1. Okuteera akashushani aha bi tutakareebire nikutuhwera kuta? (Reeba ekishushani aha kutandika.)

OKUBAASA kwaitu kw’okuteera akashushani aha bintu ebi tutakareebire n’ekiconco kuruga ahari Ruhanga. Nikitubaasisa kukora entebeekanisa nungi, kandi tukagirira ekihika ebintu birungi. Yehova naabaasa kureeba ebiraabeho omu biro by’omumaisho, kandi kurabira omu Byahandiikirwe naakira kutugambira ekiraabeho kitakabaireho. Nitubaasa kuteera akashushani aha biraije kubaho. Buzima, okuteekateeka aha bintu ebi tutakareebire nikituhwera kugira okwikiriza.—2 Kor. 4:18.

2, 3. (a) Ahabw’eki okugira ah’okwihirira kuteera akashushani kiri kikuru? (b) Nituza kushwijuma bibuuzo ki omu kicweka eki?

² Okuteekateeka aha bintu ebi tutakareebaga obumwe nibiba bitari byabuzima. Nk’eky’okureeberaho, omwishiki muto yaateera akashushani arikuvuga ekihuguhugu, ekyo nikiba kitahikire. Kwonka obu Hanna yaamara obwire naateekateeka aha ku embeera ziraabe obu yaatwara omutabani Samueli kuheereza aha hekalu, aine ahu yaabaire naihirira kuteera akashushani nk’ako. Akaba naayihirira aha ki yaabaire acwiremu kukora, kandi eki kikamuhwera kuta omutima aha kigyendererwa kye. (1 Sam. 1:22) Twateekateeka ahari kimwe ebi Ruhanga aragaaniise kukora, nituba nituteekateeka aha kintu ekiraahikiirire.—2 Pet. 1:19-21.

 ³ Hatariho kubanganisa, abantu baingi abeesigwa abarikugambwaho omu Baibuli bakaba bateekateeka aha bi Ruhanga yaabaire aragaaniise. Mbwenu shi bakaba bagasirwa bata ahabw’okuteekateeka aha migisha ey’ebiro by’omumaisho? Kandi nitubaasa kugasirwa tuta twateekateeka aha bintu ebi Ruhanga aragaaniise abarikumworobera?

4. Abeeli akaba naihirira ahari ki kuteekateeka aha biro by’omumaisho?

⁴ Mbwenu shi Abeeli omuntu w’okubanza kuba omwesigwa, haine eki yaabaire naareeba aha bi Ruhanga yaaraganiise? Titurikubaasa kugira ngu Abeeli akaba naamanya ekyabaire nikiza kuruga omu bigambo bya Ruhanga ebi yaagambire enjoka ati: “Ndyata obuzigu ahagati yaawe n’ogu mukazi, n’ahagati y’oruzaaro rwawe norwe; orwe ruryakuteera omutwe, naiwe oryaruteera ekitsintsiino.” (Kut. 3:14, 15) Kwonka, Abeeli naabaasa kuba yaateekateekire munonga aha kuraganisa okwo, kandi akeetegyereza ngu haine owaabaire naaza ‘kuteerwa ekitsintsiino’ ahabw’okwenda ngu abantu bagire amagara agahikiriire nk’agu Adamu na Haawa baabaire baine batakasiisire. Byona ebi Abeeli araabe yaateekateekire, akaba naikiriza ngu ebi Ruhanga yaabaire aragaaniise nibiza kuhikiirira, egi niyo nshonga ahabw’eki Yehova yaikiriize ekitambo kye.—Shoma Okutandika 4:3-5; Abaheburaayo 11:4.

5. Ahabw’enki okuteekateeka aha biro by’omumaisho kyahwereire Enoka?

⁵ Enoka akaba aine okwikiriza, n’obu araabe yaabaire naatuura n’abantu abaabaire batarikukunda Ruhanga kandi barikumugambaho kubi. Enoka akaheebwa obunabi oburikworeka ngu Yehova akaba naza kwija “n’abarikwera be obukumi n’obukumi, okucwera boona orubanja, n’okurusingisa boona abatatiina Ruhanga ahabw’eby’okutamutiina ebi baakozire bakamucumuraho, kandi n’ebigambo ebigumire byona ebi abasiisi abatatiina Ruhanga baamugambireho nibamurwanisa.” (Yud. 14, 15) Enoka naabaasa kuba yaateire akashushani k’ensi etarimu bantu abarikugomera Ruhanga.—Shoma Abaheburaayo 11:5, 6.

