HUO̧JUI̧CUÄ̧ 03
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä päömä iso päiʼönä ja̧ʼa̧ päʼö, ¿cuesetöʼa̧nö̧ ja̧ʼa̧di̧?
Dios jȩä̧cuȩ päinöʼinä, oicuä huȩnȩʼi̧nä̧ Chutä I̧huȩnȩ Isäʼtänä ka̧ʼa̧. Piʼtä huo̧juȩtö̧ jähuä cu̧huo̧jui̧ʼa̧ päcuhuaʼanä, cubuʼunä jä̧cu̧jä̧ a̧ʼcua̧ra̧ʼa̧. Mo täbocö ki̧nä̧ʼtänä, ¿cua̧ʼcua̧ cu̧huȩnä̧rö̧ʼa̧nö̧ ja̧ʼa̧di̧? Jitä pä̧nä̧ eseu tö̧ja̧ päʼöʼinä, yodoji tö̧jä̧cuȩ päʼöʼinä, ¿Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä päömä cuesetöʼa̧nö̧ ja̧ʼa̧di̧? Pi̧yȩ jättepomenä, recuätö “a̧ʼa̧” päʼätö. Pi̧yȩ iso päiʼönä ja̧ʼa̧ päʼö ucutä cuamönä cu̧huo̧juä̧chö̧ʼa̧nö̧ ja̧ʼa̧.
1. Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä ʼcuäopinö jiäumä, ¿iso päiʼönä ja̧ʼa̧di̧?
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä päaʼa “iso päiʼönä huȩnȩ” jueönä jähuätä huȩyu̧cui̧na̧ʼa̧ ka̧ʼa̧ päʼö (Eclesiastés 12:10). Iso päiʼönä ʼcuäopinöʼinä, ttö̧ja̧ ki̧nä̧tö̧ ttötöʼcöʼinä jiähuaʼa (Lucas 1:3; 3:1, 2 ucuocui). Recuätömä, ʼcuäopinö jähuä huo̧juä̧tö̧ʼi̧nä̧, mo täbocö ka̧cui̧nä̧tö̧ ttu̧ju̧nä̧ri̧nö̧ jähuä saʼö huo̧jui̧pä̧tö̧ʼi̧nä̧, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ti̧yȩnö̧, di, torö, däjeʼinä ʼcuäopinö jiähuomenä jueönä jiähuaʼa päʼö päʼätö.
2. Dios I̧huȩnȩ mo täbocö ki̧nä̧ʼtänä, ¿tocu päʼö ta̧ʼcua̧ tu̧huȩnä̧ra̧ʼa̧ttö̧?
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä tti̧huȩyu̧to̧mȩnä̧ ttö̧ja̧ ttieruʼuʼinä räopinaʼa. Huȩnȩtö̧ päʼö, piʼtä tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ pä̧nä̧ recuätö i̧mi̧cu̧nä̧ ttamöcuädinaʼanä, tti̧huȩyu̧ti̧nö̧mä̧ jueö jähuätä ji̧na̧ʼa̧. Jitä mo̧ro̧ ciencia huo̧juä̧huä̧ jähuämä i̧jȩpa̧ʼa̧ Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä mo̧ro̧jä̧ jähuäʼinä, pi̧jä̧ jähuäʼinä jiäu jueönätä ucuocuaʼa päʼö. Piʼtänä päömä “ ʼcuäopönä tesetöʼa̧nö̧ ja̧ʼa̧, jitäʼinä, yodoji pä̧nä̧ʼi̧nä̧” (Salmo 111:8).
3. Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ʼcuäopä̧cuȩ jähuä jiäumä, ¿tocu päʼö ta̧ʼcua̧ tu̧huȩnä̧ra̧ʼa̧ttö̧?
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ʼcuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ a “ji̧nä̧ ʼcuäopocömä, ʼcuäopäcuaʼa äʼcanä” jiähuaʼa (Isaías 46:10). Recuo ʼcuäopäcuaʼa äʼcanä piʼtänä ʼcuäopä̧cuȩ jueönätä jiäcuähuinaʼa. Ja̧ʼhua̧ta̧nö̧ pi̧jä̧ pa̧ja̧cu̧nä̧ ʼcuäopö jähuäʼinä oʼca juiyö jiähuaʼa. Pi̧yȩ huo̧jui̧cuä̧nä̧, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ʼcuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ttö̧ ji̧yȩcu̧nä̧ tu̧huo̧juä̧cho̧mȩnä̧ jueönätä jiähuaʼa päʼö totäcuotöjä.
