Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Ningarhedluli ‘Izinto Ezingemva’

Ningarhedluli ‘Izinto Ezingemva’

Ningarhedluli ‘Izinto Ezingemva’

“Namtjhana ngubani othoma ukulima asolo arhedlula ngemva, akakawufaneli umbuso kaZimu.”—LUKA 9:62.

UNGAPHENDULA NJANI?

Kubayini kufuze ‘sikhumbule umkaLoti’?

Ngiziphi izinto eentathu ekufuze sibalekele ukuhlala sicabanga ngazo?

Sikhambisana njani nehlangano kaJehova?

1. UJesu wanikela siphi isiyeleliso, begodu ngimuphi umbuzo ophakamako?

“KHUMBULANI umkaLoti.” (Luka 17:32) Isiyelelisweso esanikelwa nguJesu Krestu pheze iimnyaka ezi-2 000 edlulileko siqakatheke khulu nje ukudlula nini ngaphambili. UJesu bekatjho ukuthini ngesiyeleliso esiqakathekilekwesi? Abalaleli bakhe abamaJuda bebangatlhogi ukuhlathululelwa ngokungeziweko. Bebazi bona kwenzekani kumkaLoti. Nebabaleka eSodoma yena nomndenakhe, zange alalele, waqala emva waphenduka isithubi setswayi.—Funda uGenesisi 19:17, 26.

2. Yini okungenzeka yenza umkaLoti waqala emva, begodu isenzo sakhe sokungalaleli samlahlekisela ini?

2 Kodwana kubayini umkaLoti aqala emva? Kghani bekanerhuluphelo yokwazi bona kwenzekani? Waqala emva ngebanga lokungakholwa namtjhana lokuba nekholo elincani? Namtjhana, ihliziywakhe beyilulukela zoke izinto ebekazitjhiye emva eSodoma? (Luka 17:31) Kungakhathaliseki bona kubayini aqala emva, wasibhadalela ngokuphila kwakhe isenzo sakhe sokungalaleli. Akh’ ucabange! Wahlongakala ngelanga elifanako nabantu beSodoma neGomora abakhohlakeleko. Kungebangelo uJesu athi: “Khumbulani umkaLoti”!

3. UJesu wakugandelela njani bona kufuze singaqali emva ngomqondo ongokomfanekiso?

3 Nathi siphila esikhathini lapho kuqakatheke khona bona singaqali emva ngomqondo ongokomfanekiso. UJesu wagandelela iphuzweli nekaphendula indoda eyambawa bona ingabuyela ekhaya na iyokulayelisa ngaphambi kobana ibe mfundi. UJesu wathi: “Namtjhana ngubani othoma ukulima asolo arhedlule ngemva, akakawufaneli umbuso kaZimu.” (Luka 9:62) Kghani uJesu watjengisa ukungabi nesirhawu namtjhana ukungazwisisi ngokuphendula ngendlela le? Akusinjalo, ngombana bekazi bona isibawo sendoda le besisilandulo sokubalekela umthwalo wefanelo. UJesu wahlathulula ukuhlehlisokho njengokuqala “izinto ezisemva.” Kghani kunendaba ukobana umuntu olima ngeplurhu uqala emva isikhatjhana namtjhana eqinisweni ubeka iplurhu phasi aqale emva? Ngitjho nanyana ngikuphi uyathikaziseka kilokho ekufuze akwenze, begodu lokho kungaba nomphumela omumbi emsebenzinakhe.

4. Khuyini ekufuze sinqophise amehlwethu kikho?

4 Kunokobana siqale eentweni ezingemva, kufuze sinqophise amehlwethu kilokho okuphambili. Tjheja bona lokhu kuhlathululwa kuhle kangangani encwadini yeZiyema 4:25: “Malungana namehlwakho, kufuze aqale phambili, kwamambala, amehlwakho aphazimulako kufuze aqale phambi kwakho.”

