Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Limpoak—Irair Kesempwal Ehu

Limpoak—Irair Kesempwal Ehu

SIOHWA ketin doadoahngki wahnpoaron Pohl en ntingihedi duwen irair kaselel duwau me kin wie doadoahk pwehki sapwellimen Koht manaman. (Kal. 5:22, 23NW) Pohl kawehwehda irair kaselel pwukat nin duwen “wahn sapwellimen Koht manaman.” * Wahn sapwellimen Koht manaman wia kisehn “mour kapw” me Kristian kan anahne pwuhriong loale. (Kol. 3:10) Duwehte tuhke ehu me kin kapwarehda wah pwehki epwel mwahu, ih pil duwen aramas emen eh pahn ahneki irair kaselel pwukat ni sapwellimen Koht manamano eh kin kamwakid eh mour.​—Mel. 1:1-3.

Keieun wahn sapwellimen Koht manaman me Pohl ntingihedi iei limpoak. Ia uwen kesempwal en irair wet? Pohl nda me ma sohte limpoak reh, kaidehk ih “mehkot.” (1 Kor. 13:2) Dahkot limpoak, oh ia duwen atail kak kakairada oh kasalehda irair wet rahn koaros?

DAHKOT LIMPOAK?

Mendahki e apwal en kawehwehda duwen irair en limpoak, Paipel kawehwehda madamadau oh wiewiahn aramas limpoak men. Karasepe, aramas limpoak men kin “kanengamah oh kadek” oh “me mehlelete me e kin perenki.” Ni emen eh kin ahneki limpoak, e kin “loalenohng apwal akan koaros, . . . pwoson ahnsou koaros, . . . liki Koht, oh . . . kanengamah ni mehkoaros.” E kin poakohng meteikan, nsenohkin irail oh wia aramas loalopwoat men. Ahpw ni emen eh sohte ahneki limpoak, e kin luwak, aklapalap, tiahk suwed, roporop, lingeringer oh sohte mahk. Kitail en dehr kasalehda irair suwed pwukat, ahpw kitail men poakohng meteikan ni mehlel, me iei soangen limpoak me “sohte kin inaptihnmwomw.”​—1 Kor. 13:4-8.

SIOHWA OH SISES KIN KETIN KASALEHDA LIMPOAK LAUD

“Koht iei limpoak.” (1 Sohn 4:8) Sapwellime doadoahk oh wiewia koaros wia kasalepen sapwellime limpoak. Sapwellime limpoak me keieu laud iei ni eh ketin poaronehdo Sises en lokolongki oh pwoukinkitailla. Wahnpoaron Sohn nda: “Iet duwen en Koht eh ketin kasalehda sapwellime limpoak ong kitail: pein ih ketin poaronedohng sampah Sapwellime Iehros, pwe kitail en kak mourkihla. Iet duwen mwomwen limpoak: kaidehn kitail me tepin poakohng Koht, ahpw ih me tepin poakohng kitail, oh ketin poaronehdo Sapwellime Iehros pwe en wiahla tomwpen dipatail kan.” (1 Sohn 4:9, 10) Pwehki sapwellimen Koht limpoak, kitail kak ale mahkpen dipatail kan, mie atail koapworopwor, oh ahneki mour.

Sises ketin kadehdehda duwen sapwellime limpoak ong tohnsampah sang ni eh ketin kasalehda eh men kapwaiada kupwuren Koht. Pohl ntingihedi: “[Sises] ahpw mahsanih, ‘Iet ngehi, Maing Koht, I patohdohn kapwaiada kupwuromwien.’ . . . Pwehki Sises Krais eh ketin kapwaiada kupwur en Koht, kitail koaruhsie mwakelekellahr sang dipatail kan pwehki meirong en kahlepe me e ketin wiahda pahn mehpak pwehki kitail.” (Ipru 10:9, 10) Sohte aramas emen kak kasalehda limpoak me inenen laud duwehte met. Sises mahsanih: “Iet limpoak me keieu laud me emen kak ahneki ong kompoakepah kan, ma e pahn tounmeteikihla eh mour pwehki kompoakepah ko.” (Sohn 15:13) Ia duwe, kitail aramas soh unsek kan kak kahlemengih mwomwen Siohwa oh Sises ara kin ketin kasalehiong kitail limpoak? Ei! Kitail pahn koasoiapene ia duwen atail kak wia met.

