Bai na kontenido

Bai na kontenido

Diabétis—“E Asesino Silensioso”

Diabétis—“E Asesino Silensioso”

Diabétis—“E Asesino Silensioso”

TEMPU ku Ken tabatin 21 aña di edat el a kuminsá sinti un set straño ku no kier a kita. Tambe el a kuminsá ta uriná kada bes, i ku tempu asta kada 20 minüt. No a dura mashá ku Ken a kuminsá sinti ku su man- i pianan a bira pisá. Semper e tabata kansá i su bista a bira trubel.

E momentu desisivo a yega ora Ken a haña grip. Un bishita na dòkter a konfirmá ku no ta djis un grip Ken tabatin. Huntu ku esaki e tabatin diabétis mellitus Tipo 1, òf pa mas kòrtiku, diabétis òf malu di suku. E desbalanse biokímiko aki ta stroba e kurpa di usa sierto supstansianan nutritivo, spesialmente un tipo di suku den sanger ku nan ta yama glukosa. Ken a keda seis siman den hospital promé ku su nivel di suku a stabilisá.

Esei a sosodé mas ku 50 aña pasá, i tratamentu di e malesa aki a mehorá konsiderablemente durante e último 50 añanan. Sin embargo, ainda Ken ta diabétiko, i no ta e so. Ta ser kalkulá ku rònt mundu, mas ku 140 mion hende tin e malesa aki, i segun e Organisashon Mundial di Salú, pa aña 2025 e kantidat aki lo por bira dòbel. Ta di komprondé ku ekspertonan ta preokupá ku tin asina tantu hende ku diabétis. Segun Dr. Robin S. Goland, ko-direktor di un sentro di tratamentu di diabétis na Merka: “E hopi kasonan di diabétis ku tin awor por ta un indikashon di e komienso di un epidemia.”

Analisá e siguiente informenan breve aki for di rònt mundu:

OUSTRALIA: Segun e Instituto Internashonal di Diabétis di Oustralia, “diabétis ta un di e problemanan di salú di mas difísil pa solushoná den siglo 21.”

INDIA: Por lo ménos 30 mion hende ta diabétiko. Un dòkter a bisa: “Rònt di 15 aña pasá, nos tabatin apénas algun pashènt bou di 40 aña di edat ku diabétis. Awe, un di kada dos persona ku e malesa aki ta kai den e grupo di edat ei.”

SINGAPUR: Kasi un tersera parti di e poblashon entre 30 pa 69 aña di edat tin diabétis. Hopi mucha tambe tiné, algun di nan di apénas 10 aña.

MERKA: Mas o ménos 16 mion hende ta diabétiko, i tur aña nan ta diagnostiká rònt di 800.000 kaso nobo. Miónes di hende mas tin e malesa aki sin ku nan sa.

Loke ta hasi diabétis mas difísil pa trata ta ku un persona por tin e malesa pa hopi tempu promé ku e ser diagnostiká. “Dor ku e síntomanan di diabétis ta masha vago na prinsipio,” segun e revista Asiaweek, “hopi bes e ta sigui desaroyá sin ku e persona sa.” P’esei, nan ta yama diabétis e asesino silensioso.

En bista di e seriedat i e hopi kasonan di e malesa aki, e siguiente artíkulonan lo trata e preguntanan aki:

● Kiko ta kousa diabétis?

● Kon e personanan ku tin e malesa aki por trata kuné?

[Kuadro/Plachi na página 4]

Di Unda e Nòmber A Bini

E palabranan “diabétis mellitus” ta bini for di un palabra griego ku ta nifiká “pasa dor di sifon” i un palabra latin ku ta nifiká “zut manera honing.” E palabranan aki ta duna un bon deskripshon di e malesa aki, pasobra ora un persona ku tin diabétis bebe awa, e awa ta drenta dor di su boka bai den su blas di urina i sali mesora for di su kurpa manera kos ku ta dor di un sifon e ta pasa. Ademas, su urina ta zut pasobra e ta kontené suku. De echo, promé ku nan a deskubrí téknikanan mas efikas, un manera ku nan tabata tèst diabétis tabata dor di basha urina di un pashènt den serkania di un nèshi di fruminga. Si e fruminganan yen’é, esaki tabata un indikashon ku e tin suku aden.