Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Koasoanehdi Teng Ien Dehr Mweidohng Pei Kat en Pwangada

Koasoanehdi Teng Ien Dehr Mweidohng Pei Kat en Pwangada

“IPA,” “PAHPA,” “UNCLE.” Ih met me me pwulopwul tohto nan Pedel kin ekerkin ie. Oh nin duwen emen me sounpar 89, I perenki met. Ong ie, lepin lokaia pwukat kin wia kisehn kapai kan sang Siohwa pwehki ei doadoahngki pali laud en ei ahnsou ong papah ih erein sounpar 72. Oh dahme kin wiawihong ie, I kak ndaiong me pwulopwul pwukat sang ei mohngiong, ‘E pahn mie ketingpen omw doadoahk—ma ke sohte mweidohng pehmw kan en pwangada.’​—2 Kron. 15:7, NW, ntp.

EI PAHPA NOHNO OH RIEI KAN

Ei pahpa nohno kohsang Ukraine kohla mihla Canada. Irail kousoanla nan kahnimw en Rossburn, nan Manitoba. Ei nohno neitikiehdi pwutak 8 oh serepein 8, sohte mpwer​—ngehi keisimen en pwutak. Pahpa kin perenki Paipel oh e kin wadekohng kiht ni menseng en Rahn Sarawi koaros, ahpw e medewe me kaun en pelien lamalam kan kin perenki kihsang nein aramas akan neirail mwohni a kaidehn en sewese irail. E kin kalapw kamwan oh nda, “I men ese ihs me kin pwain Sises en kalohk oh padahk?”

Riei meh welimen​—pwutak pahmen oh serepein pahmen​—kedekedeo iangala padahk mehlel. Riei serepein me adaneki Rose, wia pioneer men lao e mehla. Mwohn eh mehla e kangoange koaros en wadek Mahsen en Koht ni eh nda: “I men kilang kumwail nan sampah kapwo.” Riei pwutak laudo, Ted, kin padahngki duwen kisiniei nan ehl mahs. Ni menseng en Rahn Sarawi koaros e kin wia eh padahk nan redio, pwurupwurehng ni ngoang ndaiong irail kan me kin rong ih me me dipan akan pahn isihsla nan kisiniei en ehl kohkohlahte. Ahpw mwuhr, e wiahla sapwellimen Siohwa ladu men me loalopwoat oh ngoang.

IA DUWEN EI TEPIDA KIHONG EI AHNSOU LAUD EN PAPAH SIOHWA

Ehu rahno nan June 1944, I kohsang sukuhl kohdo ni imwato oh diarada kisin pwuhk me oaralape The Coming World Regeneration * (lokaiahn wai) pohn at tehpel en mwengeo. I wadekala keieun pali, oh keriau, oh eri sohla kak uhdi wadawad. Mwurin ei wadekala pwuhko pwon, I koasoanehdier dahme I pahn wia​—I men papah Siohwa duwehte me Sises ketin wia.

Ia duwen kisin pwuhko eh miehla pohn at tehpelo? Riei pwutak laudo, Steve, nda me ohl riemen wie “netinetki” pwuhk kan oh kisin pwuhk kan kohla ni imwato. E nda: “I pwainda pwuhken pwehki e sente limau.” Ohl ako pwurehng pwurodo Rahn Sarawio mwurin mwo. Ira ndaiong kiht me ira Sounkadehdehn Siohwa kei oh me ira kin doadoahngki Paipel pwehn sapengala peidek kan me aramas akan kin idek. Se mwahuki met pwehki at pahpa nohno apwalihada kiht pwehn wauneki Mahsen en Koht. Ohl riemeno pil ndaiong kiht me Sounkadehde kan pahn kereniong wia arail mihting tohrohr ehu nan Winnipeg, kahnimw me riei serepeino Elsie kin kousoan ie. Ngehi eri medewehda I en iang towehda mihting tohrohro.