5. Sinamuphi unobangela wokungaqali izinto ezisemva?

5 Sinonobangela omuhle wokungaqali izinto ezisemva. Ngimuphi unobangela loyo? Le ‘mimihla yokuphela.’ (2 Thi. 3:1) Kwanjesi asikaqalani nokutjhatjalaliswa kwemizi eembili emimbi kwaphela, kodwana nokutjhatjalaliswa kwalo loke iphasi elimbi. Khuyini ezosisiza sibalekele nanyana yini efana nalokho okwenzeka kumkaLoti? Kokuthoma, kufuze sitjheje ezinye zezinto ezisemva kwethu esingalingeka bona siziqale. (2 Kor. 2:11) Ngalokho, asicabangele bona ziyini iintwezo nokobana singakubalekela njani ukudzimelela kizo?

AMALANGA WAKADE AMNANDI

6. Kubayini singeze sathembela emkhumbulwenethu ngaso soke isikhathi?

6 Enye yeengozi ezitjhejekako mbono ohlanekelweko ngamalanga wakade amnandi. Iimkhumbulo yethu ngeze sathembela kiyo ngaso soke isikhathi. Singakatjheji singanyaza iimraro ebesinayo esikhathini esidlulileko bese ngesikhathi esifanako sirhwalaphise ithabo, senze kubonakale kwanga izinto bezingcono khulu kunalokho ebezingikho. Umbono ohlanakelweko lo ungasibangela bona silulukele iinkhathi zakade ezimnandi. Kodwana iBhayibhili iyasiyelelisa: “Ungatjho ukuthi, ‘Kubayini amalanga wakade bekangcono khulu kunamalanga la?’ ngombana akusikuhlakanipha ukubuza lokho.” (Mtj. 7:10, New English Translation) Kubayini ukucabanga okunje kuyingozi?

7-9. (a) Yini eyenzeka kuma-Israyeli eGibhide? (b) Ngimaphi amabanga wethabo ama-Israyeli ebekanawo? (c) Ama-Israyeli athoma ukunghonghoyila nokububula ngani?

7 Cabanga ngalokho okwenzeka kuma-Israyeli ngesikhathi sakaMosisi. Ngitjho nanyana ekuthomeni ama-Israyeli bekaqalwa njengeenkhambi enarheni yeGibhide, ngemva kwesikhathi sakaJesefa abantu beGibhide “babeka phezu kwabo [ama-Israyeli] iinduna ebezibenzisa umsebenzi ngekani ngonobangela wokubagandelela ekuthwaleni kwabo iimthwalo ebudisi.” (Eks. 1:11) Abantu bakaZimu baqalana nehlobo elithileko lokubulawa ngobuhlanga njengombana uFaro alinga ukwehlisa inani labo. (Eks. 1:15, 16, 22) Akurari-ke bona uJehova wathi kuMosisi: “Ngaphandle kokuzaza ngikubonile ukutlhaga kwabantu bami abaseGibhide, begodu ngisizwile isililo sabo ngonobangela walabo ababagandelela bona basebenze; ngombana ngizazi kuhle iinhlungu nokutlhaga kwabo.”—Eks. 3:7.

8 Ungacabanga bona ama-Israyeli athaba kangangani njengombana amatjha aphuma enarheni yokugqilazwa kwawo ababantu abatjhaphulukileko? Ngendlela ekarisako, bebabone amandla kaJehova nekalethela uFaro ozikhukhumezako nabantu bakhe Iimbetho Ezilitjhumi. (Funda u-Eksodosi 6:1, 6, 7.) Eqinisweni, abantu beGibhide khenge bavumele ama-Israyeli bona akhambe kwaphela kodwana bawakhuthaza bona akhambe, bawanikela irhawuda nesilivere enengi kangangobana bekungatjhiwo bona abantu bakaZimu “bawamuka amaGibhide.” (Eks. 12:33-36) Godu ama-Israyeli athaba nekabona ukutjhatjalaliswa kwakaFaro namabuthwakhe eLwandle Elibomvu. (Eks. 14:30, 31) Qala bona bekuqinisa ikholo kangangani ukubona izenzakalo ezithabisakwezi!

