Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

“Sapwellimen Koht Popohl . . . Inenen Laudsang Uwen Atail Dehdehki”

“Sapwellimen Koht Popohl . . . Inenen Laudsang Uwen Atail Dehdehki”

“Sapwellimen Koht popohl, me inenen laudsang uwen atail dehdehki, ahpw pahn nekinekid mohngiongimwail.”​—PIL. 4:7.

KOUL KAN: 112, 58

1, 2. Dahme wiawihong Pohl oh Sailas nan Pilipai? (Menlau kilang tepin kilel.)

 MEDEWEHLA dahme wiawi. Ni lukepen pwohng ehu, misineri riemen, Pohl oh Sailas, mi wasa me keieu rotorot en imweteng ehu nan kahnimw en Pilipai. Ira sohte kak mwekid pwehki nehra ko selidi, oh tihnsewera ko weiweirengki kamakam laud me ira ahpwtehn aleo. (Wiewia 16:23, 24) Mwohn mwo ni rahnohte, pokon ehu koledi Pohl oh Sailas oh wurahdekihiralahng ni wasahn netineto. Wasao, re mwadangete kihong ira nan kopwung. Re tehrasang ara likou ko oh wokihki ira tuhke. (Wiewia 16:16-22) Met wia kopwung uhdahn sapahrek ehu! Pohl wia towe mehlel en Rom, oh e warohng ale kopwung pahrek. *

2 Erein ara mi nan imweteng, Pohl kakete medewe duwen dahme wiawi rahno oh duwen aramas ako me mi Pilipai. Sohte arail sinakoke nan arail kahnimwo, met sohte duwehte kahnimw tohto teikan me Pohl mwemweitla ie. Ihme kahrehda mehn Suhs ko anahne kaudok likin kahnimwo ni keilen pillap pwoat. (Wiewia 16:13, 14) Ia duwe, met pwehki ohl akan me wia mehn Suhs sohte lella meh ehk, me iei nempehn aramas me anahn pwehn kak mie arail sinakoke? Aramas ako me kousoan Pilipai kin uhdahn pohlki arail wia towe mehlel kei en Rom. (Wiewia 16:21) Mwein ihme kahrehda re sohte medewe me Pohl oh Sailas, me wia mehn Suhs kei, kakete pil wia towe mehlel kei en Rom. Kitail sohte uhdahn ese duwen met, ahpw kitail ese me ni soh pahrek ira selidi nan imweteng.

3. Dahme kahrehda Pohl kakete pwonopwonki eh selidi, ahpw soangen madamadau dah me e kasalehda?

3 Mwein Pohl pil medewe ia duwen eh lella Pilipai. Sounpwong kei mwowe, Pohl mi apali Sehd en Aegean, nan sahpw me met adaneki Turkey (Asia Minor). Erein eh mi mwo, sapwellimen Koht manaman kin pwurepwurehng kauhdi ih sang en kalohk nan ekei wasa. E mwomwen me sapwellimen Koht manaman kakahluwahla ih ehu wasa tohrohr. (Wiewia 16:6, 7) Ahpw ia wasa? Erein eh mi Troas, Pohl uhdiahl kaudiahl ehu duwen ohl emen me ndaiong ih: “Kohdo Masedonia.” E uhdahn sansalda ia kupwuren Siohwa! Eri Pohl mwadangete kohla Masedonia. (Wadek Wiewia 16:8-10.) Ahpw dahme wiawi mwuhr? Mwurinte eh lella Masedonia, e selidi! Dahme kahrehda Siohwa ketin mweidala met en wiawihong Pohl? Ia uwen werei me Pohl pahn mi nan imweteng? Mehnda ma Pohl medemedewe duwen soahng pwukat, eh pwoson wie kehkehlailte oh e kolokolte eh peren. Ih oh Sailas tepida “kapakap oh kokoulki koul kei ong Koht.” (Wiewia 16:25) Sapwellimen Koht popohl kansenamwahwihala mohngiongara oh ara madamadau.

