Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

“Bakubona” Lokho UZimu Abathembise Khona

“Bakubona” Lokho UZimu Abathembise Khona

“Bakubona bathokoza ngakho kusesekude nabo.”HEBHERU 11:13.

1. Kubayini kuyinto ehle ukucabanga ngezinto esingakaziboni? (Qala isithombe esisekuthomeni.)

UJEHOVA usinikele isipho esikarisa khulu. Isiphweso kucabanga ngezinto esingakaziboni. Kusisiza sihlale silindele izinto ezihle ezizako, sikghone nokulungisa kusesenesikhathi khona sizokugegeda imiraro. UJehova uyazi ukuthi kuzokwenzekani esikhathini esizako, ngikho asitjela ngalokho okufuze sihlale sikulindile. Ngitjho nanyana izintwezo singaziboni okwanje, singacabanga ngazo, sikholwe ukuthi ngelinye ilanga zizokwenzeka.—2 Korinte 4:8.

2, 3. (a) Lokho esikucabangako kungasisiza njani? (b) Ngimiphi imibuzo ezokuphendulwa esihlokwenesi?

2 Kuliqiniso ukuthi kwesinye isikhathi sicabanga ngezinto ezingekhe zenzeke nangelanga lomhlolo. Ngokwesibonelo, umntazanyana angazicabanga akhwele iviyaviyani. Nakungenzeka lokho lingawa lidojwe ziinkukhu. Unina kaSamyela uHana yena bekacabanga ngento ezokwenzeka kwamambala. Bekasolo acabanga ngelanga lapho azokuthatha khona indodanakhe ayise ethaberinakeli iyokusebenza nabaphristi. Lokho bekungasilibhudango. Bekuyinto azitjele ukuthi uzoyenza. Yeke, ukusolo acabanga ngento le, kwamnikela amandla wokwenza lokho akuthembise uJehova. (1 Samyela 1:22) Nathi nasingasolo sicabanga ngezinto uJehova asithembise zona, sisuke sicabanga ngezinto ezizokwenzeka kwamambala.—2 Pitrosi 1:19-21.

3 Kunabantu bakaJehova abanengi abaseBhayibhelini ebebacabanga ngalokho abathembise khona. Kubayini bekuyinto ehle leyo? Kubayini kuyinto ehle kithi bona sicabange ngalokho okuzokwenzeka lokha iinthembiso zakaZimu nazizalisekako?

BAKWAKHA UKUKHOLWA KWABO NGOKUCABANGA NGEZINTO EZISAZOKWENZEKA

4. Yini ebeyenza u-Abela acabange ngengomuso elingcono?

4 U-Abela bekamumuntu wokuthoma owakholwa ukuthi lokho uJehova akuthembisileko kuzokwenzeka. Bekawazi amezwi uJehova awatjela inyoka ngemva kobana u-Adamu no-Eva bone: “Ngizakubeka ubutha phakathi kwakho nomfazi, naphakathi kwesizukulwana sakho nesakhe. Sona sizokuphihliza ihlokwakho, bese wena ulume isithende saso.” (Genesisi 3:14, 15, NW) U-Abela bekangazi ukuthi kuzokwenzeka njani lokho. Kodwana kuyatjho bona wawadlela amathambo wengqondo amezwi kaZimu la. Kungenzeka bekazibuza ukuthi, ‘Kazi ngubani loyo ozokulunywa yinyoka asize abantu bona babuyele epilweni epheleleko?’ Bekakholelwa ukuthi koke uJehova akuthembisileko kuzokwenzeka, ngikho athi nakanikelako, uJehova wawamukela umnikelwakhe lowo.—Funda uGenesisi 4:3-5, namaHebheru 11:4.

5. Kubayini bekumthabisa u-Inogo ukucabanga ngezinto ezisazokwenzeka?

5 U-Inogo naye bekangomunye wabantu abathemba uZimu ngehliziyo yoke. Bekaphila phakathi kwabantu abakhohlakeleko abakhuluma “amezwi anamadinyana abawakhuluma ngokunyefula” uZimu. Bekanesibindi atjhumayela nangomlayezo ovela kuZimu. Wabatjela emehlweni abantu ukuthi uJehova uzoziqeda nya iinkhohlakali. (Juda 14, 15) Yini le ebeyimhlohlozela kangaka? Kungenzeka bona u-Inogo bekacabanga ngokuthi iphasi lizokuba njani nange woke umuntu akhonza uJehova.—Funda amaHebheru 11:5, 6.

