Nuje di o̱tꞌehe rä Fenäte de rä du rä Hesu ja ngu udi rä Mäkä Tꞌofo. Nunä Fenäte ꞌnehe fädi ngu rä Mäkä Ntꞌoxi o rä Gäxä Ntꞌoxi (1 Corintios 11:20). Pe näꞌä kamfri ꞌne nuꞌu̱ yä costumbre pe̱ꞌtsi märꞌa yä relijion hingi nthe̱ ko näꞌä udi rä Mäkä Tꞌofo.

 Di o̱tꞌehe rä Fenäte de rä du rä Hesu pa gä benihe näꞌä bi me̱fi po gekhu̱, ꞌne pa gä udihe hängu di jamädihe (Mateo 20:28; 1 Corintios 11:24). Nunä rä Fenäte hingä nꞌa rä nzäi näꞌä dä za dä tꞌo̱tꞌe pa njabu̱ dä ñämbäbi yä te yä jäꞌi o dä xu̱kuäbi yä pekado. Rä Mäkä Tꞌofo udi ge Äjuä dä za dä punꞌgägihu̱ mä pekadohu̱, mu̱ gä udihu̱ ge di kamfrihu̱ rä Hesu (Romanos 3:25; 1 Juan 2:1, 2).

 Rä Hesu bi mändabi yä de̱ni ge xä yꞌo̱tꞌe rä Fenäte de rä du, pe himbi xipäbi kada hängu tiempo (Lucas 22:19). Rꞌa yä jäꞌi kamfri ge debe dä yꞌo̱tꞌe tatꞌä zänä, tatꞌä semänä, gatꞌho yä pa, ndunthi yä mꞌiki rä pa, o märꞌa enä ge kada nꞌa rä jäꞌi go ma dä desidise̱ hängu yä mꞌiki ma dä yꞌo̱tꞌe. Pe ma gä handihu̱ rꞌa yä raso nuꞌu̱ mähyoni gä o̱thu̱ ngue̱nda.

 Rä Hesu bi yꞌo̱tꞌe näꞌä rä gäxä ntꞌoxi näꞌä rä pa habu̱ yä judío mi o̱tꞌe näꞌä rä ngo de rä Pascua, rꞌa yä ora änte de xä du (Mateo 26:1, 2). Rä Mäkä Tꞌofo di kompara rä du rä Hesu ko näꞌä rä tꞌu̱kä de̱ti mi tho ha rä Pascua (1 Corintios 5:7, 8). Rä ngo de rä Pascua mi tꞌo̱tꞌe nꞌa mꞌiki tatꞌä je̱ya (Éxodo 12:1-6; Levítico 23:5). Nuꞌu̱ yä mu̱di kristianu ꞌnehe mi o̱tꞌe rä Fenäte de rä du rä Hesu nꞌa mꞌiki tatꞌä je̱ya. Hänge yä testigo rä Jeoba geꞌä di pe̱fihe ꞌnehe ngeꞌä di te̱nihe näꞌä rä kꞌoi di tsu̱dihe ha rä Mäkä Tꞌofo.

 Näꞌä rä kꞌoi bi zogägihu̱ rä Hesu hingä se̱he̱ faxkägihu̱ pa gä pädihu̱ hängu mꞌiki ri ꞌñehe gä o̱tꞌehu̱ rä Fenäte, ꞌnehe faxkägihu̱ pa gä pädihu̱ te mä pa ꞌne te mä ora gä o̱tꞌehu̱ nunä Fenäte. Rä Hesu bi yꞌo̱tꞌe näꞌä rä Mäkä Ntꞌoxi rä 14 de nisán de rä je̱ya 33 änte de dä yu̱i rä Hyadi, ja ngu mi udi näꞌä rä calendario mi pe̱ꞌtsi yä judío (Mateo 26:18-20, 26). Yä testigo rä Jeoba ꞌnehe di te̱mbäbihe rä kꞌoi nuꞌu̱ yä mu̱di kristianu, ꞌne di o̱tꞌehe rä Fenäte de rä du rä Hesu ha näꞌä fechaꞌä.