I dake werei pwaisikelo mwail 200 kohla Winnipeg ahpw I uhdi ekis nan kahnimw en Kelwood, wasa me Sounkadehde riemeno me mwemweitdo imwato kin kousoan ie. Erein ei mihmi mwo, I iang towehda mihting ehu oh sukuhlki dahkot mwomwohdiso. I pil wehwehkihda me aramas koaros, ohl, lih, oh me pwulopwul kan anahne kohla ihmw lel ihmw nin duwen sounpadahk kei, duwehte me Sises ketin wia.

Nan Winnipeg, I tuhwong riei pwutak laudo Jack, me kohdo ni mihting tohrohro sang paliepeng en Ontario. Ni tepin rahn en mihting tohrohro, brother men pakairkihda me papidais pahn wiawi. Ngehi oh Jack koasoanehdi me se pahn papidaisla ni mihting tohrohro. Kiht koaros koasoanehdi teng me se pahn tepida pioneer mwurinte at papidaisla. Jack wiahla pioneer men mwurinte mihting tohrohro. I sounpar 16 oh I anahne pwurala sukuhl, ahpw sounparo mwuri, I pil wiahla pioneer men.

SUKUHLKI SOAHNG TOHTO NIN DUWEN PIONEER MEN

I iang Stan Nicolson wia doadoahk en pioneer nan Souris, kahnimw ehu wasakis nan Manitoba. I mwadang esehda me doadoahk en pioneer sohte kin ahnsou koaros mengei. Nait mwohni wie tikitikla ahpw se pousehlahte kalohk. Ehu ahnsowo mwurin at kalohk rahn ehu pwon, se pwurala imwato oh se uhdahn duhpekla ahpw sohte nait mwohni. Se pwuriamweikihla at kilangada ehu ehd laud en mwenge mi ni at wenihmwo! Leledo rahnwet, se sehse ihs me kihdi ehdo wasao. Ni soutiko, se mwenge duwehte nanmwarki kei. Ia uwen met eh wia keting laud ehu pwehki at sohte mweidohng peht ka en pwangada! Ni mehlel, ni imwin sounpwongo, ih ehdin nan ei mour me I mworouroula.

Sounpwong kei mwuri, se pekederla nan kahnimw en Gilbert Plains, me mi mpen mwail 150 paliepeng en Souris. Ni ahnsou ko, ehuehu mwomwohdiso kin naineki chart ehu pohn mwoahlo me kin kilelehdi doadoahk en kalohk en mwomwohdiso ong ehuehu sounpwong. Ni ehu sounpwong me doadoahko tikitikla, I wia padahk ong mwomwohdiso pwehn kasalehda ni sansal me tohnmwomwohdiso anahne wia mwahu sang. Mwurin mihtingo, emen pioneer sister mah, me eh pwoudo sohte iang padahk mehlel, ndaiong ie ni pilen mese ko keredi, “I song en wia uwen ei kak, ahpw I sohte kak wia laudsang dahme I kak wia.” Ngehi eri uhd sengiseng, oh pekmahk reh.

Duwehte me wiawihong ie, brother pwulopwul ngoang kan kakete wiahda sapwung wet oh pil nsensuwedkihla pein irail. Ahpw I esehda me pwe I en dehr mweidohng ei sapwung kan en kahrehiong ien mworusala, I anahne sukuhlki sang ei sapwung kan. E kin mie ketingpen omw pahn doulahte doadoahk ni lelepek.

UHPENE NAN QUEBEC

Ia uwen eh wia pwais kaselel ehu ong ie en iang Sukuhl en Kilead nempe 14 ni ei sounpar 21, oh kesepwil nan February 1950! Mpen pahkis ehu en iengei tohnsukuhl ko pekederla Quebec nan Canada me kin lokaiahki lokaiahn France, wasa me kalokolok laud sang pelien lamalam kin wiawihong Sounkadehde kan. I pekederla Val-d’Or, kahnimw ehu me kin weirada kohl kan. Ehu rahno, kiht pwihn ehu kohla kalohk nan Val-Senneville me karanih wasao. Padre en wasao kamaskihkin kiht tiahk lemei ma se sohte mwadang kohkohsang arail wasao. Dahme e wiao kahrehda sen kohla mwoalen kopwung oh ngehi me wia repen pwungo. Padreo ale kalokepen eh wiewiao. *

