1-3. (a) Omokonda yatyi ina alingila ononkhono opo omona wae akale tyasukuka? (b) Omokonda yatyi Jeova ahandela ovanthu vae vakale tyasukuka?

SOKA ku ina una oluembia upongiya omona wae opo ende kosikola. Umukoha iya emuvaleka ovikutu viasukuka nawa. Okulinga ngotyo tyikuatesako omona okukala nekongoko likahi nawa iya ulekesa ku vakuavo okuti ovo tate yae vemutekula nawa.

² Tate yetu wokeulu, Jeova, uhanda tukale ovasukuki. (Salmo 18:​26) Jeova utyii okuti okukala tyasukuka tyituetela  ouwa. Tupu, tyina tuamasukuka tumukhimaneka. ​—⁠ Ezequiel 36:​22; tanga 1 Pedro 2:⁠12.

³ Oityi tyihangununa okukala tyasukuka? Omokonda yatyi okukala tyasuka tyituetela ouwa? Tyina tulilongesa omapulo oo, matuimbuka okuti hamwe tuesukisa okulinga omapiluluko amwe.

4, 5. (a) Omokonda yatyi tuna okukala tyasukuka? (b) Oityi ovipuka Jeova atunga vitulongesa konthele yonkhalelo atala ousukuki?

⁴ Ongeleka ya Jeova itulongesa okukala tyasukuka. (Levítico 11:​44, 45) Ngotyo, otyipuka tyakolela unene tyitulunda okukala tyasukuka, omokonda tuhanda okukala “ovahetekeli va Huku.” ​—⁠ Efésios 5:⁠1.

⁵ Ovipuka Jeova atunga vitukuatesako okunoñgonoka oñgeni atala ousukuki. Jeova watunga ovipuka visukukisa omphepo tufima, nomeva. (Jeremias 10:​12) Soka konkhalelo ohi ilisukukisa, namphila ovanthu veisilisa. Mongeleka, Jeova walinga ounyama oututu umonwa vala no nomakina. Ounyama oo upondola okusukukisa otyipuka ankho tyasila unene, opo ihapake vali omuenyo motyiponga. Otyo otyipuka tyihuvisa. Alo umwe ovanongo vaundapesa ounyama oo opo vasukukise ohi. ​—⁠ Romanos 1:⁠20.

6, 7. Oñgeni Ovitumino Viapelwe Moisesi vilekesa okuti ovaumbili va Jeova vena okukala tyasukuka?

⁶ Tupu, ovitumino Jeova aavelele ova Isilayeli pokati ka Moisesi vituimbukisa okuti okukala tyasukuka tyakolela unene. Mongeleka, ovanthu ankho vesukisa okukala tyasukuka opo Jeova etavele efendelo liavo. Monthiki Yokupata Ononkhali, omunene-nakwa ankho una okulikoha ovikando vivali. (Levítico 16:​4, 23, 24) Tupu,  opo ovanakwa valinge ovilikutila, ankho vena okukoha omaoko no nomphai. (Êxodo 30:​17-21; 2 Crônicas 4:⁠6) Ovikando vimwe, omunthu ankho upondola okunkhia inkha kalandula ovitumino vipopia konthele yokusukuka. ​—⁠ Levítico 15:​31; Números 19:​17-⁠20.

⁷ Iya hono? Tupondola okulilongesa unene konthele ya Jeova Movitumino apele Moisesi. (Malaquias 3:⁠6) Ovitumino ovio vilekesa nawa-nawa okuti ovaumbili va Jeova vena okukala tyasukuka. Ovitumino vya Jeova kaviapilulukile. No hono, Jeova uhanda ovaumbili vae vakale tyasukuka. ​—⁠ Tiago 1:⁠27.

8. Omononkhalelo patyi tuna okukala tyasukuka?

⁸ Ku Jeova, okukala tyasukuka hakulikoha vala, nokukoha ovikutu vietu iya nokusukukisa eumbo lietu. Okukala tyasukuka tyakutikinya omuenyo wetu auho. Tyakutikinya efendelo lietu, novituwa vietu viasukuka iya nomalusoke etu. Tyotyili, opo Jeova etutale okuti tuasukuka, tuna okukala tyasukuka mononkhalelo ambuho mbomuenyo.

9, 10. Oityi tyihangununa okukala tyasukuka mefendelo lietu?