4, 5. (a) Ia duwen atail irair eh kak duwehte ahn Pohl irairo? (b) Ia duwen ahn Pohl irairo eh wekila ni soh kasikpe?

4 Mie pak ke ahneki soangen pepehmohte me Pohl ahneki? Ele mie pak nan omw mour me ke patohwan peki sapwellimen Koht sawas en wiahda pilipil ehu oh ke pehm me ke ideidawehn sapwellime manaman. Ahpw mwuhr, ke lelohng kahpwal tohto de ke anahne wiahda wekidekla laud kan nan omw mour. (Ekl. 9:11) Eri, ni omw medewehla irairo, ele ke medewe dahme kahrehda Siohwa ketin mweidala soahng kei en wiawi. Ma ke ahneki soangen pepehm wet, dahme kak seweseiuk en pousehlahte dadaur oh likih Siohwa ni unsek? Kitail kak diarada pasapengpen met ni atail kilang dahme wiawihong Pohl oh Sailas mwuhr.

5 Erein Pohl oh Sailas wie kokoul, soahng tohto me ira sohte kasik tepida wiawi. Keieu, rerrer en sahpw laud ehu wiawi. Wenihmw en imwetengo mwadangete ritida, oh selmete kan pwupwudihsang rehn koaros me sensel. Mwuhr, Pohl kauhdi sounsilepen imwetengo sang eh pahn kemehla pein ih. Mwuhr, sounsilepeo oh eh peneineio pwon papidaisla. Ni menseng en mandahn rahno mwuri, me lapalap akan en kahnimwo kadarala kaunen pilismen kan ren kasaledekala Pohl oh Sailas sang imwetengo oh peki ira en kohkohsang kahnimwo ni popohl. Ni me lapalap ako ar esehda me Pohl oh Sailas wia towe mehlel kei en Rom, re wehwehki me re wiahda sapwung laud ehu, oh pein irail kohdo oh kahre Pohl oh Sailas sang kahnimwo. Ahpw mwohn ara kohkohla, Pohl oh Sailas ngihtehtehki ara men rahnmwahwihala riara Kristiano Lidia, me ahpwtehn papidaisla. Oh ira doadoahngki ahnsou mwahu wet en kakehlakahda riara Kristian teiko nan Pilipai. (Wiewia 16:26-40) Ia uwen mwadang en soahng koaros ar wekila!

E “INENEN LAUDSANG UWEN ATAIL DEHDEHKI”

6. Dahme kitail pahn koasoiapene oh kousapahlih ahnsou wet?

6 Dahme kitail sukuhlkihsang mwekid pwukat? Siohwa kak ketin wia soahng kan ni soh kasikpe, eri kitail sohte anahne pwunod ni atail lelohng kahpwal kan. Iren mehn kasukuhl wet uhdahn kamwakid Pohl. Kitail ese met pwehki dahme e ntingihong rie Kristian ko mwuhr nan Pilipai me pid pwunod oh sapwellimen Koht popohl. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene dahme Pohl nda nan Pilipai 4:6, 7. (Wadek.) Kitail pil pahn kousapahlih soahng teikan me wiawi nan Paipel me Siohwa ketin wia ni soh kasikpe. Mwuhr, kitail pahn koasoiapene ia duwen “sapwellimen Koht popohl” eh kak sewese kitail en dadaur pahn kahpwal kan sang ni atail pahn likih Siohwa ni unsek.

7. Iren mehn kasukuhl dahieu me Pohl padahngki ni eh ntinglahng rie Kristian ko nan Pilipai, oh dahme kitail kak sukuhlki sang dahme e ndao?

