangathokozi kodwana nasibathanda kwamambala abafowethu nabodadwethu angekhe sicabange izinto ezimbi ngabo begodu sizokuragela phambili sipha ngethabo.—Efe. 4:2.

19-20. Kubayini kuqakathekile ukubekezela lokha nasipha abanye? (Qala nesithombe.)

19 Bekezela. Malungana nokupha, iKosi ehlakaniphileko uSolomoni yatlola yathi, “Phosela uburotho bakho ngemanzini ngombana ngemva kwamalanga amanengi uzobufumana godu.” (UMtj. 11:1) Amezwi la, asifundisa ukuthi ngezinye iinkhathi abanye abantu bangaveza indlela abathokoza ngayo ngemva “kwamalanga amanengi” namkha isikhathi eside. Ngilokho okwenzeka komunye udade.

20 Eminyakeni eminengi edlulileko, umfazi wombonisi wesigodi watlolela udade oqeda ukubhajadiswa incwadi ekhuthazako, encwadini le waveza ukuthi kuqakatheke kangangani ukuhlala sithembekile kuJehova. Ngemva kweminyaka ebunane, udade lo waphendula incwadi le athi, “Kungenzeka awukwazi lokhu kodwana bengifuna ukukwazisa ukuthi ungisize kangangani eminyakeni edlulileko le.” Waraga wathi, “Watlola amezwi amnandi, anomusa begodu angeze ngalibala umtlolo owawudzubhulako owangithinta ihliziyo.” a Ngemva kokuthi udadwethu lo ahlathulule iintjhijilo aqalana nazo, wathi, “Ngezinye iinkhathi bengifuna ukulisa yoke into, ngilise ukuba nguFakazi kaJehova kodwana bengihlala ngikhumbula umtlolo owangitlolela wona. Wanginikela amandla wokuhlala ngithembekile.” Uraga uthi, “Hlangana neminyaka ebunane, ayikho enye into eyangisiza khulu ukudlula incwadi owangitlolela yona nomtlolo owangipha wona.” Ungacabanga ukuthi umfazi wombonisi wesigodi wathaba kangangani nakafumana incwadi le ngemva “kwamalanga amanengi.” Nathi kungenzeka basithokoze ngemva kwesikhathi eside sibenzele okuthileko.

Abanye bangasithokoza ngemva kwesikhathi eside sibenzele into ehle (Funda isigaba 20) b


21. Kubayini uzimisele ukuragela phambili ulingisa ukupha kwakaJehova?

21 UJehova usidale ngendlela yokuthi sithabe khulu lokha nasipha abanye kunalokha nasifumana okuthileko. Nanyana sikuthabela ukufumana okuthileko, sizuza ithabo elikhulu khulu nasipha abanye. Siyathaba nasikghona ukusiza abafowethu nabodadwethu. Kusithabisa khulu nabasithokozako. Nanyana kunjalo, akunandaba ukuthi abanye bayasithokoza namkha abasithokozi, siyathaba ngokuthi senze into efaneleko. Ungalibali ukuthi, nanyana yini oyiphako, “UJehova angakupha okudlula lokho.” (2 Kron. 25:9) Yeke, angekhe wapha abanye ukudlula lokho uJehova angakupha khona. Nasiphiwa nguJehova, leso sisipho esizidlula zoke. Yeke asizimiseleni ukuragela phambili silingisa uBabethu wezulwini ophanako.

INGOMA 17 “Ngiyathanda”

a Umtlolo udadwethu awutlola encwadinakhe, bekumtlolo weyesi-2 kaJwanisi 8 othi: “Zitjhejeni, bona ningalahlekelwa zizinto esisebenzele ukuziveza kodwana nifumane umtlomelo opheleleko.”

b IHLATHULULO YEENTHOMBE : Iinthombezi zifanekisa lokho umfazi wombonisi wesigodi okukhulunywe ngaye esigabeni 20 akwenzako. Watlolela udadwethu incwadi ekhuthazako. Ngemva kweminyaka eminengi udadwethu lo watlolela umfazi wombonisi wesigodi amthokoza.