⁹ Efendelo liasukuka. Mononkhalelo ambuho, katupondola okulinga ovipuka vielikuata no nongeleya mbomatutu. Etyi ankho ova Isilayeli veli koukonde mo Mbambilonia, ankho vekahi pokati kovanthu vafenda ono huku mbo matutu. Omuuli Isaia wapopile okuti ova Isilayeli ankho mavakondoka ko Isilayeli iya avapindulapo efendelo liasukuka. Jeova wevepopila okuti: “Tundei-mo, muhakuatei kotyipuka natyike tyasila! Tundei pokati kavo, tualeiko okukala tyasukuka.” Ankho kavapondola okuhonyeka efendelo valingila Huku novipuka  ovikuavo, ngetyi omalongeso, novituwa, noviso vionongeleya mbomatutu ankho vivasiwa mo Mbambilonia. ​—⁠ Isaías 52:⁠11.

¹⁰ Hono, Ovakristau votyotyili navo velityilika onongeleya mbomatutu. (Tanga 1 Coríntios 10:​21.) Mouye auho, oviso ovinyingi, novituwa, nomatavelo, viapolwa momalongeso onongeleya mbomatutu. Mongeleka, ovanthu ovanyingi vetavela okuti pena otyipuka tyitualako nomuenyo tyina tuamankhi, iya pena vali oviso ovinyingi viapolwa momatavelo oo. (Eclesiastes 9:​5, 6, 10) Ovakristau vesukisa okulityilika ovipuka ovio. Vamwe mombunga yetu vapondola okutukuluminya opo tukale poviso opo. Mahi, mokonda tuhanda Jeova etutale okuti tuasukuka, katutavela tyina tuhongiliyua. ​—⁠Atos 5:⁠29.

11. Oityi tyihangununa okukala novituwa viasukuka?

¹¹ Ovituwa viasukuka. Opo Jeova etutale okuti tuasukuka, tuna okulityilika oundalelapo mononkhalelo ambuho. (Tanga Efésios 5:⁠5.) Mo Mbimbiliya, Jeova utupopila okuti “tilei oundalelapo.” Wetyiyandyulula nawa okuti vana valinga oundalelapo avehelivele, “kamavakapiñgana Ouhamba wa Huku.” ​—⁠ 1 Coríntios 6:​9, 10, 18; tala Okatoi 22 Konthyulilo Yomukanda.

12, 13. Omokonda yatyi tuesukisila okukala nomalusoke asukuka?

¹² Omalusoke asukuka. Omunthu ulinga etyi asoka. (Mateus 5:​28; 15:​18, 19) Omalusoke asukuka maetuhindila okulinga ovipuka viasukuka. Tyotyili, mokonda tuvakuankhali pamwe tukala nomalusoke ahaviukile. Tyina otyo tyamamoneka, liwa-liwa tuna okulityika-o. Inkha katulingi ngotyo liwa-liwa, mokuenda kuomuvo matuimbuka okuti omutima wetu utupu vali omalusoke asukuka. Iya tupondola okuhimbika okulinga  ovipuka tusoka. Mahi, tuna okuyulisa momutima wetu omalusoke asukuka. (Tanga Filipenses 4:⁠8.) Ngotyo, tuna okulityilika ovitalukiso vilekesa oundalelapo, noungangala. Tupu, tuliyunga nawa kuevi tutanga, no kovipuka tutala iya nevi tupopia. ​—⁠ Salmo 19:​8, 9.

¹³ Opo tutualeko okukala mohole ya Huku, tuna okukala tyasukuka mefendelo lietu, no movituwa vietu iya no momalusoke etu. Tupu tyakolela unene ku Jeova okukala tyasukuka molutu.

14. Omokonda yatyi tyakolela okukala tyasukuka molutu?

¹⁴ Okutualako tyasukuka molutu, naapa tukala, matyituetela ouwa iya matyietela ouwa ovanthu vakala ponthele yetu. Onthue matulitehelela nawa iya na vakuetu mavahande okutuhetekela. Mahi pena vali otyipuka otyikuavo tyakolela unene tyitulunda okukala tyasukuka molutu. Okukala tyasukuka tyinkhimaneka Jeova. Soka ku etyi: Inkha apeho umona omona wasila, mosoko omapita konthele yo vohe. Tyelifwa notyo, inkha katusukuka nawa, ovanthu vapondola okusoka omapita konthele ya Jeova. Apostolu Paulu wati: “Tuhalingei otyipuka na tyike tyipundukisa vakuetu, opo ovilinga vietu viokuivisa vihapopiwe omapita; mahi, mononkhalelo ambuho tulekesei okuti tuvaumbili va Huku.” ​—⁠ 2 Coríntios 6:​3, 4.

