Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Umoya Ocwengileko Usirhelebha Sihlule Nanyana Ngisiphi Isilingo

Umoya Ocwengileko Usirhelebha Sihlule Nanyana Ngisiphi Isilingo

Umoya Ocwengileko Usirhelebha Sihlule Nanyana Ngisiphi Isilingo

“Nginaso isisongo sokujamelana nakho koke, ngamandla uKrestu angiphe wona.”—FIL. 4:13.

1. Kubayini abantu bakaJehova baqalana nobudisi obuhlukahlukeneko?

ABANTU bakaJehova kanengi baqalana nobudisi obuthileko. Ezinye iinlingo zibangelwa kungapheleli kwethu namtjhana zimphumela wephasi esiphila kilo. Ezinye zibangelwa bunaba obukhona hlangana kwalabo abakhonza uZimu nalabo abangamkhonziko. (Gen. 3:15) Kusukela ekuthomeni komlando wesintu, uZimu warhelebha iinceku zakhe ezithembekileko bona zihlule ukutjhutjhiswa ngokwekolo, zilwe nokugandelelwa ziintanga okuyingozi begodu zikghodlhelelele yoke iimhlobo yobudisi. Umoyakhe ocwengileko ungasirhelebha bona senze okufanako.

Usirhelebha Bona Sihlule Ukutjhutjhiswa Ngokwekolo

2. Uyini umnqopho wokutjhutjhiswa ngokwekolo, begodu kungeza ngaziphi iindlela?

2 Ukutjhutjhiswa ngokwekolo kulinyazwa okwenziwa ngomnqopho ebantwini ngebanga lekolo yabo. Umnqopho kususa ikholo elinjalo, ukulivimbela bona lingarhatjheki namtjhana ukwenza amakholwa bonyana angathembeki. Ukutjhutjhiswa kungeza ngeendlela ezinengi, okhunye ngendlela ebonakalako okhunye ngendlela engabonakaliko. IBhayibhili ifanisa ukusahlela kwakaSathana njengokwebhubezi nokwephiphi.—Funda AmaRhalani 91:13.

3. Itjhutjhiso elinjengebhubezi namtjhana iphiphi libonakala njani?

3 Njengebhubezi elinelunya, uSathana kanengi usahlela ngokunqophileko ngenturhu, ukubotjhwa namtjhana ukuvinjelwa. (Rha. 94:20) Iimbiko Yencwadi Yomnyaka ehlathulula izenzo zaboFakazi BakaJehova besikhathi sanamhlanje inokulandisa okunengi kwamaqhinga anjalo. Iinqhema zabantu abanganamthetho ezinye zidoswa phambili bafundisi namtjhana ngabezepolotiki abatjhisekako, zaphatha abantu bakaZimu kumbi eendaweni ezinengi. Ukusahlela okufana nokwebhubezokhu kwabangela abanengi bona balise ukukhonza uJehova. Njengephiphi, uDeveli godu usahlela azifihlile bonyana onakalise imikhumbulo nokudukisa abantu bona benze intando yakhe. Umhlobo onje wokusahlela wenzelwe ukubogabogisa ikholo lethu. Kodwana ngomoya kaZimu ocwengileko, singakwazi ukuzihlula zombili iindlela zokutjhutjhiswezi.

4, 5. Ngiyiphi indlela ebhedere yokulungiselela itjhutjhiso, begodu kubayini? Nikela isibonelo.

4 Ukucabanga ngezehlakalo zetjhutjhiso ezihlukahlukeneko okungenzeka zisehlele esikhathini esizako akusiyo indlela engcono yokuzilungiselela. Iqiniso likukobana angeze sazi bona ngiliphi itjhutjhiso esizokuqalana nalo, ngalokho akurhelebhi ukutshwenyeka ngezinto okungenzeka zingenzeki. Nokho, kukhona esingakwenza. Inengi lalabo abakghodlhelelela ukutjhutjhiswa ngokuphumelelako lenze njalo ngokuzindla ngekambo yokuthembeka yeenceku zakaJehova njengombana itlolwe eMitlolweni, eemfundisweni, nesibonelweni sakaJesu. Lokhu kwabenza bakwazi ukuqinisa ithando labo ngoJehova. Ngakelinye ihlangothi, ithandwelo, labenza bakwazi ukuhlula nanyana ngiyiphi iimhlobo yetjhutjhiso abaqalene nayo.