7 Ni Kristian kan nan Pilipai ar wadek nein Pohl kisinlikowo, dahme re medewe? Pali laud en irail ele tamataman dahme wiawihong Pohl oh Sailas oh duwen Siohwa eh ketin seweseirahla ni soh kasikpe. Iren mehn kasukuhl dahieu me Pohl padapadahkihong irail nan nah kisinlikowo? Met iei: ‘Dehr pwunod. Kapakap, oh ke pahn alehdi sapwellimen Koht popohl.’ Pohl ndaiong irail me sapwellimen Koht popohl “inenen laudsang uwen atail dehdehki.” Ia wehwehn met? Ekei kawehwehn Paipel nda, “inenen laudsang atail ouraman koaros” de “laudsang koasoandi koaros en aramas.” Eri Pohl ndinda me “sapwellimen Koht popohl” inenen kaselel sang dahme kitail kin medewe. Ekei pak kitail sohte ese ia duwen atail pahn apwalihala kahpwal kan, ahpw Siohwa me ketin mwahngih. Oh e kak ketin wia soahng kan ni soh kasikpe.​—Wadek 2 Piter 2:9.

8, 9. (a) Mendahki Pohl lokolongki kopwung sapahrek nan Pilipai, soahng mwahu dah me wiawi pwehki mwekid pwukat? (b) Dahme kahrehda Kristian ko nan Pilipai uhdahn kak likih dahme Pohl ndao?

8 Nein Pohl kisinlikowo ele kakehlakahda Kristian ko nan Pilipai ni arail medewehla dahme Siohwa ketin wiahiongehr irail erein sounpar eisek samwalahro. Mendahki Siohwa ketin mweidohng Pohl oh Sailas en lokolongki kopwung sapahrek ehu, mwekid pwukat me wiawihong ira mwoweo imwikihla ara “uhki rongamwahu oh katengehdi pwehn kehlail.” (Pil. 1:7) Kaunen pilismen kan nan Pilipai sohte pahn men kaloke mwomwohdisohn Kristian kapwo. Mwein pwehki Pohl eh nda me ih towe mehlel men en Rom, tohnpadahko Luk kak mihmihte nan Pilipai mwurin Pohl oh Sailas ara kohkohla. Oh Luk kak sewese laud Kristian kapw ko nan Pilipai.

9 Ni Kristian ko nan Pilipai ar wadek nein Pohl kisinlikowo, re ese me dahme e ndinda ko kaidehnte dahme pein ih medemedewe. Pohl lelohngehr kahpwal kan me inenen laud. Pil ni eh ntinglahng rie Kristian pwukat, e wie sensel nan imweo nan Rom. Ahpw e kin kasalehdahte me e ahneki “sapwellimen Koht popohl.”​—Pil. 1:12-14; 4:7, 11, 22.

“DEHR PWUNODKI MEHKOT”

10, 11. Dahme kitail anahne wia ni atail pwunodki kahpwal ehu, oh dahme kitail kak kasik?

10 Dahme kak sewese kitail en dehr “pwunodki mehkot” ahpw en ahneki “sapwellimen Koht popohl”? Dahme Pohl ndaiong mehn Pilipai ko kasalehda me ni atail kin pwunodki kahpwal ehu, dahme mwahu iei en kapakap. Eri ni atail kin pwunod, kitail anahne kapakapki. (Wadek 1 Piter 5:6, 7.) Ni omw kapakap ong Siohwa, ken uhdahn kamehlele me e ketin nsenohkin uhk. Ahnsou koaros kasalehda omw kalahnganki soangen kapai koaros me ke alehdi. Oh dehr manokehla me Siohwa kak ketin “wiahda mehkan me siksang me kitail kak peki de pil lemehda.”—Ep. 3:20.

11 Duwehte Pohl oh Sailas, ele kitail pahn pwuriamweikihla dahme Siohwa kin ketin wia pwehn sewese kitail. Ele met sohte wia mehkot me inenen laud, ahpw e pahn ahnsou koaros wia mehkot me kitail anahne. (1 Kor. 10:13) Met sohte wehwehki me kitail en mwomwohdete, sohte wia mehkot, oh awih Siohwa en ketin kapwungala irairo de kamwahwihala kahpwalo ong kitail. Kitail anahne mwekid pahrekiong atail kapakap kan. (Rom 12:11) Atail wiewia kan kin kadehdehda me kitail mehlel oh kin wia kahrepe ehu ong Siohwa en ketin kapaiahda. Kitail en dehr manokehla me Siohwa kak ketin wia laudsang dahme kitail kin peki de kasik sang reh. Ekei pak kitail kin pwuriamweikihla soahng kan me e ketin wiahiong kitail ni soh kasikpe. Eri kitail pahn koasoiapene ekei karasepe kan me pahn kakehlakahda atail likih sapwellimen Siohwa koahiek en ketin wiahiong kitail soahng kan ni soh kasikpe.