Dahme wiawio oh pil dahme wiawi me pil duwehte met wiahla kisehn “Uhpene nan Quebec.” Quebec mieier pahn manaman en pelien lamalam en Kadolik tohtohsang sounpar 300. Kaunen pelien lamalam kan oh iengarail pwihnen palien politik kan kin kaloke Sounkadehdehn Siohwa kan. Ahnsowo uhdahn apwal, oh se malaulau, ahpw se sohte mweidohng peht kat en pwangada. Tohn Quebec kan me ahneki mohngiong mehlel mwekidki padahk mehlel. I ahneki pwais kaselel en onop Paipel rehn ekei irail pwukat me kamehlele padahk mehlel. Mie peneinei ehu me I kin onop Paipel rehrail, irail meh ehk. Peneineio pwon tepida papah Siohwa. Arail mehn kahlemeng en eimah kamwakid meteikan en kohkohsang pelien lamalam en Kadolik. Se pousehlahte kalohk, oh kedekedeo se kana!

KASUKUHLIH BROTHER KAN NAN PEIN ARAIL LOKAIA

Nan pahr 1956, I pekederla pwehn papah Haiti. Pali laud en misineri kapw kan apwalki sukuhlki lokaiahn France, ahpw aramas akan wasao perenki rong rongamwahwo. Emen misineri me adaneki Stanley Boggus nda, “Se pwuriamweikihla me aramas ako wasao wia uwen arail kak pwehn sewese kiht en koasoiong irail.” Nin tapio, I kak lokaiahn France pwehki I sukuhlki nan Quebec. Ahpw sohte pwand, se esehda me pali laud en riat Kristian ko kin lokaiahkihte lokaiahn Haitian Creole. Eri pwe kiht misineri kan en pweida mwahu, se anahne sukuhlki lokaiahn wasao. Ih met me se wia, oh se ale ketingpen at nannanti.

Pwehn sewese riat Kristian ko, se ale mweimwei sang Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon en kawehwehdi Kahn Iroir oh sawasepen Paipel teikan ni lokaiahn Haitian Creole. Me kin iang towehda mihting kan uhdahn tohtohla nan sahpwo pwon. Nan pahr 1950, mie sounkalohk 99 nan Haiti, ahpw nempeho tohtohla oh daulih sounkalohk 800 nan pahr 1960! Ni ahnsowo, I pekederla pwehn papah nan Pedel. Nan pahr 1961, I ahneki pai kaselel en iang wia kasukuhl en Sukuhl ong Elder kan oh Sounsawas kan. Se kihda kasukuhl ong elder oh pioneer tohrohr meh 40. Ni mihting tohrohro nan January 1962, se kangoange brother koahiek kan en wasao en kalaudehla arail doadoahk en kalohk, oh ekei idihda nin duwen pioneer tohrohr kei. Met uhdahn konehng pwehki uhwong pahn kereniong wiawi.

Nan Janurary 23, 1962, mwurinte mihting tohrohro, palien koperment kohdo ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan oh salihdi ngehi oh emen misineri me adaneki Andrew D’Amico. Re kihsang makasihn en Awake! en January 8, 1962 (lokaiahn France) ko koaros. Awake! doadoahngki lepin lokaia kei sang nan doaropwehn nuhs ni lokaiahn France me ripohtki me mie wunahni kin wiawi nan Haiti. Ekei sohte mwahuki lokaia ko oh kose me se pein ntingihada doaropwehn nuhso ni at ohpiso. Wihk kei mwurin mwo, misineri ko kalipiliplahsang sahpwo. * Ahpw riat brother kan nan sahpwo me kaiahnda pousehlahte wia doadoahko. Rahnwet, I iang irail peren pwehki arail kin dadaurete oh kekeirda nan arail pwoson. Met mie neirail New World Translation of the Holy Scriptures ni lokaiahn Haitian Creole​—mehkot me se sohte kasik pahn wiawi ni ahnsowo.