6. Khuyini ebekungenzeka beyisengqondweni kaNowa ngemva komthwalela?

6 UNowa naye bekamthemba uJehova, ngikho asinda nakufika umthwalela. (Hebheru 11:7) Kukholwa okwenza uNowa wanikela ngemihlabelo yeenlwana kuJehova. (Genesisi 8:20) Kwathi ngemva komthwalela abantu bathoma phasi bakhohlakala. UNimrodi owathoma ukubusa ngesikhatheso nguye obekayipehla, enza abantu bahlubuke kuJehova. (Genesisi 10:8-12) Kodwana uNowa yena khenge alise ukukholelwa kuZimu. Njengo-Abela, bekaqiniseka ukuthi ngelinye ilanga uZimu uzosiqeda nya isono nokufa. Mhlamunye bekasolo azindla ngephasi elinganawo makhosi akhohlakeleko. Nathi asihlale sicabanga ngesikhatheso, esizokufika esikhathini esingaphelisi ihliziyo!—Roma 6:23.

BEBACABANGA NGESIKHATHI LAPHA IINTHEMBISO ZAKAZIMU ZIZOKUZALISEKA KHONA

7. Ngiziphi izinto ezizokwenzeka ngomuso ebezilindelwe ngu-Abrahamu, u-Isaka noJakopo?

7 U-Abrahamu, u-Isaka noJakopo nabo bebasolo bacabanga ngengomuso elikarisako. Phela uJehova wabathembisa ukuthi iintjhaba zoke zizokubusiswa ngebanga ‘leenzukulwana’ zabo. (Genesisi 22:18; 26:4; 28:14) UZimu wabathembisa nokuthi bona nemindenabo bazokuba sitjhaba esikhulu bebayokuhlala eNarheni ehle yesiThembiso. (Genesisi 15:5-7) Ngebanga lokuthi u-Abrahamu, u-Isaka noJakopo bebazi ukuthi iinthembiso zakaJehova zizokwenzeka, bebazibona sele banemindenabo enarheni leyo. Solo kona u-Adamu no-Eva, uJehova usize iinceku zakhe ukuthi zizwisise bona ngelinye ilanga abantu bazokubuyela epilweni epheleleko.

8. Yini ebeyenza Abrahamu bona alalele bekakholwe kuZimu?

8 Ukukholwa okudzimeleleko kwenza u-Abrahamu walalela uJehova ngitjho nanyana asebudisini. Yena nabanye abathembekileko bebacabanga ngalokho uJehova abathembise khona, nanyana iinthembisweso zingakenzeki basaphila. IBhayibheli lithi: “Bakubona kusesekude, bebakwamukela.” (Funda amaHebheru 11:8-13, NW.) U-Abrahamu bekazi ukuthi asikho isithembiso uJehova angakhenge asizalise esikhathini esidlulileko, yeke bekaqiniseka ukuthi koke athi kuzokwenzeka ngomuso angekhe kuhlale kungenzeki.

Abantu bangeenkhathi zeBhayibheli bebalindele isikhathi lapho urhulumende kaJehova azokubusa khona isiphelani ephasinapha

9. Ukukholelwa eenthembisweni zakaZimu kumsize njani u-Abrahamu?

9 Ngebanga lokuthi u-Abrahamu wakukholwa lokho uJehova amthembise khona, bekasolo enza koke uJehova athe akwenze. Ngokwesibonelo, watjhiya idorobho lekhabo i-Uri, khenge abuyele lapho ukuphila kwakhe koke. Bekazi ukuthi amadorobho angendaweni ebekahlala kiyo ngekhe ahlale akhona unomphela, ngombana ababusi bawo bebangamlotjhi uJehova. (Jotjhuwa 24:2) Bekalindele isikhathi lapho uJehova azokuhloma ngaso umBuswakhe, abuse iphasi loke ngokungapheliko. UmBuso lo ‘mumuzi oneensekelo, umakhi nomenzi wawo kunguZimu.’ (Hebheru 11:10) U-Abrahamu, u-Abela, u-Inogo noNowa nabanye bebakholwa bona uZimu uzobavusa abantu bakhe. Nabacabanga ngokuphila isiphelani ephasini elihle, lokho bekubenza bamthembe khulu uJehova.—Funda amaHebheru 11:15, 16.