 Rä 14 de nisán de rä je̱ya 33 bi dagi nꞌa rä pa mbehe, pe tatꞌä je̱ya dä za dä dagi mä nꞌa rä pa de rä semänä. Pa gä pädihe te mä pa tagi näꞌä rä pa 14 de nisán, yä testigo rä Jeoba di te̱nihe näꞌä rä calendario mi te̱ni nuꞌu̱ yä jäꞌi de rä pa rä Hesu, ꞌne hindi usahe näꞌä rä calendario usa yä judío mäpaya. a

 Ha nunä rä Mäkä Ntꞌoxi, rä Hesu bi usa rä thuhme nsi rä lebadura ꞌne näꞌä rä binu tinto xki bongi de näꞌä rä ntꞌoxi de rä Pascua (Mateo 26:26-28). Po rängeꞌä, yä testigo rä Jeoba ꞌnehe di usahe rä thuhme nsi rä lebadura ꞌne hindi japäbihe märꞌa yä ntsotsꞌi. ꞌNehe näꞌä rä binu tinto di usahe hinxä nzoi, hingi ñꞌoui rä azúcar, rä alcohol, nixi märꞌa yä ndäpo.

 Rꞌa yä relijion di usa rä thuhme ko rä lebadura. Pe rä Mäkä Tꞌofo udi ge rä lebadura di representa rä pekado (Lucas 12:1; 1 Corintios 5:6-8; Gálatas 5:7-9). Hänge näꞌä rä thuhme nsi rä lebadura ꞌne nsi märꞌa yä ntsotsꞌi di representa xä ñho näꞌä rä ndoyꞌo rä Kristo nsi rä pekado (1 Pedro 2:22). Märꞌa yä relijion di usa rä jugo de gä obxi en lugar de rä binu, pe näꞌä pe̱fiꞌu̱ di nkontraui näꞌä udi rä Mäkä Tꞌofo. Nuꞌu̱ pe̱fi njabu̱ ngeꞌä enä ge hinxä ñho toꞌo dä zi nꞌa tu̱i rä binu (1 Timoteo 5:23).

 Näꞌä rä thuhme nsi rä lebadura ꞌne näꞌä rä binu tinto di usahe ha rä Fenäte de rä du rä Hesu, se̱he̱ di representa rä ndoyꞌo ꞌne rä ji rä Kristo. Hingä xa mäjuäni di mpu̱ngä ngo̱ o di mpu̱ngä ji ja ngu di mbeni rꞌa yä jäꞌi. Ma gä handihu̱ te mää rä Mäkä Tꞌofo de nunä ntꞌudi.

•   Mu̱ rä Hesu xä mändabi yä de̱ni ge xä zipäbi rä ji, nuꞌmu̱ näꞌä di apäbi pa en kontra ko näꞌä rä mhända xki uni Äjuä de rä ji (Génesis 9:4; Hechos 15:28, 29). Pe di pädihu̱ ge rä Hesu nunka ma xä yꞌapäbi yä de̱ni xä me̱fi nꞌa rä kosa näꞌä di nkontraui ko näꞌä rä ley xki uni Äjuä de rä ji (Juan 8:28, 29).

•   Yä apostol himbi zipäbi rä ji rä Hesu ngeꞌä näꞌä xuiꞌä näꞌä bi ꞌñenä ge ma xä fani rä ji, kongeꞌä bi ꞌñudi ge näꞌä tobe himi unitho rä te (Mateo 26:28).

•   Rä Hesu bi uni rä te «nꞌa mꞌiki pa nzäntho» (Hebreos 9:25, 26). Mu̱ rä thuhme di mpu̱ngä ndoyꞌo ꞌne rä binu di mpu̱ngä ji kada di tꞌo̱tꞌe rä Fenäte de rä du rä Hesu, nuꞌmu̱ ꞌñenä go di uni rä te rä Hesu mänꞌaki.