5 Cabangela isibonelo sabodadwethu ababili beMalawi. Silinga ukubenza bathenge amakarada wehlangano yezombanganarha, isiqhema esinelunya sababetha, sabahlubulisa sabathusela nangokubakata. Isiqhemesi saleya amala ngokubatjela bona ngitjho namalunga womndeni weBethel awathengile amakarada wehlangano. Abodadaba basabela njani? “Sikhonza uJehova uZimu kwaphela. Nengabe abazalwana e-ofisini legatja bawathengile amakarada, lokho akwenzi mahluko kithi. Angekhe silahle ikholo lethu, ngitjho nanyana ningasibulala!” Ngemva kokutjengisa ukudzimelela kwesibindi okunjalo, abodadaba batjhatjhululwa.

6, 7. UJehova uziqinisa njani iinceku zakhe bona zikghodlhelelele itjhutjhiso?

6 Umpostoli uPowula wathi amaKrestu weTesalonika amukela umlayezo weqiniso ‘asemtlhagweni omkhulu,’ nokho ‘ngethabo egade alinikelwe mumoya ocwengileko.’ (1 Tes. 1:6) Yiqiniso, amaKrestu amanengi wesikhathi esidlulileko newesikhathini sanje, aqalana begodu ahlula itjhutjhiso abika bona esikhathini esibudisi khulu sokutjhutjhiswa kwawo, azizwa anokuthula kwangaphakathi, enye yengcenye yesithelo somoya kaZimu ocwengileko. (Gal. 5:22) Ngakelinye ihlangothi, ukuthula, kubarhelebha ukubulunga iinhliziyo namandlabo womkhumbulo. Mbala, uJehova usebenzisa umoyakhe ocwengileko ukuqinisa iinceku zakhe bona zikghodlhelele itjhutjhiso nokobana zenze ngokuhlakanipha nezivelelwa budisi. *

7 Abantu abasiqalileko bararwa kuzimisela kwabantu bakaZimu ukuthembeka ngitjho nanyana baqalene nokutjhutjhiswa okunelunya. AboFakazi babonakala bazaliswe mamandla angaphezu kwawomuntu, kwamambala kunjalo. Umpostoli uPitrosi uyasiqinisekisa: “Nibusisiwe nebanithukako ngebanga lakaKrestu. Lokho kubonisa bona umoya wephazimulo, umoya wakaZimu, unani.” (1 Pit. 4:14) Iqiniso lokobana sitjhutjhiselwa ukubulunga iinkambisolawulo zokulunga litjengisa bona uZimu uyasimukela. (Mat. 5:10-12; Jwa. 15:20) Qala bona ubufakazi obunje besibusiso sakaJehova buletha ithabo elingangani!

Ukurhelejwa Bona Sijamelane Nokugandelelwa Ziintanga

8. (a) Khuyini eyenza uJoshuwa noKalebi bakghona ukujamelana nokugandelelwa ziintanga? (b) Singafundani esibonelweni sakaJoshuwa noKalebi?

8 Okhunye ukuphikiswa okubhacileko amaKrestu okufuze akukghodlhelele kugandelelwa ziintanga okulimazako. Nokho, ngombana umoya kaJehova unamandla amakhulu kunomoya wephasi, singakghona ukujamelana nabantu abahlekisa ngathi, abarhatjha amala ngathi namtjhana abalinga ukusikatelela bona silandele iinkambisolawulo zabo. Isibonelo, khuyini eyenza uJoshuwa noKalebi bangavumelani neembono yezinye iinhloli ezilitjhumi ebezithunywe enarheni yeKanana? Balandela isinqophiso somoya kaZimu, baba ‘nomoya’ ohlukileko namtjhana ukutjhigamela komkhumbulo.—Funda uNumeri 13:30; 14:6-10, 24.

