Guruka oze aha biriho

Guruka oze aha birimu

EKICWEKA EKY’OKWEGA 44

Gumizamu Noohamya Amatsiko Gaawe g’Ekikristaayo

Gumizamu Noohamya Amatsiko Gaawe g’Ekikristaayo

“Tegyereza [Yehova].”—ZAB. 27:14.

EKYESHONGORO 144 Guma Nooreeba Ekiconco!

EBIRAAGAMBWEHO *

1. Yehova atuhaire matsiko ki?

 YEHOVA atuhaire amatsiko g’omuhendo ag’amagara agatahwaho. Bamwe baine amatsiko g’okutuura omu iguru ebiro byona nk’ebihangirwe by’omwoyo. (1 Kor. 15:50, 53) Kandi baingi baine amatsiko g’okutuura omu nsi ebiro byona, baine amagara agahikiriire n’okushemererwa. (Kush. 21:3, 4) Yaaba twine ekihika ky’okutunga amagara agatahwaho omu iguru nari omu nsi, amatsiko ago n’ag’omuhendo ahariitwe.

2. Amatsiko gaitu nigegamira ahari ki, kandi ahabw’enki nitugira tutyo?

2 Ekigambo “amatsiko,” ekirikukoresibwa omu Baibuli, nikibaasa kumanyisa “okugirira ekihika ebintu birungi ebiraabeho.” Amatsiko gaitu ag’ebiro by’omumaisho tugaineho obuhame, ahakuba nigaruga ahari Yehova. (Rom. 15:13) Nitumanya ebi arikuraganisa, kandi nitumanya ngu butoosha naahikiiriza ebi arikugamba. (Kub. 23:19) Nituhamiza kimwe ngu Yehova aine ekyetengo n’amaani g’okuhikiiriza byona ebi arikuraganisa. N’ahabw’ekyo, amatsiko gaitu tigarikwegamira aha kuteebereza nari ebirooto, kureka nigegamira aha buhame n’ebintu ebyabuzima.

3. Nituza kugamba ahari ki omu kicweka eki? (Zaaburi 27:14)

3 Tataitwe ow’omu iguru naatukunda kandi naayenda ngu tumwesigye. (Shoma Zaaburi 27:14.) Amatsiko gaitu omuri Yehova gaaba gahami, nitwija kubaasa kwemera okugyezibwa kandi tworekyere ebiro by’omumaisho twine obumanzi n’okushemererwa. Ka tureebe oku amatsiko garikuturinda. Nituza kubanza kureeba oku amatsiko gari nk’enanga nari enkofiira. Bwanyima nituza kureeba oku turikubaasa kuhamya amatsiko gaitu.

AMATSIKO GAITU GARI NK’ENANGA

4. Amatsiko gaitu gari nk’enanga mu muringo ki? (Abaheburaayo 6:19)

4 Omu baruha ei entumwa Paulo yaahandiikiire Abaheburaayo akagyeragyeranisa amatsiko n’ekitsibo nari enanga. (Shoma Abaheburaayo 6:19.) Ahabw’okugira ngu Paulo akaba naakira kugyendera aha nyanja, akaba naamanya ngu enanga neehamya obwato kutahaba. Eizooba rimwe, akaba ari omu meeri obu haabaho eihunga ry’amaani. Omu bwire obwo, akareeba abavugi b’emeeri nibatambika enanga omu maizi kuhwera emeeri kutazongazonga ekatomera enkiri z’akabi. (Byak. 27:29, 39-41) Nk’oku enanga erikuhamya emeeri, amatsiko gaitu nigatuhamya kugira ngu tutahaba kuruga ahari Yehova twahikwaho embeera zigumire. Amatsiko gaitu nigatuhwera kuraba omu bigyezo ebiri nk’eihunga, ahakuba nituba nituhamiza kimwe ngu buri kimwe nikiza kuba gye. Ijuka ngu Yesu akaturabura ngu nitwija kuhiiganisibwa. (Yoh. 15:20) N’ahabw’ekyo twateekateeka aha biro byaitu birungi by’omumaisho nikituhwera kuguma tuhami omu buheereza bw’Ekikristaayo.

5. Amatsiko gakagumya gata Yesu obu yaabaire ari haihi kwitwa?

5 Teekateeka aha ku amatsiko gaagumize Yesu obu yaabaire ari haihi kwitwa omu muringo mubi kandi ogw’obusaasi. Aha izooba rya Pentekoote 33 Y.A.K., entumwa Petero akajuriza obunabi oburi omu Zaaburi oburikworeka gye oku Yesu yaabaire aikaikaine kandi aine obwesigye ati: ‘N’omubiri gwangye nigwija kuhuumura gwine amatsiko. Ahakuba torikwija kutsiga magara gangye kuzimu, n’obu kwakuba okureka Orikwera waawe kujunda. . . . Noija kunyijuza okushemererwa ahabw’okuba omu maisho gaawe.’ (Byak. 2:25-28; Zab. 16:8-11) N’obu Yesu araabe yaabaire naamanya ngu naija kufa, akaba aine obwesigye ngu Ishe naija kumuzoora kandi atungye n’okushemererwa ahabw’okugaruka kuba nawe omu iguru.—Heb. 12:2, 3.

