Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Inga-kghani Ucabanga NjengoJehova?

Inga-kghani Ucabanga NjengoJehova?

“Nitjhugululwe ngokwenza butjha iingqondo zenu.”—ROM. 12:2.

IINGOMA: 56, 123

1, 2. Nasitjhidelana noZimu yini esifunda ukuyenza? Fanekisa.

AKHUCABANGE ngomntwana ofumana isipho emntwini othileko. Ababelethi bakhe bathi kuye, “Ithi ngiyathokoza.” Umntwana uzokuthokoza ngombana batjho njalo. Njengombana akhula uthoma ukuzwisisa bona kubayini ababelethi bakhe bamfundisa bona athokoze umuntu nakamenzela into ehle. Nase akhulile uthokoza ngokusuka ehliziyweni ingasi ngombana atjelwa bona enze njalo. Lokho ukwenza ngebanga lokuthi sekayazwisisa ukuthi kutjho ukuthini ukuthokoza.

2 Kwenzeka okufanako nakithi, sathi nasithoma ukwazi iqiniso safunda ukuqakatheka kokulalela lokho uJehova asifundisa khona. Yeke njengombana sitjhidela kuZimu sithoma ukwazi indlela acabanga ngayo, izinto azithandako, angazithandiko nendlela aqala ngayo izinto. Nase sicabanga njengoJehova sizokuthatha iinqunto besenze izinto ezikhambisana nentandwakhe.

3. Kubayini kubudisi ukucabanga njengoJehova?

3 Ngitjho nanyana kusithabisa ukucabanga njengoJehova, ngezinye iinkhathi kuba budisi. Ngebanga lokuthi asikapheleli khesinande sitjhaphe. Isibonelo salokho, kungenzeka siyazi ukuthi uJehova ukuqala njani ukuziphatha kumbi ngokwamabhayi, ukuthanda izinto zakanokutjho, umsebenzi wokutjhumayela, ukusebenzisa iingazi kumbi nezinye izinto kodwana asizwisisi bona kubayini kunjalo. Khuyini esingayenza? Singenzani bona sicabange njengoZimu? Begodu ukwenza njalo kuzosisiza njani bona senze iinqunto ezihlakaniphileko nje nesikhathini esizako?

SINGENZANI BONA SICABANGE NJENGOZIMU?

4. Khuyini ekufuze siyenze bona ‘sitjhugulule iingqondo zethu’?

4 Funda kwebeRoma 12:2. Umpostoli uPowula uhlathulula bona kuhlanganisani ukucabanga njengoJehova. Isihloko esigadungileko sisisize sazwisisa bona ‘nasizakulisa ukubunjwa liphaseli’ kufuze sibalekele izinto ezenziwa babantu bephaseli nendlela abacabanga ngayo. Kodwana uPowula wathi kufuze ‘sitjhugulule neengqondo zethu.’ Lokho kuhlanganisa ukufunda iliZwi lakaZimu sinomnqopho wokuzwisisa imicabangwakhe, sizindle ngayo begodu silinge ukucabanga ngendlela uJehova acabanga ngayo.

5. Kutjho ukuthini ukufunda?

5 Ukufunda akutjho ukuthalela iimpendulo zemibuzo namkha ukumane ufunde okutloliweko. Nasifundako kufuze sicabange ngalokho esikufumanako ngoJehova, indlela enza ngayo izinto nendlela acabanga ngayo. Silinge ukuzwisisa bona kubayini athanda okuthileko kodwana azonda okhunye. Sibuye godu sicabange ngezinto okufuze sizitjhugulule ekuphileni kwethu nendleleni esicabanga ngayo. Liqiniso bona angeze sakghona ukuzindla ngazo zoke izintwezi qobe nasifundako. Akhesithi uzibekele ukufunda i-iri elilodwa, kungaba kuhle ukuthi ufunde imizuzu ema-30 bese usebenzise ema-30 uzindla ngalokho okufunde mhlokho.—Rhu. 119:97; 1 Thim. 4:15.

6. Ukuzindla ngeliZwi lakaZimu kusisiza ngani?

6 Njengombana sizindla ngeliZwi lakaZimu qobe zinengi izinto esizizwisisako. Sithoma ‘ukuzibonela ngokwethu’ nokukholelwa ukuthi indlela kaJehova yokwenza izinto ilungile. Nasizindlako sithoma ukuzwisisa indlela aqala ngayo izinto begodu nathi sithoma ukuziqala ngendlelakhe. Iingqondo zethu ‘ziyatjhuguluka’ kancanikancani sithome ukucabanga njengoJehova.