9 Nokho, kuyarara bona hlangana nesikhathi esincani ngemva kokuphuluswa ngokusimangaliso, abantwaba bathoma ukunghonghoyila nokububula. Ngani? Ngokudla! Zange baneliseke ngalokho uJehova abanikela khona begodu banghonghoyila bathi: “Qala bona siyikhumbula kangangani ifesi ebesiyidla simahla eGibhide, amakomukomu namakhabe namalikhi ama-anyanisi namakonofula! Kodwana kwanjesi umphefumulwethu womile. Amehlwethu awaboni litho ngaphandle kwemana.” (Num. 11:5, 6) Kwamambala, umbonwawo wahlanakelwa—kangangobana afuna ngitjho nokubuyela enarheni yokugqilazeka kwawo! (Num. 14:2-4) Ama-Israyeli aqala izinto ezisemva alahlekelwa mumusa kaJehova.—Num. 11:10.

10. Isibonelo sama-Israyeli sisinikela siphi isifundo?

10 Ngisiphi isifundo esisifundako namhlanjesi? Nesiqalene nobudisi neemraro, akukafuzi sihlale sicabanga bona izinto bezibonakala zizihle kangangani phambilini—mhlamunye ngitjho nangaphambi kobana sifumene ilwazi leqiniso. Ngitjho nanyana kungasikumbi ukucabangisisa ngeemfundo esizifunde kokuhlangabezanwe nakho kwesikhathi esidlulileko namtjhana ukucabanga ngeenkhathi ezimnandi esibe nazo, sitlhoga ukubulunga umbono olinganiselweko, wamambala ngezinto zesikhathi esidlulileko. Nekungasinjalo, singakhulisa ukunganeliseki ngobujamo bethu bagadesi begodu singalingeka ukubuyela eendleleni zethu zangaphambili.—Funda 2 KaPitrosi 2:20-22.

UKUZIDELA KWESIKHATHI ESIDLULILEKO

11. Abanye bakuqala njani ukuzidela abakwenza esikhathi esidlulileko?

11 Kuyadanisa ukutjho bona, abanye baqale emva ekuzideleni abakwenza esikhathini esidlulileko bakuqala njengamathuba abaphundileko. Mhlamunye bewunamathuba wokufumana ifundo ephakemeko, wokuvelela, namtjhana ukuvikeleka ngokweemali, kodwana wakhetha ukuwalisa. Abanengi babanakwethu nabodadwethu batjhiye emva iinkhundla eziphakemeko eenkorweni zamabhizinisi, zokuzithabisa, zefundo namtjhana zemidlalo. Isikhathi sidlulile, kodwana ukuphela akukafiki nanje. Uyacabanga ngokobana bekuzokwenzakalani ngathana khenge wenze ukuzidelokho?

12. UPowula wazizwa njani malungana nezinto azitjhiya emva?

12 Umpostoli uPowula walisa okunengi bona abe mlandeli kaKrestu. (Fil. 3:4-6) Wazizwa njani ngezinto azitjhiya emva? Uyasitjela: “Kodwana koke lokho ebengizakubala njengenzuzo, namhlanjesi sengikuthathe njengokulahlekelwa ngebanga lakaKrestu.” Kubayini? Uragela phambili: ‘Ngithatha koke njengokulahlekelwa okupheleleko, ngebanga lalokho okuqakathekileko khulu, ukumazi uKrestu Jesu iKosi yami. Ngebanga lakhe ngilahle koke, ngikuthatha koke njengeenzibi; khona ngizazuza uKrestu.’ * (Fil. 3:7, 8) Njengombana umuntu olahla iinzibi, ngokukhamba kwesikhathi angazisoli ngokulahlekelwa ngizo, uPowula khenge azisole ngananyana ngimaphi amathuba awatjhiya emva. Zange azizwe ngasuthi bekayinzuzo.

13, 14. Singasilandela njani isibonelo esibekwe nguPowula?