10. Kubayini sithi kwaba yinto ehle ngoSara ukucabanga ngezinto zesikhathi esizako?

10 Umka-Abrahamu, uSara, naye bekanjalo. Bekazithemba ngokuzeleko iinthembiso zakaJehova. Ngitjho nanyana aneminyaka eyi-90 anganamntwana newokubika, bekasolo alindele isikhathi lapha azokuba nomntwana khona. Bekababona emkhumbulwenakhe bakhula baba sitjhaba esikhulu. (Hebheru 11:11, 12) Yini ebeyimenza aqiniseke kangaka? Kungombana uJehova watjela ubabakwakhe wathi: “Ngizambusisa, ngikuphe indodana ngaye. Iye, ngizambusisa bona abe ngunina wezizwe; amakhosi wezizwe azakuvela kuye.” (Genesisi 17:16) Kwenzeka njengombana uJehova atjhwile, uSara wabeletha indodana engu-Isaka. Ikarisomraro leyo yamenza waqina ngho, wakakarela ekuzalisekeni kweenthembiso zakaJehova. Nathi ukukholwa kwethu kungaqina ngho nasingahlala sizindla ngezinto uJehova asithembise zona.

BEKAHLALA ACABANGA NGOMVUZO

11, 12. Yini le eyabhebhedlhisa ithando lakaMosi ngoJehova?

11 UMosi naye bekungomunye wabantu abathemba lokho uJehova akuthembisileko. Phela wakhuliswa njengomntwana wemtjhade. Kodwana ngebanga lokuthanda uJehova kudlula nanyana yini, khenge afune amandla noburego. Wafunda ngoJehova ebabelethini bakhe abamaHebheru. Bamfundisa ukuthi uJehova uzokutjhaphulula amaHebheru ebugqilini, abase eNarheni yesiThembiso. (Genesisi 13:14, 15; Eksodusi 2:5-10) Ukusolo acabanga ngalokho kwabasela ithando lakhe ngoJehova.

12 IBhayibheli alisifihleli lokho uMosi ebekasolo akucabanga. Lithi: “Ngokukholwa uMosi aselakhulile wala bona kuthiwe uyindodana yendodakazi kaFaro, kunalokho wenyula ukuphathwa makghwakghwa nabantu bakaZimu kunobanyana athabe isikhatjhana esonweni. Bekasithi ukuthukwa ngebanga lakaKrestu kumnono omkhulu kunamafa weGibhide ngombana gade aqale umvuzo ozako phambili.”—Hebheru 11:24-26.

13. Ukucabanga kwakaMosi ngeenthembiso zakaJehova kwamsiza ngani?

13 Kuyatjho bona uMosi uzindle wazika ngesithembiso sakaJehova sokuthi uzokutjhaphulula amaHebheru ebukhobokeni. Njengezinye iinceku zakaJehova, uMosi bekazi ukuthi ngelinye ilanga uJehova uzokutjhaphulula woke umuntu ekufeni. (Jobho 14:14, 15; Hebheru 11:17-19) Yeke bekayizwisisa kuhle indlela uJehova athanda ngayo abantu. Lokho kwamenza wamthanda bewamthemba khulu. Ngikho okwamlotjhisa uJehova ipilwakhe yoke. (Duteronomi 6:4, 5) Ngitjho nanyana uFaro bekafuna ukumhlukanisa namabele, khenge amsabe. Bekazi ukuthi uJehova uzomnikela umvuzwakhe esikhathini esizako.—Eksodusi 10:28, 29.

HLALA UCABANGA NGEZINTO UMBUSO KAZIMU OZOZENZA

Ungazicabanga na wenza izinto uJehova akuthembise zona? (Qala isigaba 15)

14. Abanye abantu nabacabanga ngengomuso vane bacabanga ngani?

14 Inengi labantu nalithi licabanga ngengomuso libhudanga ngezinto ezingekhe zenzeka nangelanga lomhlolo. Ngokwesibonelo, abanye babantu abadla imbuya ngelithi bazicabanga barege tle, banganamraro. Kodwana iBhayibheli lithi ipilo ephasini lakaSathana lizasolo lizele ‘ngobudisi nesizi.’ (IRhubo 90:10) Abanye bacabanga ukuthi urhulumende omumuntu wenyama neengazi angayirarulula imiraro yephaseli. Babethe phasi, ngombana iBhayibheli lithi ngurhulumende kaZimu kwaphela ongenza njalo. (Danyela 2:44) Abanye bona bazitjela ukuthi iphaseli lizokuhlala linje. Khenge babuze elangeni ngombana iBhayibheli lithi uZimu uzakurhayila iphasi elikhohlakelekweli. (Zefaniya 1:18; 1 Jwanisi 2:15-17) Labo abazindla ngezinto eziphambene nalokho uJehova akutjhoko bazokuswaba kabuhlungu.