IMICABANGWETHU INOMTHELELA ENDLELENI ESENZA NGAYO IZINTO

7, 8. (a) UJehova uziqala njani izinto zakanokutjho? (Qala iinthombe ezisekuthomeni.) (b) Khuyini ezokuza qangi kithi nange sicabanga njengoJehova?

7 Izinto esizicabangako zithinta imizwethu zibuye zithinte nendlela esenza ngayo izinto. (Mar. 7:21-23; Jak. 2:17) Akhesicoce ngeembonelo ezimbalwa ezizokukhanyisa indaba le. AmaVangeli asisiza sibone ukuthi uJehova ucabangani ngezinto zakanokutjho. UJehova wazikhethela ababelethi abazokukhulisa iNdodanakhe, ngitjho nanyana bebanganazinto ezinengi zakanokutjho. (Lev. 12:8; Luk. 2:24) UJesu nakabelethwako, uMariya ‘wamlalisa ngemkhonjeni, ngombana bekunganandawo ngekumbeni yeemvakatjhi.’ (Luk. 2:7) UJehova bekangakhethela iNdodanakhe indawo engcono khulu bona ibelethelwe kiyo. Kodwana into eqakathekileko ebekayifunela iNdodanakhe kukuthi ikhuliswe babelethi ababeka umBuso qangi begodu itlhogonyelwe.

8 Indaba ekhuluma ngokubelethwa kwakaJesu le isifundisa indlela uJehova aqala ngayo izinto zakanokutjho. Abanye ababelethi bafuna abantwana babo babe nemali enengi ngitjho nanyana lokho kutjho bona balahlekelwa bungani babo noJehova. Kodwana kuyakhanya bona kuJehova ubuhlobo naye buqakatheke ukudlula imali. Inga-kghani uyamukele indlela kaJehova yokucabanga? Izenzo zakho zitjengisani?—Funda amaHebheru 13:5.

9, 10. Singatjengisa njani ukuthi sicabanga njengoJehova naziza endabeni yokuphatha abanye kumbi?

9 Esinye isibonelo ngesendlela uJehova aqala ngayo ukuphatha abanye kumbi. UJesu wathi: “Nanyana ngubani owisa omunye wabancanaba abakholwako, kuzokuba ngcono ngaye bona kubotjhelwe entanyenakhe ilitje lokusila elizombeleziswa ngudumbana, bese aphoselwe ngelwandle.” (Mar. 9:42) Amezwi la atjengisa ukuthi ukuphatha abanye kabuhlungu yinto embi khulu. Njengombana uJesu alingisa uJehova, siyaqiniseka bona indlela azizwa ngayo ngokuphatha abanye kumbi yindlela uJehova azizwa ngayo.—Jwa. 14:9.

10 Inga-kghani siqala izinto njengoJehova noJesu? Izenzo zethu zitjengisani? Ngokwesibonelo, akhesithi sithanda izambatho ezithileko namkha indlela ethileko yokuzilungisa okungenzeka iphatha abanye kabuhlungu ebandleni namkha ibavusela ikanuko. Inga-kghani ithando lethu ngabantu esilotjha nabo uZimu lizosenza sidele izinto esizithandako ngebanga labo?—1 Thim. 2:9, 10.

11, 12. Ukuqala izinto njengoJehova nokuzibamba kuzosivikela njani?

11 Isibonelo sesithathu nginasi: UJehova ukuhloyile ukukhohlakala. (Isa. 61:8) Uyazi ukuthi sinesono kodwana nanyana kunjalo ulindele bona simlingise ngokuhloya ukukhohlakala. (Funda iRhubo 97:10.) Nasizakuhloya ukukhohlalala njengoJehova kufanele sizindle ngokuthi kubayini akuhloya.

12 Nasiqala izinto njengoJehova sizokukghona ukubona izinto ezingakalungi ngitjho nanyana iBhayibheli ingabeki umthetho ngazo. Ngokwesibonelo kunomjido othandwa khulu amalanga la (lap dancing) begodu uthuthukisa ukuziphatha kumbi. Abanye bangathi awa akunalitho elimbi ngokujida ngaleyo ndlela ngombana awuzibandakanyi emabhayini nomunye umuntu. * Kodwana inga-kghani umjido lo ukhambisana nokucabanga kwakaJehova? Asenzeni koke esingakwenza bona sibalekele ukwenza izinto ezikhohlakeleko kunalokho sizifundise ukuzibamba begodu sihloye lokho uJehova akuhloyako.—Rom. 12:9.