“WEWEIDKI LIMPOAK”

Pohl kangoangehkin kitail: “Nan amwail wialahr sapwellimen Koht seri kompoak kei, kumwail song en kahlemengih ih. Nan amwail mour kumwail weweidki limpoak, duwehte Krais eh ketin limpoak ong kitail oh ketin meirongkihla pein ih pwehki kitail.” (Ep. 5:1, 2) Kitail kin “weweidki limpoak” ni atail kasalehda irair wet nan atail mour. Kitail kin kasalehda limpoak sang ni atail wiewia a kaidehn sang ni lokaiahte. Sohn ntingihedi: “Nei kompoakepahi ko! Atail limpoak en dehr mihmihte ni lepin lokaia de koasoi, ahpw en mihmihte ni uhdahn limpoak mehlel me pahn sansalda sang ni atail wiewia kan.” (1 Sohn 3:18) Karasepe, ni atail kin weweidki limpoak ong Koht oh mehn mpatail kan, met pahn kamwakid kitail en ehukihong irail “rongamwahu en Wehin Koht.” (Mad. 24:14; Luk 10:27) Kitail pil kin weweidki limpoak ni atail kin kanengamah, kadek, oh mahk. Ihme kahrehda Paipel kaweidkin kitail: “Kumwail uhdahn pahn mahkpene nanpwungamwail, nin duwen Kaun-o eh ketin mahkohngkumwailehr.”​—Kol. 3:13.

Ahpw ma kitail kin panawih oh kapwungala meteikan, met sohte wehwehki me kitail aramas sempoak kei. Karasepe, pwehn kameleileidi kisin seri men me sengiseng, ekei pahpa de nohno ele pahn ihte mweidohng nsenen serio koaros. Ahpw pahpa de nohno men me uhdahn poakohng nah serio pahn kin inen ong serio ni ahnsou me anahn. Pil duwehte, Koht iei limpoak, ahpw e “kin ketin kapwungala me e kin ketin loalloale.” (Ipru 12:6) Ni atail kin weweidki limpoak, kitail pil kihda peneu me konehng ni ahnsou me anahn. (Lep. Pad. 3:11, 12) En wia met, kitail anahne tamataman me kitail pil aramas dipan kei oh kalapw wia mwekid kan me sohte kasalehda limpoak. Eri, kitail koaros ahneki soahng kan rehtail me kitail anahne kamwahwihala ni atail kasalehda limpoak. Ia duwen atail kak wia met? Kitail pahn koasoiapene ahl siluh.

IA DUWEN ATAIL KAK KAKAIRADA LIMPOAK?

Keieu, peki rehn Koht sapwellime manaman me kin kapwarehda limpoak. Sises mahsanih me Siohwa kin ketikihong sapwellime manaman irail kan me kin peki reh. (Luk 11:13) Ma kitail kapakapki sapwellimen Koht manaman oh nantihong en weweidki manamano, atail wiewiahn limpoak pahn lalaudla. (Kal. 5:16) Karasepe, ma kowe emen elder nan mwomwohdiso, ke kak peki sapwellimen Koht manaman en seweseiuk en kihda kaweid sang nan Paipel ong meteikan ni elen limpoak. De ma kowe pahpa de nohno men, ke kak peki sapwellimen Koht manaman en seweseiuk en panawih noumw seri kan ni elen limpoak, ahpw kaidehn ni lingeringer.

