Habu̱ ma gi tini te hutsʼi

Habu̱ ma dä xiʼi te hutsʼi

¿Gi pädi?

¿Gi pädi?

Mäyaꞌmu̱, ¿hängu rä muui mi pe̱ꞌtsi yä thuhu ꞌne yä ꞌmida ha rä dähni Israel?

MÄYAꞌMU̱ ha rä dähni Israel, yä jäꞌi mi nzäi dä tuti yä jähñä nzäntho. Ha rä Mäkä Tꞌofo, no̱ni ndunthi yä mꞌiki rꞌa yä jäꞌi nuꞌu̱ mi ho dä ntuhu ꞌne dä me̱i yä ꞌmida. Di tinihu̱ ndunthi yä thuhu ha rä mfistꞌofo Salmos, El Cantar de los Cantares, ꞌne ha rä mfistꞌofo Lamentaciones. Nuya bi tꞌofo ngu yä mfistꞌofo de gä thuhu. Nꞌa rä mfistꞌofo rä thuhu Music in Biblical Life (La música en la vida bíblica) enä ge «ha rä Mäkä Tꞌofo di nheki hanja pa yä me Israel xa mi ja ndunthi rä muui yä thuhu ꞌne yä ꞌmida».

Yä thuhu ꞌne yä ꞌmida hyaxtho. Yä israelita mi usa yä thuhu pa dä mää hanja mi senti (Is. 30:29). Yä ꞌme̱hñä mi tuhu ko rä johya, mi nei ꞌne mi pe̱i yä pandereta nuꞌmu̱ mi thutsꞌi nꞌa rä rꞌayꞌo rey, nuꞌmu̱ mi ja nꞌa rä ngo pa Jeoba, ꞌne nuꞌmu̱ yä soldado mi tähä yä tuhni (Juec. 11:34; 1 Sam. 18:​6, 7; 1 Rey. 1:​39, 40). ꞌNehe, nuꞌmu̱ mi tu nꞌa rä jäꞌi, yä israelita mi tuhu pa dä ꞌñudi hängu mi tuyämu̱i (2 Crón. 35:25). Rä mfistꞌofo Cyclopedia, de McClintock y Strong ꞌnehe mää ge «yä hebreo xa mi ho yä thuhu».

Yä thuhu ꞌne yä ꞌmida ha rä nguu rä rey. Nuꞌu̱ yä rey bi mända ha Israel xa mi ho yä thuhu. Rä rey Saúl bi mända dä tsꞌispäbi David ha rä nguu pa dä me̱i yä ꞌmida pa geꞌä (1 Sam. 16:​18, 23). Nuꞌmu̱ David bi zo̱ho̱ bi nrey bi hyoki rꞌa yä instrumento pa dä me̱i yä ꞌmida, bi yꞌofo yä thuhu xa mähotho, ꞌne bi organisa nꞌa rä grupo pa bi tuti yä jähñä ha rä templo rä Zi Dada Jeoba (2 Crón. 7:6; Amós 6:5). Ha rä nguu rä rey Salomón mi ꞌmu̱i yä ꞌme̱go, tanto yä ñꞌo̱ho̱ ngu yä ꞌme̱hñä pa mi ntuhu (Ecl. 2:8).

Yä thuhu ꞌne yä ꞌmida pa mi nsunda Jeoba. Ha rä templo de Jerusalén, mi ꞌmu̱i goho mꞌo yä músico nuꞌu̱ xa mi pädi dä ꞌme̱i yä ꞌmida (1 Crón. 23:5). Nuꞌu̱ mi pixtꞌi yä trompeta, mi pe̱i yä arpa ꞌne märꞌa yä instrumento (2 Crón. 5:12). Pe nuꞌu̱ yä músico hingä ho̱nse̱yu̱ mi xo̱kämbeni rä Zi Dada Jeoba ko yä thuhu ꞌne yä ꞌmida. Yä israelita mi nzäi dä tuti yä jähñä mentä mi yꞌo rä ꞌñuu pa mi po̱tsꞌe ha Jerusalén pa dä ntini ha nuꞌu̱ hñuu yä ngo mi tꞌo̱tꞌe tatꞌä je̱ya. Nuya yä jähñä bi fädi ngu Canciones de las Subidas (yä Thuhu de yä Mbo̱tsꞌe) (Sal. 120-134). Rꞌa yä mfistꞌofo nuꞌu̱ bi yꞌofo yä judío, mää ge yä israelita mi tuti yä Salmo de Hallel a nuꞌmu̱ mi tꞌo̱tꞌe rä ntꞌoxi de rä Pascua.

Mäpaya ha rä hnini rä Zi Dada Jeoba ꞌnehe xa ja ndunthi rä muui yä thuhu ꞌne yä ꞌmida (Sant. 5:13). Nuju̱ di tutihu̱ yä thuhu pa di xo̱kämbenihu̱ ꞌne di nsundahu̱ rä Zi Dada Jeoba (Efes. 5:19). Yä thuhu ꞌne yä jähñä japi dä nja nꞌa rä hogä ntsitsꞌi ha rä hnini rä Zi Dada Jeoba ꞌne rꞌakägihu̱ rä tsꞌe̱di pa gä tse̱tihu̱ yä xuñha (Hech. 16:25; Col. 3:16). Yä thuhu ꞌne yä ꞌmida, ꞌnehe faxkägihu̱ pa gä huahnihu̱ yä noya xa mähotho pa gä xipäbihu̱ rä Zi Dada Jeoba ge xa di pe̱ꞌtsuäbihu̱ rä komfiansa ꞌne ge xa di mädihu̱.

a Yä judío mi embäbi yä Salmo de Hallel nuꞌu̱ yä Salmo 113 asta 118. Gehya yä Salmo mi tuti pa mi nsunda rä Zi Dada Jeoba.