•   Rä Hesu bi ꞌñenä: «Yꞌo̱thu̱ ngu nꞌa rä fenäte de gekägi», näꞌä himbi ꞌñenä: «Yꞌo̱thu̱ njaua pa gä uni mä te mänꞌaki» (1 Corintios 11:24).

 Näꞌä rä creencia pe̱ꞌtsi rꞌa yä jäꞌi de ke rä thuhme di mpu̱ngä ndoyꞌo ꞌne rä binu di mpu̱ngä ji, bi ehe de hanja xä ntradusi rꞌa yä testo de rä Mäkä Tꞌofo. Por ejemplo, ndunthi yä Mäkä Tꞌofo hinxä tradusi xä ñho nuꞌu̱ yä noya bi mängä rä Hesu, ꞌne nuꞌu̱ enä ge näꞌä bi ꞌñenä njaua: «Nunä gehnä mä ji» (Mateo 26:28). Pe nuꞌu̱ yä noya bi mängä rä Hesu dä za dä ntradusi njaua: «Nunä di signifika mä ji» o «nunä di representa mä ji». Ha nunä testo rä Hesu ho̱nse̱ bi usa nꞌa rä komparasio ja ngu bi ja ndunthi yä mꞌiki ora mi udi (Mateo 13:34, 35).

 Ora yä testigo rä Jeoba o̱tꞌe rä Fenäte de rä du rä Hesu, se̱he̱ nꞌa hängutho tsi de rä thuhme ꞌne de rä binu. ¿Por hanja?

 Ko näꞌä rä ji bi fani rä Hesu, bi ja nꞌa rä rꞌayꞌo kohi. Nubye̱ nunä kohi bi gu̱mpäbi rä luga näꞌä rä kohi yä xki ja rä Zi Dada Jeoba ko rä hnini Israel (Hebreos 8:10-13). Nuꞌu̱ toꞌo xä yu̱tꞌi ha näꞌä rä rꞌayꞌo kohi geꞌu̱ tsi de rä thuhme ꞌne rä binu ha rä Fenäte de rä du rä Hesu. Hingä gatꞌho yä testigo rä Jeoba xä yu̱tꞌi ha nunä rꞌayꞌo kohi, ho̱nse̱ nuꞌu̱ xä huahnise̱ Äjuä (Hebreos 9:15; Lucas 22:20). Nuꞌu̱ yä kristianu tsi de rä thuhme ꞌne de rä binu geꞌu̱ ma dä mända ko rä Kristo ha mähetsꞌi. Rä Mäkä Tꞌofo mää ge se̱he̱ 144.000 yä jäꞌi nuꞌu̱ ma dä me̱ꞌtsi nunä rä däta nsu (Lucas 22:28-30; Apocalipsis 5:9, 10; 14:1, 3).

 De gatꞌho nuꞌu̱ yä testigo rä Jeoba ho̱nse̱ nꞌa zi hängu pe̱ꞌtsi rä humu̱i de dä mända ko rä Kristo ha mähetsꞌi. ꞌNe gatꞌho nuꞌu̱ märꞌaa, pe̱ꞌtsi rä humu̱i de dä ꞌmu̱i pa nzäntho nuua ha rä Xiꞌmhai (Lucas 12:32; Apocalipsis 7:9, 10). Mäske nuju̱ di pe̱ꞌtsihu̱ rä humu̱i de gä ꞌmu̱ihu̱ nuua ha rä Xiꞌmhai ꞌne hindi tsihu̱ de rä thuhme ꞌne de rä binu, hää di ntinihu̱ ha rä Fenäte de rä du rä Hesu pa gä udihu̱ hängu di jamädihu̱ po näꞌä rä te bi uni rä Hesu po gekhu̱ (1 Juan 2:2).