6. Bwanyima y’omwegyemure Noa naabaasa kuba yaagumire naateekateeka ahari ki?

⁶ Noa akakira Omwegyemure ahabw’okwikiriza. (Heb. 11:7) Bwanyima y’omwegyemure, Noa ahabw’okwikiriza akahayo ekitambo ky’enyamaishwa. (Kut. 8:20) Nka Abeeli, Noa akaikiriza ngu abantu nibaija kucungurwa kuruga omu buhuuku bw’ekibi n’okufa. Bwanyima y’omwegyemure, ensi ekagaruka yaaba mbi, Nimuroodi yaatandika kutegyeka kandi akaba naayenda ngu abantu bagomere Yehova, kwonka nabwo Noa akaba akiine okwikiriza n’amatsiko. (Kut. 10:8-12) Naabaasa kuba yaahamire ahabw’okuteekateeka aha bantu abaine obutegyeki burungi obutarikubanyangaraza, bataine kibi n’okufa ebi baahungwire. Naitwe nitubaasa kuteekateeka aha bwire nk’obwo kandi buzima buri haihi munonga!—Rom. 6:23.

7. Abrahamu, Isaaka, na Yakobo ‘bakareeba’ biro ki eby’omumaisho?

⁷ Abrahamu, Isaaka, na Yakobo baine kuba baateire akashushani aha kyabaire nikiija kubaho omu biro by’omumaisho ahabw’okuba Ruhanga akaba abaaraganiise ngu kurabira omu ruzaaro rwabo, amahanga goona ag’omu nsi nigaija kuheebwa omugisha. (Kut. 22:18; 26:4; 28:14) Baijukuru baabo bakaba nibaija kukanya, reero baze omu Nsi Eyaaraganisiibwe bagituuremu. (Kut. 15:5-7) Ahabw’okwikiriza abashaija abo abarikutiina Ruhanga bakaba nibabaasa ‘kureeba’ baijukuru baabo omu nsi egyo. Ahabw’enshonga egyo, n’obu abantu baraabe bafeereirwe okuhikiirira, Yehova  akahamiza abaheereza be abeesigwa ngu emigisha ei Adamu yaafeereirwe ekaba etafiire kuhera.

8. Niki ekyahwereire Abrahamu okugira okwikiriza kuhami?

⁸ Buzima okuteekateeka aha bi Ruhanga yaabaire aragaaniise nikyo kyabaasiise Abrahamu kugira okwikiriza kuhami. Ebyahandiikirwe nibigira ngu n’obu Abrahamu n’abandi baheereza ba Ruhanga abeesigwa ‘baabaire batakahairwe ebi baaraganisiibwe, bakaba babireebera hare, baabyesiimira.’ (Shoma Abaheburaayo 11:8-13.) Abrahamu akaba aine obuhame burikumara kuhamiza kimwe amatsiko ge, obwo ari nk’orikureeba ebitarikubaasa kureebwa!

9. Okwikiririza omu biraganiso bya Ruhanga kukagasira kuta Abrahamu?

⁹ Ahabw’okwikiririza omu bi Ruhanga yaaraganiise, kikahwera Abrahamu kubaasa kuhama omu kukora ebi Ruhanga akunda. Ahabw’okwikiriza oku, akatsigaho orurembo Uri kandi yaayanga n’okutunga obutuuzi omu ndembo za Kanaani. Naabaasa kuba yaabaire naamanya ngu endembo ezi tizirikwija kugumaho, ahabw’okugira ngu abeebembezi baazo bakaba batarikuheereza Yehova. (Yos. 24:2) Obwire bwona obwakuratsireho, Abrahamu “akaba aine amatsiko g’okutaaha omu rurembo orwine emisingi oru Ruhanga yaagyezire, kandi akarwombeka.” (Heb. 11:10) Abrahamu akeereeba nk’ori omu mwanya gw’ebiro byona ogurikutegyekwa Yehova. Abeeli, Enoka, Noa, Abrahamu, n’abandi abeesigwa bakaba nibaikiririza omu kuzooka kw’abafu, kandi bakaba baine amatsiko g’okutuura omu nsi erikutegyekwa Obukama bwa Ruhanga, nirwo “rurembo orwine emisingi.” Okuteekateeka aha migisha nk’egyo kikabahwera kwongyera kwikiririza omuri Yehova n’okumwesiga.—Shoma Abaheburaayo 11:15, 16.

10. Okuteera akashushani aha by’omumaisho kukagasira kuta Saara?

¹⁰ Teekateeka aha mukazi wa Abrahamu, Saara. Obu yaabaire aine emyaka 90 y’obukuru kandi ataine mwana, okugira amatsiko omu biraganiso bya Ruhanga kikamubaasisa kugira okwikiriza. Ari nk’owaareebire oruzaaro rwe rurikuheebwa emigisha ei Yehova yaabaire aragaaniise. (Heb. 11:11, 12) Niki ekyamubaasiise kugira amatsiko ago? Yehova akaba agambire iba ati: “Ndyamuha omugisha; kandi ndyamukuhaho omwana w’omwojo; buzima ndyamuha omugisha, abe nyina w’amahanga; abagabe b’amahanga niwe barikomookaho.” (Kut. 17:16) Saara ku yaaherize kuzaara Isaaka, akaba naakihamya ngu Ruhanga naaza kuhikiiriza n’ebindi ebi yaabaire aragaaniise Abrahamu. Ka n’ekiconco ky’omuhendo eki naitwe twine eky’okubaasa kuteekateeka aha bi Ruhanga arikuturaganisa kandi ebiraahikirizibwe!