6. Ow’eishe-emwe omwe akagamba ki aha kugira amatsiko?

6 Amatsiko gaitu g’Ekikristaayo nigahwera ab’eishe-emwe na banyaanyazi-itwe baingi kugumisiriza. Teekateeka aha w’eishe-emwe omwesigwa Leonard Chinn, owaabaire naatuura England. Omu Rutaro rw’Ensi Yoona orw’Okubanza, akateebwa omu kihome ahabw’okwanga kuza omu mahe. Kumara ameezi abiri akaba akomiirwe omu kashengye wenka, kandi bwanyima akagyemeserezibwa kukora emirimo y’amaani. Bwanyima akagira ati: “Ebi naarabiremu bikampwera kumanya obukuru bw’amatsiko n’okugumisiriza. Twine eky’okureeberaho kya Yesu, entumwa, baanabi n’ebiraganiso by’omuhendo ebiri omu Baibuli. Ebi byona nibituha amatsiko aha biro by’omumaisho kandi bituhwera kugumisiriza.” Amatsiko gakaba gari nk’enanga ahari Leonard, kandi nikwo garikubaasa kuba gatyo ahariitwe.

7. Okugyezibwa nikuhamya kuta amatsiko gaitu? (Abarooma 5:3-5; Yakobo 1:12)

7 Amatsiko gaitu nigahamira kimwe twagumisiriza okugyezibwa, reero tukareeba oku Yehova arikutuhwera. (Shoma Abarooma 5:3-5; Yakobo 1:12.) N’ahabw’ekyo amatsiko gaitu nigoongyera kuhama kukira obu twaikiriza amakuru marungi. Sitaane naayenda ngu okugyezibwa kutumaremu amaani, kwonka ahabw’obuhwezi bwa Yehova nitubaasa kusingura.

AMATSIKO GAITU NI NK’ENKOFIIRA

8. Amatsiko gari nk’enkofiira mu muringo ki? (1 Abatesalonika 5:8)

8 Baibuli neegyeragyeranisa amatsiko n’enkofiira. (Shoma 1 Abatesalonika 5:8.) Omuserukare naajwara enkofiira kurinda omutwe gwe kutahutazibwa abazigu. Omu rutaro rwaitu orw’eby’omwoyo, twine kurinda ebiteekateeko byaitu kugira ngu Sitaane atabishiisha. Naakoresa ebintu bitari bimwe na bimwe kutugyeza n’okushiisha ebiteekateeko byaitu. Nk’oku enkofiira erikurinda omutwe gw’omuserukare, amatsiko gaitu nigarinda ebiteekateeko byaitu kugira ngu tugume turi abeesigwa ahari Yehova.

9. Niki ekirikubaho abantu baaba bataine matsiko?

9 Amatsiko gaitu g’amagara agatahwaho nigatuhwera kutwaza nk’abanyabwengye kandi abarikwetegyereza. Kwonka amatsiko gaitu gaatuuba, kandi tukaikiriza emiteekateekyere yaitu kututegyeka, nitubaasa kwebwa ekigyendererwa kyaitu ky’amagara agatahwaho. Yetegyereze ekyahikire aha Bakristaayo omuri Korinso eya ira. Bakaba batakikiririza omu kuraganisa kwa Ruhanga okw’okuzooka. (1 Kor. 15:12) Paulo akagira ngu abataine matsiko aha biro by’omumaisho nibata omutima aha kwigutsa ebyetengo byabo by’omubiri byonka. (1 Kor. 15:32) Baingi abataine matsiko omu bi Ruhanga arikuraganisa nibateeraho kwejumba omu by’okweshemeza byona nk’oku kirikubaasika. Kwonka itwe okutaana nabo, nitwikiririza omu kuraganisa kwa Ruhanga okw’ebiro by’omumaisho. Amatsiko agu twine gari nk’enkofiira erikurinda ebiteekateeko byaitu, kugira ngu tutata omutima aha kwigutsa ebyetengo byaitu by’omubiri ebirikushiisha omukago gwaitu na Yehova.—1 Kor. 15:33, 34.

