RÄ Mäkä Tꞌofo hinte mää de nuꞌu̱ yä ngo o̱tꞌe yä jäꞌi mäpaya ha ndunthi yä luga de rä xiꞌmhai. Nuꞌmu̱, ¿de habu̱ xpi ꞌñehe gatꞌho nuꞌu̱ yä ngo? Mu̱ dä za gi ma ha nꞌa rä biblioteka, ma gi tini rꞌa yä mfistꞌofo nuꞌu̱ mää de habu̱ xpi ꞌñehe rꞌa de nuꞌu̱ yä ngo di tꞌo̱tꞌe habu̱ gi ꞌmu̱i. Ma gä hanthu̱ rꞌa de geꞌu̱.

Rä Nsemänä Santa. Mäske yä jäꞌi mää ge di tꞌo̱tꞌe näꞌä ngo pa dä feni näꞌä rä pa bi du rä Hesu, ꞌne näꞌä rä pa bi nangi de rä du, nunä nzäi xpi ꞌñehe de nuꞌu̱ yä jäꞌi himi xo̱kämbeni Jeoba. Rä mfistꞌofo Las Grandes Religiones Ilustradas, mää ge ndunthi yä je̱ya änte de xä mꞌu̱i rä Hesu, yä babilonio «xa  mi numäñho nuꞌu̱ yä idolo [...]. Mi hete ko yä hogä dutu, mi japäbi yä tho̱de o thebe, yä pulsera ꞌne yä mfoyꞌe̱; ꞌnepu̱ mi tsꞌogi ha yä altar de gä lujo, ꞌne mi tꞌo̱ꞌtuäbi yä thetꞌi».

Yä ngo de gä Rꞌayꞌo Nje̱ya. Näꞌä fecha ꞌne nuꞌu̱ yä ngo di tꞌo̱tꞌe de gä Rꞌayꞌo Nje̱ya, hingä mähye̱gi ha gatꞌho yä dähni. ¿Habu̱ bä ehe nuya yä nzäi? Rä mfistꞌofo The World Book Encyclopedia enä: «Ha näꞌä rä je̱ya 46 änte de rä Kristo, rä emperador romäno mi rä thuhu Julio César, bi huahni näꞌä rä 1 de enero pa dä tꞌo̱tꞌe rä Rꞌayꞌo Nje̱ya. Yä romäno bi ꞌueke nunä fecha pa näꞌä idolo mi xo̱kämbeni mi rä thuhu Jano [...]. Nunä idolo mi pe̱ꞌtsi yoho yä hmi: nꞌaa mi handi pa ndelante ꞌne näꞌä mä nꞌa mi handi pa nxu̱tha. Näꞌä rä zänä enero [Januarius, de rä idioma latín], mꞌe̱fa bi tꞌembäbi ꞌnehe Jano». Ja ngu di handihu̱, nuꞌu̱ yä ngo de gä Rꞌayꞌo Nje̱ya bi ehe de nuꞌu̱ yä jäꞌi himi xo̱kämbeni Jeoba.

Rä mpa alma o animä. Nꞌa rä mfistꞌofo enä: «Näꞌä rä Pa de gä Animä [...] geꞌä rä pa xä huahni rä Nijä Católica Romana pa dä feni nuꞌu̱ yä jäꞌi xä du. [...] Nuꞌu̱ yä nzäi ja de näꞌä rä Pa de gä Animä xpä ꞌñehe dende xa mäyaꞌmu̱, ꞌne de nuꞌu̱ yä jäꞌi mi xo̱kämbeni yä idolo. Hänge yä campesino de ndunthi yä dähni habu̱ yä católico, kamfri ge näꞌä rä xui de näꞌä rä Pa de gä Animä, nuꞌu̱ yä jäꞌi xä du bi pengi ha nuꞌu̱ yä nguu habu̱ xki mꞌu̱i, pa di ñuni» (La edición de 1910 de The Encyclopædia Britannica).

Märꞌa yä ngo. Hindä za gä ñähu̱ de gatꞌho nuꞌu̱ yä ngo di tꞌo̱tꞌe ha gatꞌho rä Xiꞌmhai. Pe mähyoni gä benihu̱ ge Jeoba hindi ho gatꞌho nuꞌu̱ yä ngo bi ehe de yä hyate relijion, nixi nuꞌu̱ yä ngo di tꞌo̱tꞌe habu̱ di tꞌespäbi yä nsu yä jäꞌi o nuꞌu̱ yä organización xä hyoki yä jäꞌi (Jeremías 17:5-7; Hechos 10:25, 26). Beni ꞌnehe ge pa gi pädi xä ñho mu̱ nꞌa rä ngo di ho Äjuä o hinä, mähyoni gi hyandi de habu̱ xpi ꞌñehe (Isaías 52:11; Apocalipsis [Revelación] 18:4). Nuꞌu̱ yä tsꞌofo de rä Mäkä Tꞌofo dä handihu̱ ha Rä ntheke 16 de nunä mfistꞌofo, ma dä maxꞌäꞌi gi pädi hanja handi Äjuä nuꞌu̱ märꞌa yä ngo, mäske nuꞌu̱ hixpä ꞌñehe de yä hyate relijion.