TALA ovilinga vikahi nokulingwa polutalatu apa. Ovaisilayeli vekahi movilinga ovinene viokutunga vali ovimato vio Jelusalei. Mokonda puetyi Ohamba Nambukondonosole ahanyaunapo o Jelusalei mo 152 yomanima konyima, ovimato wevitokesapo, iya omapito eepake otupia. Etyi ova Isilayeli vatunda Kombambilonia, kavetyivilile okupindulapo ovimato viepundaumbo.

Ovanthu ankho veliivite ñgeni, okukala mepundaumbo lihena ovimato? Ankho kavapamene. Mokonda onondyale mbavo ankho mbupondola okuveutukila. Mahi, pahe Neemia ukahi nokukuatesako ovanthu okutunga vali ovimato. Utyii olie Neemia?

Neemia ankho omu Isilayeli watunda kepundaumbo lio Susã. Kuna ankho kukala Mordekai na Ester. Neemia ankho uundapa mondyuo yohamba. Tyafuile ankho omapanga na Mordekai na Ester omukai wohamba. Mahi, Ombimbiliya kayapopile okuti Neemia ankho uundapela ohamba Asueru, omulume wa Ester. Neemia ankho uundapela ohamha onkhuavo yalandulako, itiwa o Artaxerxe.

Hinangela okuti Artaxerxe ohamba ina ongwa, yaavelele Esdra onombongo ononyingi, opo akatunge nawa ondyuo ya Yehova ko Jelusalei. Mahi, Esdra ketyivilile okupindulapo ovimato viepundaumbo. Pahe tutalei oñgeni Neemia alinga.

Papita omanima 13 tunde puetyi Artaxerxe aavela Esdra onombongo opo akaviukise ondyuo ya Huku. Neemia ankho utumina ovaundapi vokupaka okulia komesa Yohamba Artaxerxe. Tupu ankho oe wavela ohamba ovinyu. Nokutala nawa, opo vahapakeleko ohamba kokulia ine okokunwa. Ankho ovilinga ovio, viakolela unene.

Onthiki imue Hanani ondenge ya Neemia novalume ovakuavo, vatunda kotyilongo tyo Isilayeli aveya okutalelapo Neemia. Vapopila Neemia ononkhumbi ankho ova Isilayeli vekahi nokupita nambo. Novimato vio Jelusalei ankho nkhele vihenepinduluepo. Otyo atyinumanesa unene Neemia. Moluotyo, elikuambela ku Yehova.

Onthiki imue ohamba yamona okuti Neemia wanumana. Iya emupulu okuti: ‘Omokonda yatyi wanumanena?’ Neemia atolela ohamba okuti, nanumana mokonda o Jelusalei ikahi omapita. Ovimato nkhele kavi-nepinduluepo. Ohamba emupulu okuti: ‘Iya pahe ngotyo oityi uhanda?’

Neemia akumbulula okuti: ‘Mandyihande okuenda ko Jelusalei, opo ndyikapindulepo ovimato.’ Ohamba Artaxerxe ankho una eholelo unene. Apopila Neemia okuti upondola okuenda. Emukuatesako okulanda omavai pala okukaundapesa. Etyi Neemia ehika ko Jelusalei, watolela ovanthu otyilinga tyemueta. Ovanthu avahambukwa unene nolusoke olo, iya avati: ‘Tuhimbikei okutunga.’

Etyi onondyale mbova Isilayeli mbamona okuti ovimato vikahi nokuenda nopeulu, avati: ‘Tuendei tukeveipae, opo vayekepo okutunga.’ Mahi, etyi Neemia etyiiva waavela ovaundapi omitunga nomaonga, ati: ‘Muhatilei ouoma onondyale mbetu. Luilei ovakuatate venyi, novana venyi, novakai venyi, no nondyuo mbenyi.’

Ovanthu avalundu unene omutima. Avamaneka oviti viavo komutenya no kounthiki, otyo vatualako nokutunga. Mononthiki 52 vala, avamane okutunga ovimato viepundaumbo. Pahe ankho ovanthu vayovoka vekahi mokati kepundaumbo. Neemia na Esdra ankho valongesa ovanthu ovitumino via Huku. Iya ovanthu avakala nehambu enene.

Anthi, ovipuka ankho kavikahi ngetyi viali, puetyi ova Isilayeli nkhele veheneende oukonde ko Mbambilonia. Mokonda ovanthu ankho vatuminwa nohamba yo Persia. Ankho vena yokuundapela ohamba oyo. Mahi, Yehova walaa okuti matumikisa ohamba omphe. Ohamba oyo maikaeta ombembwa pala ovanthu aveho. Ohamba oyo olie? Oñgeni maikaeta ombembwa kombanda yoohi. Papita omanima 450, ankho nawike vali wii natyike kombinga yohamba oyo. Okuhulako, kuatyitwa olukembe lumue luakolela unene. Mahi, olio ehipululo ekuavo.