Okutauluka omutete

Oityi Onombangi Vehetavelela Okulipaka Povipito Vinkhimaneka Otyilongo?

Oityi Onombangi Vehetavelela Okulipaka Povipito Vinkhimaneka Otyilongo?

 Onombangi mba Siovaa vena onthilo novatumini, tupu valinga onthilo oviso viavo. Tupu onthwe katupopi omapita ovanthu vana vaimba o ino, nokuhilivika epandela, navana vaana okuti mavayakulila otyilongo tyavo ine tyesukisa avankhila-po umwe.

 Mahi, Onombangi mba Siovaa kavalingi ovipito viokuhilivika otyilongo tyavo mokonda kavielikwatele neetyi Ombimbiliya ipopia. Mokonda onthwe katupopi omapita ovipuka ovanthu valinga tuna umwe onthilo navio, noonthwe tuhambukwa tyina ovanthu valinga onthilo ovipuka tutavela.

Monthele ei

 Ovipuka patyi viapopiwa m’Ombimbiliya onthwe tulandula?

 Onthwe tulandula ovipuka evi vivali viapopiwa m’Ombimbiliya:

  •   Tuna vala okufenda Huku. Ombimbiliya yati: “Una okufenda Siovaa Huku yove, oe vala una okuumbila.” (Luka 4:8) Tyina omunthu aimba o ino nokwaana okuti mayakulila otyilongo, ngootyo ukahi nokupopia okuti otyilongo tyesukisa vali unene kwe, ya atee umwe upondola okutyinkhila. Otyo onombangi mba Siovaa vahalingila ovipuka ovio.

     Tupu Konombangi mba Siovaa okuhivilika epandela, ongatyina vekahi nokufenda ovikahuku, otyipuka tyimwe Ombimbiliya iilika. (1 Ova Kolindu 10:14) Ovanongo vamwe vatanga vati, omapandela omunkhima wotyilongo, ahindwa nonongeleya. Omutangi womahipululo utiwa Carlton J . H . Hayes  a wetyipopia, wati: ”‏Otyilimbo otyinene vali tyokufenda, tyokulipetamenwa, epandela.”‏ Omunene umwe utiwa o Daniel P . Mannix wapopia ovakilisitau votete wati: ”‏Ovakilisitau okwehetavela . . . okulikutila komunene (womo Loma) tyelifwa novakilisitau hono vehetavela okufenda kepandela.” b

    Onthwe Onombangi mba Siovaa katulipetamena kepandela, mahi tuna umwe onthilo nalio, katulisilisa ine hamwe okuliyoka.

  •   Ku Huku ovanthu aveho otyipuka tyike vala. (Ovilinga 10:34, 35) Ombimbiliya ipopia okuti Huku “nomulume wike vala, walinga omalongo aeho ovanthu.” (Ovilinga 17:26) Otyo Onombangi mba Siovaa mbutavelela okuti, tyapenga okusoka okuti otyilongo tyimwe ine hamwe otyivala tyimwe, tyesukisa vali kotyikwavo. Onthwe tuna onthilo novanthu aveho, katyesukisile o kotyilongo patyi vakala notyivala tyavo. — 1 Petulu 2:17.

 Oityi tulinga tyina ovatumini vapaka-ko otyitumino tyiti ovanthu aveho vena okulinga ovipito viotyilongo?

 Onombangi mba Siovaa kaveyele ovatumini. Onthwe tutyii okuti ovatumini aveho vekahi nokutumina tupu, omokonda ‘vayekelwa-ko na Huku.’ (Ova Loma 13:1-7) Tupu tutyii okuti, onthwe atuho ovakilisitau, tuna okutavela kovatumini. — Luka 20:25.

 Oityi tuna okulinga tyina ovatumini vetwiita tulinge otyipuka tyailikwa m’Ombimbiliya? Onthwe tupopia umwe novatumini ine tyitavela opo vapilulule otyitumino otyo. c Mahi ine ovatumini kavetavela, opo tuhula umwe vala ‘kokutavela Huku tyipona kovanthu.’ — Ovilinga 5:29.

 Okuti Onombangi mba Siovaa vena komutumini umwe vayemba?

 Au. Onombangi mba Siovaa, kambuhulu komutumini nawike. Onthwe twanya tupu okwiimba o ino nokulipetamena kepandela, hakuti hamwe tuna komutumini umwe twahula, mahi omokonda tulinga vala etyi Ombimbiliya ipopia.

a Essays on Nationalism, (Ensaios sobre o Nacionalismo) pefo 107-108.

b The Way of the Gladiator, (O Caminho do Gladiador) pefo 212.