KARASARAS EN SIOHWA EH KETIN WIA SOAHNG KAN NI SOH KASIKPE

12. (a) Dahme Nanmwarki Esekaia wia ni Nanmwarki Senakerip eh kamasak ih? (b) Dahme kitail sukuhlkihsang Siohwa eh ketin apwalihala kahpwalo?

12 Nan Paipel, kitail diarada karasaras tohto duwen Siohwa eh ketin wia soahng kan ni soh kasikpe. Karasepe, ni Esekaia eh wia nanmwarki en Suda, Senakerip, me wia nanmwarki en Asiria, mahweniong Suda oh kalowehdi kahnimw ko koaros ahpw kaidehn Serusalem. (2 Nan. 18:1-3, 13) Mwuhr, Senakerip kohdohng mahweniong Serusalem. Dahme Nanmwarki Esekaia wia? Keieu, e kapakap oh peki sapwellimen Siohwa sawas oh peki kaweid sang sapwellimen Siohwa soukohpo Aiseia. (2 Nan. 19:5, 15-20) Mwuhr, Esekaia kasalehda me e toupahrek ni eh pwainohng Senakerip dahme e mwahuki. (2 Nan. 18:14, 15) Mwurin mwo, Esekaia kaunopada kahnimwo ong mehn Asiria ko ar pahn kapilpene irail erein ahnsou werei. (2 Kron. 32:2-4) Ia imwilahn met? Siohwa ketin poaronehdo tohnleng men en kasohrehla nein Senakerip sounpei meh 185,000 nan pwohng ehute. Pein Esekaia pil sohte kasik met en wiawi!​—2 Nan. 19:35.

Iren mehn kasukuhl dahieu me kitail sukuhlkihsang dahme wiawihong Sosep?​—Sen. 41:42 (Menlau kilang parakrap 13)

13. (a) Iren mehn kasukuhl dahieu me kitail sukuhlkihsang dahme wiawihong Sosep? (b) Dahme wiawihong Sara ni eh sohte kasik?

13 Medewehla dahme wiawihong mwahnakapwo Sosep. Erein eh mwomwohd nan imweteng ehu nan Isip, Sosep sohte kak medewe me e pahn ehu rahn wiahla keriau en me keieu lapalap nan Isip, de me Siohwa pahn ketin doadoahngki ih en kapitala eh peneineio sang arail pahn duhpekla. (Sen. 40:15; 41:39-43; 50:20) Sapwellimen Siohwa wiewia kan uhdahn siksang soahng koaros me Sosep kasik. Pil medewehla duwen ahn Sosep pahpao eh nohno kahlapo Sara. Ia duwe, Sara me mahlahr, kasik me Siohwa pahn ketin mweidohng en naitikihda pein nah pwutak, ahpw kaidehn en ale emen seri sang nah liduwo? Ipwidien Aisek wia mehkot me Sara sohte kak medewe me pahn kak wiawi.​—Sen. 21:1-3, 6, 7.

14. Soangen likilik dah me kitail kak ahneki rehn Siohwa?

14 Kitail sohte kasik me Siohwa pahn ketikihsang atail kahpwal koaros ni ahl kapwuriamwei ehu mwohn sampah kapwo leledo. Oh kitail sohte kin kasik Siohwa en ketin wiahda soahng kaselel kan nan atail mour. Ahpw kitail ese me Siohwa ketin sewese sapwellime ladu lelepek kan mahso ni ahl kapwuriamwei kei. Oh e sohte ketin wekila. (Wadek Aiseia 43:10-13.) Met kin kahrehda kitail en likih ih. Kitail kak uhdahn kamehlele me e pahn ketikihong kitail kehl me kitail anahne pwe kitail en wia dahme e kupwurki. (2 Kor. 4:7-9) Dahme kitail sukuhlkihsang karasaras en Esekaia, Sosep, oh Sara? Siohwa kak ketin sewese kitail pil ni ahnsou me kitail mi nan irair kan me keieu apwal ma kitail kolokolete atail lelepek ong ih.