TÄCUNÄ TU̧HUO̧JUÄ̧CHÄ̧TU̧CUA̧
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä pi̧jä̧ jähuäʼinä, mo̧ro̧jä̧ jähuäʼinä jiäumä ciencia huo̧juä̧huä̧ jähuäcu adiu pätecuächaʼa päʼö totätucua. Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ʼcuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ʼi̧nä̧ ji̧yȩcu̧nä̧ tu̧huo̧jui̧ʼä̧tu̧cua̧.
4. Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä jiäumä ciencia huo̧juä̧huä̧ jähuäcu adiu pätecuächaʼa
Mo täbocö, recuätö amöcuädinätö pi̧jä̧ rȩjȩmä̧ dȩa̧ʼa̧nä̧ koro juäi ʼchu̧huä̧ra̧ʼa̧ päʼö. VIDEO topätucui.
Jitä pä̧nä̧ttö̧ 3.500 a̧ʼȩ äʼcanä Job cuyäruʼtänä tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ ttu̧ʼȩpä̧rö̧nö̧ topi. Job 26:7 cucuocuätucu oʼcaʼa pi̧yȩ jähuäʼinä ucuocuäcuähuätucui:
-
Pi̧jä̧ rȩjȩmä̧ “katätä” ra̧ʼa̧ päʼö Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä jiähuaʼa tocuʼomenä, ¿tta̧ʼa̧nö̧ päcuhuiʼönä ja̧ʼa̧ttö̧? ¿Tocu päʼö?
Pi̧jä̧ rȩjȩttö̧ ajiyamä tocu jö̧nä̧ aditaʼattö päʼö adiu ttu̧huo̧juä̧chi̧no̧mȩttö̧ 200 a̧ʼȩ päiʼäʼijaʼa. Ja̧ʼhua̧nö̧ ja̧ʼa̧nä̧, recuo a̧ʼȩ äʼcanä Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ ttu̧ʼȩpä̧rö̧nö̧ topi. Job 36:27, 28 cucuocuätucu oʼcaʼa pi̧yȩ jähuäʼinä ucuocuäcuähuätucui:
-
Pi̧jä̧ rȩjȩttö̧ ajiyamä tocu jö̧nä̧ aditaʼattö päʼö huäjunä jiähuomenä, ¿däje cujöʼcönä ja̧ʼa̧ttö̧?
-
Versículos cucuocuäjimä, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä juhuaʼa yabocu cua̧ʼcua̧ cu̧huȩnä̧ra̧ päʼö, ¿ppädaʼa ja̧ʼa̧di̧?
5. Rö̧ȩnä̧ micuäu ʼcuäopäcuaʼa äʼcanä Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä jiähuinaʼa
Isaías 44:27–45:2 cucuocuätucu oʼcaʼa pi̧yȩ jähuäʼinä ucuocuäcuähuätucui:
-
200 a̧ʼȩ ʼcuäopäcuaʼa äʼcanä Babilonia ötahuiyä ʼchottipäcuaʼa päʼö, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtämä, ¿däje jähuä jiähuinaʼattö?
Jitä pä̧nä̧ huo̧juä̧tö̧jä̧ 539 a̧ʼȩ Jesús uhuäpächäcuaʼa äʼcanä Persia ru̧hua̧ Ciro päʼö micuinöʼinä, umöhuäyotö su̧ro̧da̧u̧ʼi̧nä̧ Babilonia ötahuiyä ʼchoʼipinätö päʼö. Ötahuiyämä aje käʼco ki̧na̧ʼa̧ttö̧, äʼcojimä aje joichönä jȩpi̧nä̧tö̧. Ja̧u̧nu̧ oʼcaʼa äpatiyä bahuecuänö ki̧na̧ʼa̧ttö̧, ttörohuähuocaʼatä doʼächö ʼchoʼipinätö. Pi̧yȩ ʼcuäopinomettö 2.500 a̧ʼȩ ʼcuäopinaʼanä, jitä pä̧nä̧ jo̧mȩ jubö Babilonia ötahuiyä surojome ja̧ʼa̧. Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä ʼcuäopäcuaʼa päinö ttu̧ʼȩpä̧rö̧nö̧ topi.