KOKOUDAHN IHMW KAN NAN CENTRAL AFRICAN REPUBLIC

Mwurin ei papah nan Haiti, I uhd pekederla en papah nin duwen misineri men nan Central African Republic. Mwuhr, I ahneki pwais kaselel en papah nin duwen sounapwalih me kin seiloak oh sounapwalih en ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan wasao.

Ni ahnsou ko, Wasahn Kaudok tohto me kokouda sohte kin doadoahngki soangen kepwe mwahu kan. I esehla ia duwen ei pahn kihpene dihpw kan oh dilip oahs en ihmw. Ni aramas akan ar alu oh kilang dahme I nannanti wia, re pwuriamweikihla met. Met pil kangoange riat Kristian kan en kalaudehla arail iang pidada kokoudahn oh kamwahulahn arail Wasahn Kaudok kan. Kaun en pelien lamalam kan kin kapailoke kiht pwehki arail imwen sarawi kan doadoahngki oahs mete ahpw at wasahn kaudoko soh. Ahpw met sohte kauhdi kiht, se pousehlahte wia at mihting nan at Wasahn Kaudok me oahski dihpw. Irail sohla kapailoke kiht ahnsou me melimel laud ehu lel Bangui, kahnimw laud en wasao. Melimelo wahsang oahs mete en arail imwen sarawio oh koskihdi nan werengen ahlo. Ahpw oahs dihpw en at Wasahn Kaudoko mihmihte. Pwehn kamwahwihala epwelpen at doadoahk en Wehio wasao, se kauwada ohpis en Sounkadehdehn Siohwa oh imwen misineri kapw ehu erein sounpwong limaute. *

MOUREN PWOPWOUD​—IENGEI MEN ME KIN NGOANG

Ni rahn en at kapwopwoudo

Nan pahr 1976, doadoahk en Wehio keinapwidi nan Central African Republic, oh I pekederla N’Djamena, me wia kahnimw laud me karanih Chad. Paiamwahu I tuhwong Happy, emen sister ngoang me wia pioneer tohrohr men, me uhdahn kohsang Cameroon. Se pwopwoudida nan April 1, 1978. Nan sounpwongohte, mahwen wiawi, oh duwehte me tohto, se tangalahng palieir en sahpwo. Ni ahnsou me mahweno uhdi, se pwurala oh diarada me imwato wiahla poasen kaun en pwihn en sounpei kei. Kaidehn nait sawasepen Paipel kante me sohla mie, ahpw pil ahn Happy likou en kapwopwoudo oh nait kisakis en kapwopwoud kan pil sohla mie. Ahpw se sohte mweidohng peht kat en pwangada. Se kin ehupene oh kasikasik doadoahk kan me se pahn wia.

Mpen sounpar riau mwuri, mwekid en keinepw me wiawi nan Central African Republic sohla wiawi. Se pwurala wasao oh wia at doadoahk en seiloak. Imwato sidohsa ehu me mie peht ehu me kak limilimpene, mie at diromwkang ehu me kak audehda pihl me kalon 53, aispwoaks ehu oh sidohp ehu me kin doadoahngki kahs. Seiloak kin apwal ong kiht. Nan ehu at seiloak, se uhdi tohtohsang pak 117 ni wasahn uhdi kan me pilismen kan kin sinsile.

Karakar en sahpwo kin lella degree 122. E apwal en diar pihl me itar ong papidais ni mihting tohrohr kan. Eri brother kan weirada pwoahr nan wasa me mahs mie pillap kan oh met kin ekisekis audehda pihl me itar ong papidais oh met kin kalapw wiawi nan diromwkang.