CABANGA KUSESENJE UKUTHI YINI OZOYENZA

13. Kubayini kufanele sicabange ngendlela uJehova aqala ngayo izinto?

13 Nasifunda ngoJehova asilweleni ukubona indlela aqala ngayo izinto okungenzeka sihlangabezane nazo. Lokho kuzosisiza sithathe iinqunto ezivuthiweko nanyana siqalana nobujamo obutlhoga bona sithathe isiqunto ngokurhabako. (IzA. 22:3) Akhesicoceni ngeembonelo eziseBhayibhelini.

14. Yini esiyifundako endleleni uJosefa aphendula ngayo umkaPotifara?

14 UJosefa ngesikhathi azakulingwa ngumkaPotifara wakghona ukuhlula isilingweso ngombana bekacabange kusesenesikhathi ukuthi uJehova uwuqala njani umtjhado. (Funda uGenesisi 39:8, 9.) Kungebangelo aphendula umkaPotifara wathi: “Ngingakwenza njani ukukhohlakala okungako ngone kuZimu na?” Lokho kutjengisa ukuthi bekacabanga njengoJehova. Nanamhlanjesi zingenzeka izinto ezinjengalezi. Akhesithi emsebenzinakho kunomuntu okuganukejako, namkha kube nomuntu okuthumela umlayezo namkha isithombe esikhuthaza ukuziphatha kumbi ngokwamabhayi. * Kubulula khulu ukwenza into elungileko nange bese wazi indlela uJehova acabanga ngayo begodu wacabangisisa bona uzokwenzani nakungenzeka uqalane nobujamo obunjalo.

15. Singahlala njani sithembekile kuJehova njengamaHebheru amathathu lawa?

15 Kwanjesi akhesicoceni ngamaHebheru amathathu uTjhedreke, uMitjhaka no-Abhedinigo. Ngesikhathi iKosi uNebukadinetsari ithi kufuze kulotjhwe isithombe esenzileko babetha inyawo phasi bala ukusilotjha isithombeso. Indlela abala ngayo itjengisa ukuthi bacabanga ngaphambi kokuqalana nesilingo bona ukuthembeka kuJehova kutjho ukuthini. (Eks. 20:4, 5; Dan. 3:4-6, 12, 16-18) Uzokubona wenzeni nange umqatjhakho akubawa bona ufake isandla emnyanyeni ozokuba khona nowaziko bona uhlobene nekolo yamala? Ungalindi lokho kwenzeke kukhani ucabanga bona uzokwenza njani kodwana thoma nje ukuzifundisa ukucabanga njengoJehova. Lokho kuzokusiza bona nawuqalana nezinto ezifana nalezi kube bulula ukwenza okulungileko njengombana kwenza amaHebheru amathathu lawa.

Ulenzile na irhubhululo wazalisa ikarada leengazi begodu wakhuluma nodorhodera? (Qala isigaba 16)

16. Ukwazi indlela uJehova acabanga ngayo kuzosisiza njani nakufuze sithathe iinqunto ngokurhabako njengalokha nasisesibhedlela?

16 Ukucabanga njengoJehova kuzosisiza sihlale sithembekile ngitjho nalokha nasisesibhedlela namkha sigula. Iye khona sizimisele ukungafakelwa iingazi nasigulako. Kodwana kunezinye iindela zokulatjhwa ezibandakanya iingazi, kulapho umKrestu ekufuze azithathele isiqunto esisekelwe eBhayibhelini. (IzE. 15:28, 29) Iinqunto ezinjalo angeze sazenza nasesisesibhedlela, namkha sigandelelekile. Kuqakathekile ukuthi sithome ukwenza irhubhululo khona nje besizalise nekarada leengazi elitjhoko bona sifuna ukulatjhwa njani, mhlamunye singakhuluma nabodorhodera. *

17-19. Kubayini kuqakathekile ukucabanga ngendlela uJehova acabanga ngayo nje? Akhuze nesibonelo esitjengisa ukuthi sitlhoga ukuzilungiselela ngaphambi kokuthi siqalane nomraro.

17 Cabanga ngendlela uJesu aphendula ngayo uPitrosi ngesikhathi athi kuye: “Ungazihloboki Kosi.” Indlela uJesu aphendula ngayo itjengisa ukuthi ngaphambi kokuqalana nesilingo wacabangisisa ngentando kaZimu wabe wazindla nangalokho imiTlolo ekutjhoko ngokuphila kwakhe nokuthi uzokubulawa njani. Ilwazi ebekanalo lamsiza bona athathe isiquntwesi, azidele begodu ahlale athembekile.—Funda uMatewu 16:21-23.