13 Khuyini ezosisiza nengabe sizifumana sesithoma ukucabanga ngamathuba esicabanga bona asiphundile? Landela isibonelo esibekwe nguPowula. Njani? Cabanga ngokuqakatheka kwezinto onazo nje. Ufumene ubuhlobo obuligugu noJehova begodu uzakhele irikhodi lokuthembeka naye. (Heb. 6:10) Ngiziphi izinto eziphathekako iphasi elingasinikela zona ezilingana neembusiso ezingokomoya esizithabela nje begodu esisazozithabela esikhathini esizako?—Funda uMarkosi 10:28-30.

14 Ngokulandelako uPowula wakhuluma ngokuthileko okungasisiza siragele phambili sithembekile. Uthi ‘wakhohlwa okungemva kwakhe, walinga ngawo woke amandlakhe ukufikelela okuphambi kwakhe.’ (Fil. 3:13) Tjheja bona uPowula uveza amagadango amabili atlhogekako. Lokuthoma, kufuze sikhohlwe izinto esizitjhiye emva, singamorosi amandlethu aligugu nesikhathi sethu sicabanga ngazo ngokudluleleko. Lesibili, njengomgijimi osele asemaphelelweni, sitlhoga ukuragela phambili, sidzimelele kilokho okuphambi kwethu.

15. Ngikuphi esikuzuzako nesicabangisisa ngeembonelo zeenceku zakaZimu ezithembekileko?

15 Nesicabangisisa ngeembonelo zeenceku zakaZimu ezithembekileko—kungakhathaliseki bona ngezekadeni namtjhana zanjesi—singafumana isikhuthazo esingeziweko sokuragela phambili kunokobana siqale izinto ezisemva. Ngokwesibonelo, ngathana u-Abrahama noSara beba soloko bakhumbula i-Uri, “bebazaba nethuba lokubuyela emva.” (Heb. 11:13-15) Kodwana zange babuyele lapho. Emathomeni uMosisi watjhiya okunengi khulu eGibhide ukudlula nanyana ngikuphi okwatjhiywa mIsrayeli ngamunye ngokukhamba kwesikhathi. Nokho, akunabufakazi bokobana wazilulukela iintwezo. Kunalokho, ukulandisa kweBhayibhili kusitjela bona waqala “ukuthukwa ngebanga lakaKrestu njengomnono omkhulu kunamagugu weGibhida. Ihliziyo yakhe beyiqala umvuzo abekazowufumana esikhathini esizako.”—Heb. 11:26.

OKUHLANGABEZANWE NAKHO OKUMBI KWESIKHATHI ESIDLULILEKO

16. Okuhlangabezanwe nakho kwesikhathi esidlulileko kungasithinta njani?

16 Nokho, akusikho koke okuhlangabezanwe nakho kwekadeni okubonakala kukuhle. Mhlamunye sidisibezwa micabango yezono namtjhana iimphoso zesikhathi esidlulileko. (Rha. 51:3) Kungenzeka sisezwa nobuhlungu besiyalo esiqinileko esasifumana. (Heb. 12:11) Ukuphathwa ngokungabi nabulungiswa—kwamambala namtjhana esikucabangelako—kungabusa iimcabango yethu. (Rha. 55:2) Singenzani ukuqinisekisa bona asivumeli iimcabango enjalo isenze sihlale sicabanga ngezinto ezisemva? Akhe sicabangele iimbonelo eentathu.

17. (a) Kubayini uPowula azihlathulula ‘njengomncancani kunabo boke abacwengileko’? (b) Khuyini eyasiza uPowula bona angahlulwa micabango engasimihle?

