Nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi rä templo, ja gekua mi thogi nuꞌu̱ yä majhä mi ku̱tꞌi ha näꞌä kuarto mi fädi ngu rä Santo. ¿Te mä tꞌe̱ni mi pe̱ꞌtsi nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi? Änte de rä je̱ya 2023, rä Traducción del Nuevo Mundo ha 2 Crónicas 3:4 mi enä: «ꞌNe rä tꞌe̱ni nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi mi ja ndelante, mi geꞌätho rä nxidi rä nguu: mi pe̱ꞌtsä 20 codo rä nxidi, ꞌne 120 codo rä ñhetsꞌi». Märꞌa yä Mäkä Tꞌofo ꞌnehe hutsꞌi ge nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi de rä templo Salomón mi pe̱ꞌtsi «120 codo», ꞌne ¡geꞌä ri bo̱ni 53 yä metro rä ñhetsꞌi (175 pies)!

Pe dende rä je̱ya 2023, nunä testo bi mpadi ha rä Traducción del Nuevo Mundo. Nubye̱ enä ge rä tꞌe̱ni nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi mi pe̱ꞌtsä «20 codo rä ñhetsꞌi», ꞌne geꞌä ri bo̱ni 9 yä metro (30 pies). a Pe ma gä handihu̱ por hanja nubye̱ bi ꞌmati nunä tꞌe̱ni.

Ha 1 Reyes 6:3 hingi mää hängu rä ñhetsꞌi mi pe̱ꞌtsi nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi. Ha nunä testo, rä profeta Jeremías bi yꞌofo hängu mi pe̱ꞌtsi rä nxidi ꞌne rä maa nuꞌu̱ yä jädo, pe hingi mää hängu mi pe̱ꞌtsi rä ñhetsꞌi. ꞌNepu̱ ha rä capítulo 7, pede mä ndunthi mi te ngu näꞌä rä templo. Mää mi tenguꞌä näꞌä rä Mar de metal fundido (rä Ndehe de gä bo̱jä), nuꞌu̱ 10 yä carrito (rꞌe̱tꞌa yä tꞌu̱kä karro), ꞌne nuꞌu̱ yoho yä däta columna mi ja ha rä entrada rä goxthi (1 Rey. 7:​15-37). Mu̱ nuꞌu̱ yä jädo de ho̱nse̱ näꞌä rä goxthi dri pe̱ꞌtsi 120 yä codo rä ñhetsꞌi (thogi de 50 yä metro), ¿nuꞌmu̱ por hanja rä profeta Jeremías hinte bi mää? Mi thogi rꞌa yä nthebe yä je̱ya, rꞌa yä judío bi mää ge hingä mänꞌa xmä ñhetsꞌi nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi de rä templo Salomón.

Yä bämhñä di mbeni ge mu̱ nuꞌu̱ yä jädo de rä goxthi rä templo dri mide thogi de 50 metro, nuꞌu̱ märꞌa yä jädo de rä templo hingä ma xä ze̱ti gatꞌho näꞌä rä ñhu̱. Mäyaꞌmu̱, por ejemplo ha rä dähni Egipto, nuꞌu̱ yä templo mi thoki; xa xmä ñhetsꞌi nuꞌu̱ yä jädo de yä entrada rä goxthi. Pe nuyu̱ mi thokuäbi yä simiento xa xmä nxidi, ꞌne ngu ri bo̱tsꞌe näꞌä entrada pa mäñä mi yꞌo ri tsꞌu̱tꞌi nuꞌu̱ yä jädo hänge hingä xa xmä ñhu̱. Pe rä templo Salomón himbi thoki njabu̱. Rꞌa yä bämhñä enä ge yä jädo näꞌä templo mi pe̱ꞌtsi ngu 2,7 metro (9 pies) rä ndää. Nꞌa rä bämhñä rä thuhu Theodor Busink xä imbestiga ndunthi de nuꞌu̱ yä nguu mi thoki mäyaꞌmu̱ ꞌne enä: «Mu̱ nuꞌu̱ yä jädo de rä entrada rä templo xa xmä ndää ꞌne xa xmä ñhetsꞌi, hingä ma xä za xä ze̱ti gatꞌho rä ñhu̱ ꞌne zäi ge xä dagi. Hänge hindä za gä mäñhu̱ ge nuyu̱ mi pe̱ꞌtsi 120 codo rä ñhetsꞌi».

Zäi ge bi kiboka toꞌo bi kopia 2 Crónicas 3:4. Mäske rꞌa yä kopia de mäyaꞌmu̱ hutsꞌi «120» ha 2 Crónicas 3:​4, pe ja märꞌa yä kopia de nunä testo ꞌne hutsꞌi «20 codo». Rꞌa de nuya yä kopia habu̱ hutsꞌi njabu̱ geꞌu̱ fädi ngu rä Códice alejandrino (del siglo quinto) ꞌne ha rä Códice ambrosiano (del siglo sexto). ¿Xi por hanja bi kiboka toꞌo bi kopia nunä testo? Ngeꞌä ha rä ñhäki hebreo rä noya nꞌa nthebe ꞌne rä noya yä codo, di tꞌofo kasi mähye̱gi. Hänge zäi ge näꞌä jäꞌi toꞌo bi kopia bi kiboka ꞌne en lugar xä yꞌofo «nꞌate codo» go bi yꞌofo «nꞌa nthebe ꞌne nꞌate».

¿Pe gi pädi ndaꞌä mänꞌa xa mähyoni gä pe̱fihu̱? Mäske xä ñho xa gä o̱tꞌehu̱ ntsꞌe̱di po gä ntiendehu̱ xä ñho hanja bi thoki näꞌä rä templo Salomón, pe mänꞌa xa mähyoni gä pädihu̱ te mä kꞌoi bi ꞌñudi nunä templo pa xudi ndämäni. Hää, rä templo Salomón bi ꞌñudi näꞌä ma xä thogi ko näꞌä rä hnini rä Zi Dada Jeoba ja mäpaya. Nunä hnini ꞌñenä ngu nꞌa rä templo habu̱ xä mbitagihu̱ rä Zi Dada Jeoba gä ku̱tꞌihu̱ pa gä xo̱kämbenihu̱ ꞌne gä pe̱päbihu̱ (Heb. 9:​11-14; Apoc. 3:12; 7:​9-17). ¿Hänge xa di umbäbihu̱ njamädi rä Zi Dada Jeoba po nunä däta nsu xä rꞌakägihu̱?