15, 16. Oityi tupondola okulinga opo tutualeko okukala tyasukuka?

¹⁵ Olutu, novikutu vietu. Okusukuka otyipuka tuna okulinga ononthiki ambuho. Mongeleka, apeho tulikoha iya inkha tyitavela tutyilinga ononthiki ambuho.  Tukoha omaoko etu nondyapau, haunene tyina tuteleka, na tyina tulia, na tyina tuamatalamena-ko ine tuenda kohika na tyina tukuata otyipuka tyasila. Okukoha omaoko etu tyimoneka ngoti otyipuka tyihena esilivilo, mahi tyesukisa unene opo tuhavele, tupu opo tuhayandyanese omauvela. Okulinga ngotyo, tyipondola okuhupisa omuenyo wovanthu. Inkha tutupu okandyuo kokuenda kohika, no ngotyo tupondola okuovola ononkhalelo ononkhuavo. Mo Isilayeli yokohale ankho vetupu oundyuo wokuenda kohika, mahi tyina ankho venda kohika vena okuheya etoto iya avahihilako. Mahi ankho vena okutyilingila kokule no nondyuo, naapa ankho vatapa omaande. ​—⁠ Deuteronômio 23:​12, 13.

¹⁶ Ovikutu vietu kaviesukisile okulanda onombongo ononyingi. Mahi vina vala okukala tyasukuka  nokuaonganekwa nawa. (Tanga 1 Timóteo 2:​9, 10.) Apeho tuhanda okuvala monkhalelo inkhimaneka Jeova. ​—⁠ Tito 2:⁠10.

17. Omokonda yatyi eumbo lietu lina okukala tyasukuka?

¹⁷ Eumbo lietu. Katyesukisile opi tukala, eumbo lietu lina okukala tyasukuka. Tupu, tulinga ononkhono opo ovipuka vietu visukuke, ngetyi etuku-tuku lietu, no mota, nomusikaleta vikale tyasukuka, haunene inkha tuundapesa ovipuka ovio opo tuende komaliongiyo ine omovilinga viokuivisa. Tyina tuivisa, tupopila vakuetu konthele yomuenyo ukahi nawa matukakala nao momphangu yombembwa yasukuka. (Lucas 23:​43; Apocalipse 11:​18) Tyina eumbo lietu liasukuka, tyipondola okulekesa okuti tukahi nokulipongiya pahetyino opo tukakale mouye omupe wasukuka.

18. Omokonda yatyi tuhandela omphangu yetu yefendelo ikale tyasukuka?

¹⁸ Omphangu yetu yefendelo. Onthue tulekesa okuti okukala tyasukuka otyipuka tyakolela unene, tyina tusukula onomphangu mbetu mbefendelo, ngetyi Ondyuo Yomaliongiyo, nomphangu yokulingila ovionge. Tyina ovanthu vaya Kondyuo Yomaliongiyo otyikando tyotete, vaimbuka okuti yasukuka. Otyo tyinkhimaneka Jeova. Mokonda tulinga onthele yewaneno, atuho tupondola okukuatesako okusukula Ondyuo yetu Yomaliongiyo nokupangiya ovipuka viateka. ​—⁠ 2 Crônicas 34:⁠10.

19. Oityi tuesukisa okulityilika?

¹⁹ Namphila Ombimbiliya kaitupopila kese tyituwa otyivi tuna okulityilika, mahi ituavela onondonga mbutukuatesako  okunoñgonoka oñgeni Jeova elitehelela konthele yovituwa ovio. Jeova kahande onthue tusipe ine okupuena, nokunwa unene. Inkha tumapanga a Jeova, matulityilika okulinga ovipuka ovio. Omokonda yatyi? Omokonda onthue tuna onthilo nomuenyo. Ovituwa ovio vipondola okutuipaa liwa, nokunyona ekongoko lietu, no lya vakuetu. Ovanthu ovanyingi valinga ononkhono mbokuyekapo ovituwa ovio mokonda vahanda okuyakulila ekongoko liavo. Mahi, mokonda tumapanga a Jeova, tuna ehunga liakolela vali unene opo tuyeke-po ovituwa ovio ​—⁠ ohole tuna na Huku. Omuhikuena umwe wati: “Nekuateso lya Jeova, omuenyo wange pahe ukahi nawa iya nayekapo otyituwa otyivi. . . . Ndyisoka okuti inkha okononkhono mbange vala ñgeno hetyivilile.” Matupopi konthele yonondonga ononthano mbo Mbimbiliya mbupondola okukuatesako omunthu umwe okuyekapo ovituwa ovivi.