18 UZimu ufuna sibe bangani bakhe begodu sisebenze ngamandla emsebenzinakhe. (Mat. 6:33; 28:19, 20; Jak. 4:8) Njengombana uPitrosi enza kuJesu abanye abantu bangalinga ukusikhandela ukuthi sisebenzele uZimu begodu bakwenze ngeenhloso ezihle. Akhesenze isibonelo, umqatjhakho angakuthembisa ukukunikela isikhundla esiphezulu emsebenzini athi nomrholo nawo uzokukhuphuka, kodwana nawuthi uyaqala ukuvuma lokho kuzokudlela isikhathi sokwenza imisebenzi kaZimu. Namkha akhesithi usesikolweni begodu ufumana ithuba lokuyokufunda kwenye indawo ekude nekhaya. Uzokubona wenzeni nakunjalo? Kghani uzokuthandaza bewenze irhubhululo, ukhulume nomndenakho namkha nabadala ngaphambi kokuthi uthathe isiqunto? Kubayini ungathomi nje ufunde bona uJehova uziqala njani izinto ezinjalo begodu ulwele ukucabanga njengaye? Lokho kuzokusiza ukuthi nange uhlangabezana nento enje esikhathini esizako ingabi mraro kangako. Uzokwazi bona yini ekufanele uyenze ngombana sele uquntile ukuthi ufuna ukusebenzela uJehova.

19 Mhlamunye zikhona ezinye izinto ozicabangako ongaqalana nazo ungakazilindeli. Nokho asitjho ukuthi singazilungiselela enye nenye into ezokwenzeka ekuphileni kwethu. Kodwana singakghona ukuqalana nazo izinto ezinjalo kwaphela nasilwela ukufumana indlela uJehova acabanga ngayo lokha nasifundako. Kungenzeka sikhumbule izinto esizifundileko begodu sizisebenzise. Yeke nasifundako asilweleni ukwazi indlela uJehova acabanga ngayo bese simlingise, lokho kuzosisiza sithathe iinqunto ezivuthiweko nje nesikhathini esizako.

UKUCABANGA NJENGOJEHOVA KUZOSILETHELA IKUSASA ELINGCONO

20, 21. (a) Kubayini sizokuthaba ephasini elitjha? (b) Khuyini engasisiza bona sithabe nje?

20 Sililindele ngabovu iphasi elitjha. Sinethemba lokuphila unomphela epharadesi. Nasele kubusa umBuso kaZimu ngeze sisatlhaga namkha sizwe ubuhlungu esibuzwa ephasineli. Kodwana ngitjho nalapho sisazokuba nekululeko yokuzikhethela. Sizokukhetha izinto esizithandako nesizifisako.

21 Nokho akutjho ukuthi itjhaphulukwethu akunalapha izokuphelela khona. Nakuziwa endabeni yokuthi yini elungileko nengakalungi sizozithoba silalele imithetho kaJehova begodu sicabange njengaye. Koke lokho kuzosenza sithabe begodu sibe nokuthula. (Rhu. 37:11) Kodwana ngitjho nanyana iphasi elitjha lingakafiki asilweleni ukucabanga njengoJehova lokho kuzosithabisa.

^ isig. 12 Umjido lo kulokha kuba nomuntu ojida ajamile bese kuba nomunye ohlezi phasi, ojamileko lo uba hlubule namkha ambathe izembatho eziveza umzimba bese ahlale phezu kohleziko lo amganukeje. Lokho kuziphatha kumbi begodu kungatlhoga bona umKrestu ozibandakanye emjidweni lo abonane nekomidi, nokho abadala kunezinto okufuze bazihlole qangi. UmKrestu owazibandakanya emjidweni lo kufuze ayokubawa abadala bamsize.—Jak. 5:14, 15.

^ isig. 14 Abanye bathumelelana imilayezo, iinthombe namkha amavidiyo akhuthaza ukuziphatha kumbi ngokomseme. Abadala bazokuhlolisisa ubujamo, nange babona kufanele umuntu owenza lokho kuzokufanele ayokubonana nekomidi. Urhulumende wakhe wabeka abantwana abenza njalo umlando. Nawufuna ukwazi okungeziweko tjhinga ku-jw.org ufunde isihloko esithi “Yini Okufanele Ngiyazi Ngokuhlukunyezwa Ngokobulili?” (Ngaphasi kwesithi, Izimfundiso zeBhayibheli >Intsha Iyabuza.) Namkha uqale isihloko esithi “Indlela Yokukhuluma Nengane Yakho Ngokuthumelelana Imiyalezo Yocansi” ePhaphameni! kaNovemba 2013, kk. 4-5.

^ isig. 16 Nawufuna ukwazi iinkambiso ezingakusiza endabeni le, qala incwadi ethi Kutjho Ukuthini Ukuhlala Ethandweni LakaZimu? kk. 246-249.