9. Kubayini amaKrestu kufuze azimisele ukuhluka enengini?

9 Ngokufanako umoya ocwengileko waqinisa abapostoli bakaJesu bona balalele uZimu esikhundleni salabo inengi ebelibahlonipha njengabafundisi bekolo yeqiniso. (IZe. 4:21, 31; 5:29, 32) Abantu abanengi babhederisa ukwenza into eyenziwa yinengi, ukubalekela ukunghanghisana namtjhana ukulwa. Nokho, amaKrestu weqiniso, kanengi kufuze ajamele lokho akwaziko bona kulungile. Ngitjho nanyana kunjalo, ngebanga lamandla awafumana ngomoya kaZimu ocwengileko, awakusabi ukuhluka. (2 Thi. 1:7) Cabangela indawo eyodwa okufuze singavumeli ukugandelelwa ziintanga kiyo.

10. Ngibuphi ubudisi amanye amaKrestu angaqalana nabo?

10 Abanye abatjha bangaqalana nobudisi nebazi bona umngani wenze into engavumelani nemitlolo. Bangacabanga bona ukubawela umnganabo irhelebho kwabadala kuzobenza angasabathemba; ngalokho abafuni ukukhuluma ngendaba le ngombana bafuna ukuthembeka okungakafaneli. Owonileko angagandelela ngitjho nabangani bakhe bona bafihle isono sakhe. Kwamambala, umhlobo onje womraro awusiyinto engakajayeleki ebantwini abatjha. Abanye abantu abakhulu nabo bangaqalana nobudisi bokuya kwabadala bebandla malungana nomngani owonileko namtjhana ilunga lomndeni. Kodwana amaKrestu weqiniso kufuze asabele njani ekugandelelweni okunjalo?

11, 12. Ngiyiphi indlela ehle yokusabela ilunga lebandla nelikubawa bona ungavezi ukona kwalo, begodu kubayini ungasabela njalo?

11 Cabanga ngobujamo napu. Akhe sithi u-Alex, umzalwana osesemutjha, wazi bona umnganakhe webandleni uSteve, unomukghwa wokubukela iinthombe zabantu ababulanzi. U-Alex utjela uSteve bona iyamtshwenya into ayenzako. Nokho, uSteve akawanaki amezwakhe. U-Alex nekamkhuthaza bona ayokukhuluma nabadala ngakho, uSteve wathi nengabe babangani bamambala, u-Alex ngekhe amtlarhe. U-Alex kufuze asabe ukulahlekelwa mnganakhe? Angazibuza bona ngubani abadala abazomkholwa uSteve nekangaphika koke. Nokho, ubujamo ngeze bube bhedere nengabe u-Alex akayivezi indaba le. Kuliqiniso, ingadosela uSteve bona alahlekelwe buhlobo bakhe noJehova. U-Alex wenza kuhle ukukhumbula bona “ukusaba abantu kubeka isithiyo, kodwana othembela kuJehova uzokuvikeleka.” (Iziy. 29:25) Khuyini okhunye u-Alex angakwenza? Godu angaya kuSteve bese amtjengise iphoswakhe ngethando. Lokho kuzokutlhoga isibindi. Nokho, kungenzeka bona kwanjesi uSteve uzolamukela ithuba lokukhuluma ngomrarwakhe. U-Alex godu kufuze akhuthaze uSteve bona akhulume nabadala begodu amtjele bona nekangenzi njalo bekudlule isikhathi esithileko, yena uzobatjela.—Lef. 5:1.

12 Nengabe uqalene nobujamo obunjalo, kungenzeka umnganakho athome ngokungayithabeli iimzamakho yokumrhelebha. Kodwana ngokukhamba kwesikhathi angabona bona bewulwela ukumrhelebha. Owonileko nekafumana begodu alamukela irhelebho, angahlala akuthokoza ngesibindi nokuthembeka kwakho. Ngakelinye ihlangothi, nengabe uyakukwatela ngombana utjele abadala bona bamrhelebhe, umhlobo womngani owufunako? Ukuthabisa uMnganethu omkhulu, uJehova, kuhlala kuyinto ehle khulu ongayenza. Nesimbeka qangi, abanye abamthandako bazosihlonipha ngokuthembeka kwethu begodu babe bangani bamambala. Akukafuzi sinikele uDeveli indawo ebandleni lobuKrestu. Nesenza njalo, singawuzwisa ubuhlungu umoya kaJehova ocwengileko. Nokho, senza ngokuvumelana nawo nesilwela ukubulunga ibandla lobuKrestu lihlwengile.—Efe. 4:27, 30.