Siohwa kak ketin sewese kitail pil ni atail mi nan irair kan me keieu apwal ma kitail kolokolete atail lelepek ong ih

15. Dahme pahn sewese kitail en ahneki “sapwellimen Koht popohl” pil ni atail kin ahneki kahpwal kan, oh ia duwen met eh kak wiawi?

15 Ia duwen atail kak ahneki “sapwellimen Koht popohl” pil ni atail kin ahneki kahpwal kan? Kitail anahne kolokol atail nanpwungmwahu rehn Siohwa en kehlail. Soangen nanpwungmwahu wet kak mie ihte pwehki pweinen pweipwei sapahlo me Krais Sises ketin toukihda. Pweinen pweipwei sapahlo iei ehu nanpwungen soahng kapwuriamwei kan me Siohwa ketin wiahda. Pwehki met, e kak ketin mahkohng dipatail kan, oh kitail kak ahneki nsenmwakelekel oh karanihala ih.—Sohn 14:6; Seims 4:8; 1 Pit. 3:21.

E PAHN NEKINEKID MOHNGIONGITAIL OH ATAIL LAMALAM

16. Dahme pahn wiawi ni atail ale “sapwellimen Koht popohl”? Menlau kihda ehu karasaras.

16 Dahme pahn wiawi ni atail ale “sapwellimen Koht popohl, me inenen laudsang uwen atail dehdehki”? Paipel mahsanih me met pahn “nekinekid” mohngiongitail oh atail lamalam. (Pil. 4:7) Lepin lokaiahn Ipru me kawehwehdi ong lepin lokaia wet “nekinekid” kin kadoadoahk ong pwihnen sounpei ehu me pwukoahki pere kahnimw ehu. Eri pwihn wet kin nekid de pere aramas akan me kousoan nan kahnimw en Pilipai. Aramas ako kak meir mwahu nipwong kan pwehki arail ese me arail kahnimwo sohte mi nan keper. Pil duwehte, ni atail ahneki “sapwellimen Koht popohl,” kitail sohte kin pwunod oh mohngiongitail oh atail lamalam kak nsenamwahu. Kitail ese me Siohwa ketin nsenohkin kitail oh kupwurki kitail en pweida mwahu. (1 Pit. 5:10) Oh met kin pere kitail sang atail en nohn pwunod de mworusala.

17. Dahme pahn sewese kitail en likih Siohwa erein kahn kamakam kowahlapo?

17 Kereniong kahn kamakam kowahlap pahn wiawi ong tohnsampah koaros. (Mad. 24:21, 22) Kitail sohte ese dahme pahn uhdahn wiawihong emenemen kitail. Ahpw, kitail sohte anahne uhdahn pwunodki ahnsowo. Mehnda ma kitail sohte ese soahng koaros me Siohwa pahn ketin wia, kitail ese duwen atail Kohto. Kitail ese dahme e ketin wiahiongehr sapwellime ladu lelepek kan mahso. Kitail kilangehr me sohte lipilipil dahme wiawi, Siohwa pahn ketin tehk mwahu me kupwureo en pweida. Oh ele e pahn ketin wia met ni ahl ehu me kitail sohte kasik! Eri, sohte lipilipil dahme Siohwa ketin wiahiong kitail ahnsou wet kin kihong kitail ahnsou mwahu en pehm ni ahl kapw “sapwellimen Koht popohl, me inenen laudsang uwen atail dehdehki”.

^ E mwomwen me Sailas pil wia emen towe mehlel en Rom.​—Wiewia 16:37.