10. Amatsiko nigaturinda gata kutagira emiteekateekyere etahikire?

10 Kandi enkofiira ey’amatsiko ei twine neebaasa kuturinda kuteekateeka ngu tikiine mugasho kuteeraho kushemeza Yehova. Nk’eky’okureeberaho, abamwe nibabaasa kuteekateeka bati: ‘Tindikubaasa kuba omwe aha baraatuureho ebiro byona. Tindi murungi kirikumara. Tindikubaasa kukora ebirikuhikaana n’emitindo ya Ruhanga.’ Ijuka ngu Elifaazi omuhuumuriza wa Yobu ow’ekishobobo, nikwo yaagambiire atyo Yobu. Elifaazi akagira ati: “Omuntu ni kintu ki kuba oshemeire?” Akoongyeraho ati: ‘Reeba! Ruhanga tarikwesiga barikwera be nangwa n’eiguru tirishemeire omu maisho ge.’ (Yob. 15:14, 15) Ebyo ka n’ebishuba! Ijuka ngu Sitaane niwe ari enyima y’emiteekateekyere nk’egyo. Naamanya ngu waikiriza kuta ebiteekateeko byawe aha bintu nk’ebyo, amatsiko gaawe nigaija kutuuba. N’ahabw’ekyo, yaangira ebishuba ebyo, kandi ote omutima aha bi Yehova arikuraganisa. Otabangaanisa ngu tarikwenda ngu otuureho ebiro byona, kandi ngu naija kukuhwera kuhika aha kigyendererwa ekyo.—1 Tim. 2:3, 4.

GUMIZAMU NOOHAMYA AMATSIKO GAAWE

11. Ahabw’enki twine kugumisiriza twaba tutegyereize okuhikiirira kw’ebi twineho amatsiko?

11 Butoosha ti kyorobi kuguma twine amatsiko gahami. Nitubaasa kuremwa kugumisiriza kutegyereza ebi Ruhanga arikuraganisa. Yehova tarikuhwaho kandi oku arikubara obwire nikutaana nk’okwaitu. (2 Pet. 3:8, 9) Naija kuhikiiriza ekigyendererwa kye omu muringo ogurikukirayo oburungi, kandi omu bwire obu tutarikuteekateeka. Niki ekirikubaasa kutuhwera kuguma twine amatsiko gahami obwo tugumisirize tutegyereize Ruhanga kuhikiiriza ebi arikuraganisa?—Yak. 5:7, 8.

12. Kurugiirira aha Abaheburaayo 11:1, 6, amatsiko gaine kakwate ki n’okwikiriza?

12 Amatsiko gaitu nigahama twirira haihi Yehova orikwija kuhikiiriza ebi twineho amatsiko. Baibuli neeyoreka ngu kubaasa kugira amatsiko twine kuba nitwikiriza ngu Yehova ariho, kandi ngu ‘naaha ebihembo abarikumusherura.’ (Shoma Abaheburaayo 11:1, 6.) Oku turikwongyera kureeba Yehova nk’owaabuzima nikwo turikwongyera kugira obwesigye ngu naija kuhikiiriza byona ebi arikuraganisa. Ka tureebe oku turikubaasa kuhamya omukago gaitu na Yehova, reero tukaguma twine amatsiko gahami.

Okushaba n’okuteekateeka nibirinda amatsiko gaitu kuguma gahami (Reeba akacweka 13-15) *

13. Nitubaasa kwirira haihi tuta Ruhanga?

13 Shaba Yehova kandi oshome Ekigambo kye. N’obu turaabe tutarikubaasa kureeba Yehova, kwonka nitubaasa kumwirira haihi. Nitubaasa kugamba nawe kurabira omu kushaba twine obwesigye ngu naatuhurira. (Yer. 29:11, 12) Nitubaasa kumuhurikiza twashoma Ekigambo kye, kandi tukakiteekateekaho. Twaba nitushoma ebirikukwata aha ku Yehova yaahweraire abaheereza be abeesigwa aba ira, amatsiko gaitu nigoongyera kuhama. Byona ebiri omu Kigambo kya Ruhanga “bikahandiikwa kutwegyesa, ngu tubone kugira amatsiko ahabw’okugumisiriza, n’ahabw’okuhuumuzibwa Ebyahandiikirwe ebyo.”—Rom. 15:4.

14. Ahabw’enki twine kuteekateeka aha bi Yehova yaakoreire abandi?

14 Teekateeka aha ku Yehova atwire naahikiiriza ebi arikuraganisa. Teekateeka aha bi Ruhanga yaakoreire Abrahamu na Saara. Bakaba bakuzire batakibaasa kuzaara baana. Kwonka, Ruhanga akabaraganisa ngu nibaza kuzaara omwana. (Kut. 18:10) Abrahamu akatwaza ata? Baibuli neegira eti: “[Akaba naikiriza ngu] naija kuba ishenkuru w’amahanga maingi.” (Rom. 4:18) N’obu kiraabe kyabaire nikireebeka nk’ekitarikubaasika, Abrahamu akaba aine obwesigye ngu Yehova naija kuhikiiriza eki yaamuraganiise. Kandi Yehova taramureebize. (Rom. 4:19-21) Eby’okureeberaho nk’ebyo ebiri omu Baibuli nibyoreka ngu butoosha nitubaasa kugira obwesigye, ngu Yehova naahikiiriza ebi arikuraganisa, n’obu kirikuba nikireebeka nk’ekitarikubaasika.