Siphiwe Amandla Wokukghodlhelela Zoke Iinhlobo Zobudisi

13. Ngibuphi ubudisi abantu bakaJehova abaqalene nabo, begodu kubayini izinto ezinjalo zijayelekile?

13 Ubudisi bungeza ngeendlela ezinengi—ukutjhentjha kobujamo bezomnotho, ukuphelelwa mberego, iinhlekelele ezingokwemvelo, ukuhlongakalelwa mumuntu esimthandako, ubuthakathaka bepilo nokhunye. Njengombana siphila ‘eenkhathini ezibudisi,’ kulindelekile bona msinyana namtjhana ngokuzako soke sizokuqalana neenlingo ezithileko. (2 Thi. 3:1) Lokho nekwenzekako, kuqakathekile bona singathukwa. Umoya ocwengileko usiqinisa bona sikghodlhelele nanyana ngibuphi ubudisi.

14. Yini eyanikela uJobhi amandla wokuqalana nokulingwa?

14 UJobhi waqalana nomlandelande weenlingo. Walahlekelwa ngikho koke aziphilisa ngakho, abantwabakhe, abangani bakhe, ipilo yakhe, begodu umkakhe waphelelwa kuthemba uJehova. (Job. 1:13-19; 2:7-9) Nokho, u-Elihu waba mduduzi wamambala kuJobhi. Umlayezo wakhe, nomongo wamezwi kaJehova kuJobhi, gade ukukobana: “Jama ungasikinyeki begodu uzitjengise njengoyitjhejako iimsebenzi emangalisako kaZimu.” (Job. 37:14) Yini eyarhelebha uJobhi bona akghodlhelele ukulingwa kwakhe? Begodu yini engasirhelebha bona sikghodlhelele ukulingwa kwethu? Kukhumbula nokucabangisisa ngeendlela ezihlukahlukeneko zokubonakaliswa komoya kaJehova ocwengileko namandlakhe. (Job. 38:1-41; 42:1, 2) Mhlamunye sikhumbula isikhathi esithileko ekuphileni kwethu lapho sabona khona ubufakazi bekareko uZimu anayo ngathi mathupha. Usese nayo ikareko kithi.

15. Yini eyaqinisa umpostoli uPowula bona akghodlhelele ukulingwa?

15 Umpostoli uPowula wakghodlhelelela ukulingwa okunengi okwafaka ukuphila kwakhe engozini ngebanga lekholo lakhe. (2 Kor. 11:23-28) Wakghona njani ukuhlala alinganisela begodu aqinile ngokwamazizo ebujamweni obulingakobo? Ngokuthembela kuJehova ngomthandazo. Hlangana nesikhathi sokulingwa kwakhe okungenzeka bona kwaswaphelisa ngokufela ikholo, uPowula watlola wathi: ‘IKosi yaba nami yangipha amandla, ze ngikwazi ukuzizwakalisa ngokupheleleko iindaba ezimnandi, boke abatjhili bazizwe kuhle. Ngaphepha emlonyeni wengwenyama.’ (2 Thi. 4:17) Ngokwalokho okwamehlelako, uPowula gade angaqinisekisa akholwa nabo bona akutlhogeki “batshwenyeke ngalitho.”—Funda KwebeFilipi 4:6, 7, 13.

16, 17. Nikela isibonelo sendlela uJehova anikela ngayo abantu bakhe amandla wokuqalana neenlingo namhlanjesi.