17 Iimphoso zesikhathi esidlulileko. Umpostoli uPowula wazihlathulula ‘njengomncancani kunabo boke abacwengileko.’ (Efe. 3:8) Kubayini azizwa njalo? Uthi, “Ngombana gade ngitshwenya ibandla lakaKrestu.” (1 Kor. 15:9) Ucabanga bona uPowula wazizwa njani nekahlangana nabanye babantu abatjhutjhisa esikhathini esidlulileko? Nokho, kunokobana avumele iimcabango engasimihle imdisibeze, uPowula wahlala acabanga ngomusa ongamfaneliko aboniswe wona. (1 Thi. 1:12-16) Ngebanga lokuthokoza egade anakho watjhukumiseleka bona aragele phambili nekonzwakhe. Ikambwakhe yesono yesikhathi esidlulileko beyihlangana kwezinto uPowula ebekazimisele ukuzikhohlwa. Nathi nesihlala sicabanga ngomusa uJehova asibonise wona, sizokubalekela ukuqedwa amandla kutshwenyeka ngokungatlhogeki ngezenzakalo zesikhathi esidlulileko esingeze sazitjhugulula. Singasebenzisa amandlethu kilokho esikwenzako nje.

18. (a) Kungenzekani nesingaqala emva kumbi esiyalweni esasifumanako? (b) Singawalalela njani amezwi kaSolomoni malungana nokulalela isiyalo?

18 Isiyalo esibuhlungu. Kuthiwani nengabe silingeka bona siqale emva ngokusilingeka ngesiyalo esasifumana? Lokho ngeze kube buhlungu kwaphela kodwana kungasicoba amathambo—kusibangele bona ‘siphele amandla.’ (Heb. 12:5) Kungakhathaliseki bona ‘sinyaza’ isiyalo ngombana singasifuni namtjhana ‘siphela amandla’ ngombana siyasamukela bese silahla itewu, umphumela uyafana—asivumeli isiyalo sisizuzise begodu sisicwenge. Qala bona kungcono kangangani ukulalela amezwi kaSolomoni: “Bamba isiyalo; ungasilisi. Sibulunge, ngombana sikuphila kwakho.” (Iziy. 4:13) Njengomtjhayeli olalela amatshwayo wendlela, asamukele isiyalo, sisisebenzise, begodu siragele phambili.—Iziy. 4:26, 27; funda KumaHebheru 12:12, 13.

19. Singalilingisa njani ikholo lakaHabakuki noJeremiya?

19 Ukuphathwa ngokungabi nabulungiswa—kwamambala namtjhana esikucabangelako. Ngezinye iinkhathi singazizwa njengomporofidi uHabakuki, owalilela uJehova ngebanga lokungabi nabulungiswa, angazwisisi bona kubayini uJehova avumela izinto ezinganabulungiswa ezithileko zenzeke. (Hab. 1:2, 3) Qala bona kuqakatheke kangangani ngathi ukobana silingise ikholo lomporofidi lo, owathi: “Nokho, mina, ngizokuthaba ngoJehova, ngizokuthaba ngoZimu wephuluso yami.” (Hab. 3:18) NjengoJeremiya wekadeni, nengabe sihlala “sinomoya wokulinda” sinekholo elizeleko kuJehova, uZimu wobulungiswa, singaqiniseka bona zoke izinto zizokulungiswa ngesikhathi esifaneleko.—Isil. 3:19-24.

20. Singatjengisa njani bona “siyamkhumbula umkaLoti”?

20 Siphila eenkhathini ezithabisako. Izenzakalo ezikarisako ziyenzeka kwanjesi kanti nezinengi zisazokwenzeka. Kwanga ngamunye wethu angakhambisana nehlangano kaJehova. Asilaleleni isiluleko soMtlolo sokuqala phambili singaqali eentweni ezisemva. Ngalokho sizokutjengisa bona ‘siyamkhumbula umkaLoti’!

[Umtlolo waphasi]

^ isig. 12 Ibizo lelimi lokuthoma la elitjhugululwe ngokuthi ‘iinzibi’ lingatjho nokuthi “okulahlelwa ezinjeni,” “ubulongwe,” “uthuvi.” Esinye isazi seBhayibhili sithi uPowula nekasebenzisa ibizweli utjengisa bona “usuka ngokuqinileko entweni engananzuzo nenyenyisako begodu angasafuni litho elimhlanganisa nayo.”

[Iimbuzo Yesifundo]