15. Ahabw’enki oine kuteekateeka aha bi Yehova akukoreire?

15 Teekateeka aha bi Yehova akukoreire. Teekateeka aha ku ogasiirwe omu biraganiso ebyahikiriire ebiri omu Kigambo kya Ruhanga. Nk’eky’okureeberaho, Yesu akagira ngu Ishe akaba naija kutuha eby’okutubaisaho ebirikwetengyesa. (Mat. 6:32, 33) Kandi Yesu akatuhamiza ngu twashaba Yehova omwoyo gurikwera naija kugutuha. (Luk. 11:13) Yehova atwire naahikiiriza ebi arikuraganisa. Obundi, noobaasa kuteekateeka aha bi ahikiriize ebirikukukwataho. Nk’eky’okureeberaho naaraganisa kukusaasira, kukuhuumuriza n’okukuriisa omu by’omwoyo. (Mat. 6:14; 24:45; 2 Kor. 1:3) Waateekateeka aha bi Yehova akukoreire, noohamya amatsiko gaawe omu bi araakukorere omu biro by’omumaisho.

YESIIMIRE OMU MATSIKO

16. Ahabw’enki amatsiko n’ekiconco ky’omuhendo?

16 Amatsiko gaitu ag’amagara agatahwaho n’ekiconco ky’omuhendo kuruga ahari Ruhanga. Twine amatsiko g’okugira ebiro birungi by’omumaisho, kandi ekyo titurikukibangaanisaho. Gari nk’enanga, nigatuhwera kutateengyetsibwa twagyezibwa, twaba nituhiiganisibwa, nangwa n’obu twakutiinatiinisibwa kwitwa. Gari nk’enkofiira, nigarinda ebiteekateeko byaitu kugira ngu tubaase kwangira ebintu bibi, kandi tuhamire aha kihikire. Amatsiko gaitu agarikwegamira ahari Baibuli nigatwiriza haihi na Ruhanga, kandi nigooreka rukundo ei Ruhanga atwiniire. Nitugasirwa munonga twaguma twine amatsiko gahami.

17. Ahabw’enki turikubaasa kwesiimira omu matsiko gaitu?

17 Omu baruha ei entumwa Paulo yaahandiikiire Abarooma akabahiga ‘kushemererwa baine amatsiko.’ (Rom. 12:12) Paulo akaba naabaasa kushemererwa ahakuba akaba naahamiza kimwe ngu yaaguma ari omwesigwa, naija kutunga amagara agatahwaho omu iguru. Naitwe nitubaasa kwesiimira omu matsiko gaitu, ahakuba nituhamiza kimwe ngu Yehova naahikiiriza ebi arikuraganisa. Omuhandiiki wa zaaburi akagira ngu, ‘omuntu ohiiriirwe n’orikuta amatsiko ahari [Yehova] Ruhanga we, otuura ari omwesigwa ebiro byona.’—Zab. 146:5, 6.

EKYESHONGORO 139 Yereebe omu Nsi Ensya

^ Yehova atuhaire amatsiko g’omuhendo ag’ebiro by’omumaisho. Amatsiko ago nigatuhiga kandi gatuhwera kutata omutima aha buremeezi obu twine hati. Nigatuhwera kugumizamu nituheereza Yehova n’obu twakuhikwaho mbeera ki ezigumire. Nigaturinda ebirikubaasa kushiisha emiteekateekyere yaitu. Nk’oku turikuza kureeba omu kicweka eki, ezi n’enshonga nungi ezirikutuhwera kugumizamu nituhamya amatsiko gaitu g’Ekikristaayo.

^ ENSHOBOORORA Y’EKISHUSHANI: Nk’oku enkofiira erikurinda omutwe gw’omuserukare n’enanga ekahamya emeeri kutazongazonga, nikwo n’amatsiko garikurinda ebiteekateeko byaitu kandi gakatuhamya omu kugyezibwa. Munyaanyazi-itwe naashaba Yehova aine obwesigye. Ow’eishe-emwe naateekateeka aha ku Ruhanga yaahikiriize ebi yaaraganiise Abrahamu. Kandi ow’eishe-emwe ondiijo naateekateeka aha migisha ei atungire.