DOADOAHK TEIKAN NAN EKEI SAPWEN APERIKA

Nan pahr 1980, se pekederla Nigeria. Wasao, erein sounpar riau elep, se iang sewese kokoudahn ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kapw ehu. Riat Kristian kan wasao pwainda imwen nahk ehu me poasoake riau. Se anahne kamwerehdi oh pwurehng kauwada. Ehu nimensengo, I douda wasa ileile ehu pwehn sewese kamwerepeseng ihmwo. Kohkohlahng mwurin souwas, I tepida doudi wasaohte me I douda. Ahpw doadoahko wekidala wasa me I douda, eri sohte mehkot me I sok powe kahrehda I pwupwudi. Mwomwen me I ohla laud, ahpw mwurin kilel en X-ray oh keseu, toahkteo ndaiong Happy en dehr pwunodki mehkot oh me I pahn mwahula mwurin wihk ehu de riau.

Kohkohlahng wasahn mihting tohrohr ehu doadoahngki “mehn peidaid kan en wehi pokon”

Nan pahr 1986, se pekederla Côte d’Ivoire, wasao se wia at doadoahk en seiloak. At doadoahk en seiloako lella Burkina Faso, sahpw me karanih kiht. I sohte medewe me sounpar kei mwuhr, Burkina pahn wiahla at wasahn kousoan erein ahnsou ehu.

Erein at wia doadoahk en seiloak, imwato sidohsa ehu

I kohkohsang Canada nan pahr 1956, ahpw mwurin sounpar 47, I pwurehng pwurala Pedel nan Canada nan pahr 2003, oh ahnsouwet ei pwoudo, Happy iang ie. Nan doaropwe, se wia towe mehlel en Canada, ahpw se pehm me se wiahlahr mehn Aperika.

Wia onop en Paipel nan Burkina Faso

Nan pahr 2007, ni ahnsou me I sounpar 79, se pil pwurehng pekederla Aperika! Se pekederla Burkina Faso, wasa me I iang sawas nin duwen Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan sahpwo. Mwuhr ohpiso wiahla ohpis en kawehwe ehu me mi pahn ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Benin, oh nan August 2013, se pekederla nan Pedel en Benin.

Ngehi oh Happy erein at papah nan ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Benin

Mendahki ei roson en paliwar sohte uhdahn mwahu, I kin perenkihte doadoahk en kalohk. Erein sounpar siluh, pwehki sawas sang elder kan oh ei pwoudo, I perenki kilang nei tohnsukuhl en Paipel riemen, Gédéon oh Frégis, papidaisla. Ahnsou wet, ira kin ngoangki papah Siohwa.

Erein ahnsowohte, ngehi oh ei pwoudo keseula ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan palieir en Aperika, wasao me peneinei en Pedel kin ni kadek sawaski ei anahn kan ong palien roson. Palieir en Aperika wia keisuh en sapw me I ahneki pwais kaselel en papah ie. Mwuhr nan October 2017, se ale kapai kaselel ehu. Se iang towehda kasarawih en poasen kaun nan Warwick, New York. Se sohte pahn manokehla dahme wiawi!

Nan pwuhk en pahr (1994 Yearbook), pali 255 koasoia: “Ong koaros me kin dadaurete nan doadoahk wet erein sounpar tohto, se kihda mehn kangoang wet: ‘Kumwail kehlail oh dehr mweidohng pehmwail kan en pwangada, pwe e pahn mie ketingpen amwail doadoahk.’​—2 Kron. 15:7.” Ngehi oh Happy koasoandi teng en idawehn kehkehlik wet oh kangoange meteikan en pil wia duwehte.

^ par. 9 Me Sounkadehdehn Siohwa kan wiahda nan pahr 1944, ahpw met sohla.

^ par. 18 Menlau kilang oaralapo “Quebec Priest Convicted for Attack on Jehovah’s Witnesses” nan Awake! (lokaiahn wai) en November 8, 1953, pali 3-5.

^ par. 23 Oaritikpen dahme wiawi mi nan pwuhken pahr (1994 Yearbook of Jehovah’s Witnesses), pali 148-150.

^ par. 26 Menlau kilang “Building on a Solid Foundation” nan Awake! (lokaiahn wai), May 8, 1966, pali 27.