11, 12. Niki ekyahwereire Musa kugirira Yehova rukundo?

¹¹ Musa nawe akaikiririza omuri Yehova, yaamukundira kimwe. Obu yaabaire ari omwana muto arikutuura Misiri omu nju y’Omugabe, akaba naabaasa kugira ekyetengo ky’okukunda eby’obutegyeki n’eby’obutungi. Musa kuruga aha bazaire be, akeega ebirikukwata ahari Yehova n’ekigyendererwa kye ky’okucungura Abaheburaayo kuruga omu buhuuku akabaha ensi Eyaaraganisiibwe. (Kut. 13:14, 15; Kur. 2:5-10) Musa ku araabe yaabaire naateekateeka aha birungi ebi abaheereza ba Ruhanga baabaire nibaija kutunga, niki ekyabaire nikiija kuza omu mutima gwe, noogira ngu n’okwenda kurangaanwa nari kukunda Yehova?

¹² Ebyahandiikirwe nibitugambira biti: “Ahabw’okwikiriza, Musa ku yaakuzire, yaayanga kwetwa mutabani wa muhara wa Faraho, yaihamu okukorwa kubi hamwe n’abantu ba Ruhanga, yaayanga kuguma omu by’okweshemeza by’ekibi ebirikuhwaho juba. Yaateekateeka okujumwa naaturwa Kristo ku kuri eitungo ringi okukira  obutungi bwa Misri; ahakuba akaba ategyereize ekihembo eki ariheebwa.”—Heb. 11:24-26.

13. Musa akagasirwa ata ahabw’okuteekateeka aha biraganiso bya Ruhanga?

¹³ Musa ku yaateekateekire eki Yehova yaaraganiise Abaisraeli, akeeyongyera kumukunda n’okumwikiririzamu. Nka bamwe aha baheereza ba Ruhanga abeesigwa, Musa nawe akateekateeka munonga aha bwire obu Yehova yaabaire naija kujuna abantu kuruga omu kibi. (Yob. 14:14, 15; Heb. 11:17-19) Niyo nshonga ahabw’enki Musa yaakunzire Ruhanga owaagiriire embabazi Abaheburaayo n’abantu boona okutwarira hamwe. Okwikiriza na rukundo bikahwera Musa omu kubaho kwe kwona. (Bir. 6:4, 5) Nangwa n’obu Faraho yaatiinatiiniise Musa kumwita, okwikiriza, rukundo ei yaabaire ainiire Ruhanga, n’okuteera akashushani k’ebiro by’omumaisho ebirungi, bikamugumya yaaguma aine obumanzi.—Kur. 10:28, 29.

14. Ni miteekateekyere ki etahikire?

¹⁴ Abantu baingi obunaku obu nibateekateeka ebitarikushushana aha biro by’omumaisho. N’obu baraabe bataine by’obutungi, nibateekateeka aha kuba abatungi, n’okugira oburinzi obwabuzima, n’obu hati baraabe ‘nibafa kubi nibareeba n’enaku.’ (Zab. 90:10) Nibateekateeka aha bwire obu baraabe batarikwerarikirira obutegyeki bw’abantu, ahakuba Baibuli neeyoreka ngu Obukama bwa Ruhanga nibwo buraamareho okubonabona kw’abantu. (Dan. 2:44) Abantu baingi nibateekateeka ngu Ruhanga tarikwija kucwekyereza ensi egi embi, kwonka Baibuli neegamba ekirikutaana n’ekyo. (Zef. 1:18; 1 Yoh. 2:15-17) Abo abataine matsiko ahabw’okutaikiriza ekigyendererwa kya Yehova aha biro by’omumaisho nibareeba ngu n’ebirooto.

15. (a) Abakristaayo nibagasirwa bata baateekateeka aha matsiko agu baine? (b) Gamba aha ki orikwenda kukora Ruhanga ku araahikirize ebiraganiso bye.