16 Iphayona ekuthiwa nguRoxana lingomunye owabona indlela uJehova atlhogomela ngayo abantu bakhe. Nekabawa umqatjhi wakhe imvumo yokutshwila amalanga athileko emberegweni khona azokuya komunye weemhlangano yethu, umqatjhi wabhoka ngobukhali, wathi nekangaya, uzomqotha emberegweni. Namtjhana kunjalo uRoxana waya emhlanganweni, athandaza ngetjiseko bona angaqothwa emberegweni. Ngemva kwalokho, akhenge asatshwenyeka. Njengombana bekatjhwile, ngoMvulo ngemva komhlangano, umqatjhi wamqotha emberegweni. Lokho kwamzwisa ubuhlungu uRoxana. Bekawutlhoga umberego loyo bona atlhogomele umndenakhe, ngitjho namtjhana gade umbhadela kancani. Wathandaza godu, wacabanga nangeqiniso lokobana uZimu umtlhogomele ngokomoya emhlanganweni, ngokuqinisekileko uzomtlhogomela nangokwenyama. Njengombana asendleleni eya ekhaya, uRoxana wabona itshwayo elithi “Kutlhogeka Irhelebho” labantu abanelemuko lokusebenzisa iimtjhini yokuthunga yemabubulweni, wafaka isibawo somsebenzi. Imenenjara yatjheja bona akanalo ilemuko kodwana namtjhana kunjalo yamqatjha, yambhadela umrholo opheze uphindwe kabili kunaloyo egade awurhola ngaphambilini. URoxana wezwa bona iimthandazwakhe iphendulekile. Nokho, isibusiso esikhulu kunazo zoke, kukobana ukghone ukuhlanganyela iindaba ezimnandi nabambalwa asebenza nabo. Abahlanu babo, kuhlanganise nemenenjara, bamukele iqiniso babhabhadiswa.

17 Ngezinye iinkhathi, kungabonakala ngasuthi iimthandazwethu ayiphendulwa—msinyana nanyana ngesikhathi esilindele bona iphendulwe ngaso. Nekunjalo, kunebanga elizwakalako. UJehova uyalazi, nathi lingasikhanyela ngokukhamba kwesikhathi. Kodwana yinye into esingaqiniseka ngayo—uZimu akabalahli abathembekileko bakhe.—Heb. 6:10.

Sirhelejwa Bona Sijamelane Neenlingo

18, 19. (a) Kubayini singalindela ukuqalana neenlingo? (b) Ungaqalana njani neenlingo ngokuphumelelako?

18 Abantu bakaJehova akubarari ukuhlangabezana neenlingo, ukudana, itjhutjhiso, nokugandelelwa ziintanga. Kuhlekuhle iphasi lisihloyile. (Jwa. 15:17-19) Nokho, umoya ocwengileko ungasenza sijamelane nananyana ngisiphi isilingo esingaqalana naso ekonzweni kaZimu. UJehova ngeze avume bona silingwe ngaphezu kwalokho esingakukghodlhelelela. (1 Kor. 10:13) Ngeze asitjhiye namtjhana asilahle. (Heb. 13:5) Ukulalela iLizwi lakhe eliphefumulelweko kuyasivikela bekusiqinise. Ngaphezu kwalokho, umoya kaZimu ungatjhukumisa esikholwa nabo bona basirhelebhe ngesikhathi esilitlhoga khulu.

19 Kwanga soke singaragela phambili sifuna umoya ocwengileko ngokuthandaza nangokutaditjha iMitlolo. Asirageleni phambili “siphiwa amandla, sikhuthale ngenjabulo emandleni wobukhosi bakhe, ze nanyana kuvelani nina nidzimelele, nijame, ninyamazele ngethabo.”—Khol. 1:11.

[Umtlolo waphasi]

^ isig. 6 Isibonelo, qala INqabayokulinda, kaMay 1, 2001, ikhasi-16; ne-Phaphama! ka-February 8, 1993, amakhasi 21-22.

Ungaphendula Njani?

• Ungakulungiselela njani ukujamelana netjhutjhiso?

• Kufuze usabele njani nekwenzeka othileko akubawa bona ungavezi ukuziphatha kwakhe okumbi?

• Ngiliphi ithemba ongaba nalo ngitjho nanyana ungaqalana naliphi ihlobo lobudisi?

[Iimbuzo Yesifundo]

[Isithombe ekhasini 30]

Singafundani kuJoshuwa noKalebi?

[Isithombe ekhasini 31]

Ungamrhelebha njani umngani owenze isono?