Isaías 13:19, 20 cucuocuätucu oʼcaʼa pi̧yȩ jähuäʼinä ucuocuäcuähuätucui:
-
Pi̧yȩ ʼcuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧, ¿tocu jö̧nä̧ pätecuächinaʼattö?
Irak rȩjȩra̧ʼa̧ttö̧ Babilonia ki̧no̧mȩ surojome ja̧ʼa̧
6. Jitä pä̧nä̧ ʼcuäopömä Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä äʼcanä jiähuinaʼa
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä röji pä̧nä̧ kä̧tö̧jä̧ päʼö jiähuaʼa (2 Timoteo 3:1). Röji pä̧nä̧ ʼcuäopäcuaʼa jiähuinö ttu̧ʼȩpä̧rö̧nö̧ topi.
Mateo 24:6, 7 cucuocuätucu oʼcaʼa pi̧yȩ jähuäʼinä ucuocuäcuähuätucui:
-
Röji pä̧nä̧ ʼcuäopä̧cuȩ jähuä, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä, ¿däje jiähuinaʼattö?
2 Timoteo 3:1-5 cucuocuätucu oʼcaʼa pi̧yȩ jähuäʼinä ucuocuäcuähuätucui:
-
Ttö̧ja̧ jȩttö̧ jähuä, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtämä, ¿däje jiähuinaʼattö?
-
Versículosnä jȩttö̧ jähuä jiäuttu, ¿ti̧yȩ tocuʼaʼattö?
YOTÖCUNÄ PÄʼÄTÖ: “Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ka̧cu̧mä̧ täbocö huȩnȩ, amönä ttucuocu huȩnȩ ja̧ʼa̧”.
-
Cu̧huo̧jui̧ʼä̧ji̧ttö̧, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä cua̧ʼcua̧ cu̧huȩnä̧rö̧nä̧ jȩö̧mä̧, ¿däje ja̧ʼa̧ttö̧?
CA̧CA̧TI̧PÖ̧ UCUOCUÄCUÄHUÄ
Ciencia huo̧juä̧huä̧ jähuäʼinä, ʼcuäopinö jähuä huo̧juä̧tö̧ pättöʼinä, ʼcuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ʼi̧nä̧ huäjunä i̧jȩpa̧ʼa̧ Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ta̧ʼcua̧ tu̧huȩnä̧rö̧ʼa̧nö̧ ja̧ʼa̧ päʼö.
Cu̧huo̧juä̧chä̧ji̧ jiʼähui
-
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä ʼcuäopinö jiäumä, ¿iso päiʼönä huȩnȩ ja̧ʼa̧di̧? ¿Täbocö huȩnȩ ja̧ʼa̧di̧?
-
Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä jiäumä ciencia huo̧juä̧huä̧ jähuäcu, ¿tocu pätecuächaʼattö?
-
Ucu päcumä, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä, ¿yodoji ʼcuäopä̧cuȩ jiähuaʼa ja̧ʼa̧di̧? ¿Tocu päʼö ja̧ʼhua̧nö̧ päcuhuaʼattö?
KOROʼINÄ KA̧ʼA̧
Ciencia huo̧juä̧huä̧ jähuäcu, Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä, ¿jueönä jiähuaʼa ja̧ʼa̧di̧?
Röji pä̧nä̧ kä̧tö̧jä̧ päʼö, ¿tocu tu̧huo̧jua̧ʼa̧ttö̧?
Griegos ttö̧ja̧ rö̧ȩnä̧ ttujuruhuinö jähuä Dios I̧huȩnȩ Isäʼtänä ʼcuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧, tocu ʼcuäopinaʼa päʼö huo̧juä̧chi̧.
Ya̧tȩ Dios I̧huȩnȩ Isäʼtä jähuä amöcuädäʼijö, piʼtänä ʼcuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧mä̧, tocu pärou icunä jȩi̧na̧ʼa̧ päʼö ucuocui.
“Dios kö̧ päʼö esetocö pi̧nö̧sä̧” (To̧pä̧rö̧ Jiähuäʼtä, núm. 5 2017)
a ʼCuäopä̧cuȩ tti̧huȩyu̧ti̧nö̧mä̧ Dios ʼcuäopä̧cuȩ jiähuinö huȩnȩ ja̧ʼa̧.