¹⁵ Abakristaayo twena nituhigwa kuteera akashushani aha bi twineho amatsiko omu biro by’omumaisho, yaaba twine amatsiko g’okutuura omu iguru nari omu nsi. Noobaasa kuteera akashushani orikushemerererwa omu bi Ruhanga aragaaniise? Okuteekateeka aha ki orikubaasa kukora bwanyima y’okuhikiirira kw’ebiraganiso bya Ruhanga, buzima nikikureetera okushemererwa. Obundi ‘nooyereeba’ orikutuura omu nsi ebiro byona. Teekateeka oku orikubaasa kukwatanisa n’abandi kuhindura ensi paradiso. Obwo bataahi baawe barikukunda Yehova nkaiwe. Oine amagara marungi, amaani, oine ebiteekateeko birungi. Boona abaraabe nibareeberera omurimo gw’okuhindura ensi kuba nungi, nibaija kutureetera kwehurira gye ahakuba nibatufaho. Kandi noija kushemererwa kukoresa etalanta zaawe, ahabw’okugira ngu kyona eki oraakore nikiija kuba nikigasira abandi kandi kirikuhaisa Ruhanga ekitiinisa. Nk’eky’okureeberaho, noija kuhwera abaraazookye kumanya Yehova. (Yoh. 17:3; 24: Byak. 24:15) Buzima, ebi tibirooto. Ebiteekateeko ebi byona nibihikaana n’amazima agari omu Byahandiikirwe agarikukwata aha biro by’omumaisho.—Isa. 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22.

16, 17. Nitugasirwa tuta twagamba aha matsiko agu twine?

¹⁶ Twaba nitugambira Abakristaayo bagyenzi baitu eki turikwenda kukora obwo Yehova yaaba naagumizamu kuhikiiriza ebiraganiso bye, ebi turikuteekateekaho ebirikukwata aha biro by’omumaisho nibyeyongyera kuba ebyabuzima. N’obu hatariho orikubaasa kumanya gye oku embeera ziraabe ziri omu nsi ensya, twagamba aha bi  turikuteekateeka ngu nibaija kubaho, nitugaruranamu amaani, kandi tworeka okwikiriza kwaitu omu bi Ruhanga aragaaniise ebyabuzima. Entumwa Paulo obu yaataayaayira ab’eishe-emwe bagyenzi be omuri Rooma, buzima bakabaasa “kugumyana,” kandi naitwe nikyo twine kukora omu biro ebi eby’akabi kaingi.—Rom. 1:11, 12.

¹⁷ Okuteekateeka aha by’omumaisho nikituhwera okwangira emiteekateekyere etahikire erikukwata aha buremeezi oburiho. Entumwa Petero naabaasa kuba yaabaire aine emiteekateekyere nk’egyo obu yaagira Yesu ati: “Reeba! Itwe tukatsigaho byona, twakukuratira. Mbwenu turyatunga ki? Yesu kubaasa kuhwera Petero n’abandi abaabaire bariho kuteekateeka aha by’omumaisho akagarukamu ati: Buzimazima nimbagambira nti: Omu bunaku obu ebintu birihindukiramu bisya, Omwana w’omuntu ku arishutama aha kitebe ky’ekitiinisa kye, imwe abankuratiire muryashutama aha bitebe ikumi na bibiri, mucwere enganda za Israeli ikumi na ibiri emanja. Omuntu weena owaatsigireho amaju, beene ishe, banyaanya, ishe, nyina, abaana nari ebibanja ahabw’eiziina ryangye, aryaheebwa nk’ebyo emirundi igana, kandi ahungure amagara agatahwaho.” (Mat. 19:27-29) Petero n’entumwa ezindi bakabaasa kuteekateeka aha mwanya gwabo omu gavumenti eraije kuba neetegyeka ensi, kandi ekareetera abantu abarikworobera Ruhanga emigisha.

18. Okuteekateeka aha kuhikiirira kw’ebiraganiso bya Ruhanga nikutugasira kuta?

¹⁸ Abaheereza ba Yehova omu nsi bagasirwe munonga ahabw’okuteekateeka aha kuhikiirira kw’ebiraganiso bya Ruhanga. Abeeli akaba naamanya bingi ebirikukwata aha bigyendererwa bya Ruhanga kubaasa kuteekateeka aha biro birungi by’omumaisho, kugira okwikiriza, kandi akahamya n’amatsiko ge. Abrahamu akabaasa kugira okwikiriza kw’omutaano ahabw’okugira ngu ‘akareeba’ ekintu ekyabaire kiine akakwate n’okuhikiirira kw’obunabi bwa Ruhanga oburikukwata aha ‘ruzaaro’ orwaraganisiibwe. (Kut. 3:15) Musa “akaba ategyereize ekihembo eki ariheebwa,” kyamureetera kugira okwikiriza n’okukunda Yehova. (Heb. 11:26) Naitwe nitubaasa kweyongyera kukunda Ruhanga n’okumwikiririzamu twakoresa okubaasa kwaitu kw’okuteera akashushani kureeba ebiraganiso bya Ruhanga nibihikiirira. Oku turikubaasa kukoresa gye ekiconco eki kuruga ahari Ruhanga, nikiza kugambwaho omu kicweka ekirikukurataho.