20, 21. Ovituwa patyi Jeova ahanda tulityilike?

²⁰ ‘Vakuatate, mokonda tuna omilao ovio, tulisukulei esilo liovipuka aviho visilisa olutu noupanga wetu na Huku, opo tufuisepo ousukuki wetu nonthilo na Huku.’ (2 Coríntios 7:⁠1) Jeova uhanda onthue tulityilike ovituwa viasila vipondola okupaka motyiponga omalusoke, nekongoko lietu.

²¹ Ehunga liakolela unene litulunda ‘okulisukula esilo liovipuka aviho’ liapopiwa mu 2 Coríntios 6:​17, 18. Jeova utupopila okuti: “Yekeipo okukuata ovipuka viasila.” Tupu, wetulaa okuti: “Ame mandyimutambula. Iya ame mandyikala tate yenyi iya onwe amukala ovana vange.” Inkha tulityilika ovipuka aviho vipondola okutukalesa tyasila komaiho a Jeova, makala nohole nonthue, ngetyi he ehole ovana vae.

22-25. Onondonga patyi mbo Mbimbiliya mbupondola okutukuatesako okulityilika ovituwa ovivi?

 ²² “Una okukala nohole na Jeova Huku yove nomutima wove auho, nomuenyo wove auho no nondunge mbove ambuho.” (Mateus 22:​37) Otyitumino otyo tyakolela vali unene kovitumino ovikuavo. (Mateus 22:​38) Jeova watokala ohole yetu aiho. Mahi okuti matulekesa okuti tumuhole, inkha tuholovona okulinga otyipuka tyipondola okutuipaa liwa, nokunyona omalusoke etu? Au. Mahi tulinga atyiho tuvila opo tulekese okuti tuna onthilo nomuenyo Jeova etuavela.

²³ “[Jeova] wavela omuenyo ovanthu aveho, nomufuimo, novipuka aviho.” (Atos 17:​24, 25) Inkha epanga liove likuavela otyipuka tyimwe otyiwa, okuti moyumbuhi otyipuka otyo? Omuenyo otyiawa tyimwe tyihuvisa tyatunda ku Jeova. Onthue tupanda unene otyiawa otyo. Ngotyo, tuhanda okutyinda omuenyo wetu monkhalelo imunkhimaneka. ​—⁠ Salmo 36:⁠9.

²⁴ “Una okukala nohole na mukuenyi ngetyi ulihole ove muene.” (Mateus 22:​39) Ovituwa viasila kavipake vala onthue motyiponga. Tupu, ovituwa ovio vipondola okupaka motyiponga vana tuhole unene. Mongeleka, omunthu ukala mondyuo ike nomunthu usipa, upondola okuvela mokonda yomuihi. Mahi, tyina tuyekapo ovituwa ovivi, tulekesa okuti tuhole vana tukala navo. ​—⁠ 1 João 4:​20, 21.

²⁵ “Tualako okuvehinangelesa opo vetavele kovatumini no konohamba.” (Tito 3:⁠1) Kovilongo ovinyingi ovatumini kavayeke ovanthu vakale nomakaya iya novihemba vimwe. Mokonda Jeova ututuma okukala nonthilo novatumini, onthue tutavela ovitumino ovio. ​—⁠Romanos 13:⁠1.

26. (a) Oityi tuesukisa okulinga opo Jeova etavele efendelo lietu? (b) Omokonda yatyi otyiwa okukala tyasukuka komaiho a Huku?

 ²⁶ Mokonda tuhanda okukala omapanga a Jeova, hamwe tuaimbuka okuti tuesukukisa okulinga omapiluluko amwe. Inkha ongotyo, tuna okuhimbika liwa-liwa. Namphila tyahapepukile okuyekapo ovituwa ovivi, mahi matutyivili! Jeova wetulaa okuti metukuatesako. Wati: “Ame, Jeova, ame Huku yove, Una ukulongesa opo upoleko ouwa, Una ukuhongolela mondyila una okuendela.” (Isaías 48:​17) Tyina tulinga atyiho tuvila opo tutualeko tyasukuka, tupondola okukala nonthumbi yokuti tukahi nokunkhimaneka Huku yetu.