15. (a) Ukucabanga ngezinto uZimu asithembise zona kusisiza ngani? (b) Yini wena oyifisako esikhathini esizako?

15 Thina uJehova usithembise ingomuso elikarisako. Nange ungacabanga ngalo, uthaba ujekezele, uhlohlozeleke bona urage nokumsebenzela. Akhese uzicabange wenza ezinye zezinto uJehova akuthembise zona, kungakhathaliseki bona uzokuphila ezulwini namkha ephasini. Nawukulinde ngabovu ukuhlala isiphelani ephasineli, kufuze uhlale ucabanga ngabangane ozokuba nabo, nilungisa iphasi nilenza ipharadesi. Nalabo abangamele umsebenzi bayakuthanda. Cabanga woke umuntu ophila naye athanda uJehova njengawe. Ngapha awuguli ndawo, unomdlandla, abe ayikho nento ekuphatha kabuhlungu. Uthatjiswa kusebenzisa amatalende wakho usiza abanye balotjhe uJehova. Mhlamunye usiza abavuke ekufeni ubafundise ngoJehova. (Jwanisi 17:3; IzEnzo 24:15) Uyabona nawucabanga ngezintwezi vane ungabhudangi. Koke lokho kuzokwenzeka ngombana iBhayibheli lithi kuzokwenzeka.—Isaya 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22.

COCA NGEZINTO OZILULUKELAKO ESIKHATHINI ESIZAKO

16, 17. Kubayini kukuhle ukukhuluma ngezinto uJehova asithembise zona?

16 Nasicoca nabafowethu nabodade ngezinto esizilulukela ephasini elitjha, singabasiza bakhe isithombe esibonakala kuhle eengqondweni zabo ngesikhathi esizako. Asazi ukuthi omunye nomunye wethu uzabe enzani ephasini elitjha. Kodwana nasicoca ngalokho esikululukelako, sitjengisa bona siyamthemba uJehova neenthembiso zakhe. Ukwenza njalo kuyabakhuthaza abanye bona barage nokusebenzela uJehova ngeenkhathi ezibudisi njengombana kwenza uPowula nabazalwana beRoma.—Roma 1:11, 12.

17 Nawusolo ucabanga ngezinto esizithenjiswe nguJehova, angekhe usolo ucabangana neenkinga zakho. Kwesinye isikhathi uPitrosi atshwenyekile wabuza uJesu wathi: “Sitjhiye koke kobana sikulandele. Alo, sizakuzuzani ngalokho na?” Phela uJesu bekafuna uPitrosi nabanye abafundi bakhe bacabange ngezinto ezikarisako abazozenza esikhathini esizako. Yeke, wathi kibo: “Ngiqinisile ngiyanitjela bona ephasini elitjha lokha iNdodana yoMuntu nayihlezi esihlalweni sayo sobukhosi esiphazimulako, nina ebeningilandela, nani nizokuhlala eenhlalweni zobukhosi ezilitjhumi nambili, nigwebe iinkoro ezilitjhumi nambili zakwa-Israyeli. Loyo naloyo otjhiye iinkumba namkha abafowabo namkha abodadwabo namkha uyise namkha unina namkha abantwana namkha amasimu ngebanga lami, uzakwamukela ngokubuyelelwe kalikhulu abe azuze nokuphila okungapheliko.” (Matewu 19:27-29) Yeke uPitrosi nabanye abafundi bebangazicabanga babusa noJesu ezulwini basiza abantu abalalelako ephasini bona baphile ipilo epheleleko.

18. Kuhle ngani ukucabanga ngesikhathi lapha uZimu azokuzalisa khona iinthembiso zakhe?

18 Sesiyazi ukuthi yini eyasiza iinceku zakaJehova bona zakhe ukukholwa kwazo. U-Abela bekahlala acabanga ngengomuso elibhedere. Yeke wazithemba iinthembiso zakaJehova ngikho akghona ukwenza izinto ezimthabisako. U-Abrahamu yena bekahlala acabanga ngesithembiso sakaJehova sokumnikela ‘isizukulwana,’ wasithemba. Ngikho alalela uJehova nanyana abambe igagadlhela. (Genesisi 3:15) UMosi bekasolo alindele lokho uJehova amthembise khona, okwamenza wamthanda uJehova bewathembeka kuye. (Hebheru 11:26) Nathi nasingacabanga ngesikhathi uJehova azokuzalisa ngaso zoke iinthembiso zakhe, ithando nokukholwa kwethu kuye kuzokubhebhedla komlilo. Esihlokweni esilandelako sizokudemba yokuthi siyisebenzisa njani-ke imicabango yethu.