Keriau, medewehla duwen Sises eh ketin kasalehda limpoak ni aramas akan ar lahlahwe ih. (1 Pit. 2:21, 23) Kitail anahne medewe sapwellimen Krais mehn kahlemeng ahpw mehlel ahnsou kan me meteikan kin lemei ong kitail de kitail lelohng wiewia sapahrek ehu. Ni soangen ahnsou ko, kitail kak pein idek rehtail, ‘Dahme Sises pahn ketin wia?’ Sister men me ede Leigh diarada me ni eh medewe peidek wet, met kin sewese ih en medewe mahs mwohn eh wia mehkot. E nda: “Ehu pak, iengei tohndoadoahk men kadarala e-mail ehu rehn iengei tohndoadoahk kan pwehn kauwe ie oh pil doadoahk me I kin wia. Met uhdahn kamedekiehla. Ahpw I pein idek rehi, ‘Ia duwen ei kak alasang Sises pwehn apwalihala kahpwalo rehn aramaso?’ Mwurin ei medemedewe dahme Sises pahn kakete ketin wia, I pilada en mweidala kahpwalo oh dehr wiahkihla mehkot laud. Mwuhr, I diarada me iengei tohndoadoahko kohkohwahki soumwahu laud ehu oh ahneki pwunod laud. Eri I medewe me mwein e sohte uhdahn mehlelki dahme e ntingihedi. Ei medemedewe sapwellimen Sises mehn kahlemeng en kasalehda limpoak mendahki aramas akan lahlahwe ih sewese ie en kasalehda soangen limpoakohte ong iengei tohndoadoahko.” Ei, ma kitail kahlemengih Sises, kitail pahn ahnsou koaros kasalehda limpoak.

Kesiluh, kakairada limpoak en tounmetei, me iei kilelepen Kristian mehlel. (Sohn 13:34, 35) Me pid met, Paipel kangoange kitail en kakairada soangen “lamalamohte” me Sises sapwellimanki. Sang ni eh ketidihdo sang nanleng, “e ketin tounmeteikihla mehkoaros” pwehki kitail, pil “lao lel mehla.” (Pil. 2:5-8) Ni atail alasang sapwellime limpoak en tounmetei, atail madamadau oh pepehm pahn duwehla sapwellime madamadau oh pepehm, oh kitail pahn mwekidki en nsenohki anahn en meteikan laudsang atail. Kamwahu dah kei me pil kohsang atail kakairada limpoak?

KAMWAHUPEN ATAIL KASALEHDA LIMPOAK

Ni atail kasalehda limpoak, kamwahu kan kin inenen tohto. Medewehla karasaras riau pwukat:

Ia duwen atail paiekihda atail kasalehda limpoak?

  • RIATAIL KRISTIAN KAN NAN SAMPAH PWON: Pwehki atail kin limpoakpene nanpwungatail, kitail ese me sohte lipilipil mehnia mwomwohdiso me kitail mwemweitla ie nan sampah pwon, riatail Kristian kan pahn uhdahn kasamwo kitail. Ia uwen eh wia kapai ehu en ese me ‘riatail . . . kan wasa koaros nin sampah’ kin poakohng kitail! (1 Pit. 5:9) Nanpwungen sapwellimen Koht aramas kante me soangen limpoak wet kin sansalda.

  • POPOHL: Atail kin ‘kasalehda nanpwungatail atail limpoak’ kin kahrehda kitail en ahneki ‘popohl me kin kolokolkitailpene.’ (Ep. 4:2, 3) Kitail kin pehm soangen popohl wet nan atail mihting en Kristian kan oh mihting tohrohr kan. Ke sou pahn pwungki me soangen popohl wet kin uhdahn weksang saminimin en sampah rahnwet? (Mel. 119:165; Ais. 54:13) Ni atail rapahki popohl rehn meteikan, kitail kin kasalehda atail limpoak laud ong irail, oh met kin kaperenda Samatailo nanleng.​—Mel. 133:1-3; Mad. 5:9.

“LIMPOAKTE ME KIN KAMWAHWIHKITAILLA”

Pohl ntingihedi: “Limpoakte me kin kamwahwihkitailla.” (1 Kor. 8:1) Ia wehwehn met? Nan irelaud 13 en nein Pohl tepin kisinlikou ong mehn Korint ko, me ekei kahdaneki “Melkahkahn Limpoak,” wahnpoarono kawehwehda ia duwen limpoak eh kamwahwihkitailla. Karasepe, limpoak kin ngoangki rapahki kamwahupen meteikan. (1 Kor. 10:24; 13:5) Patehng met, pwehki limpoak kin kasalehda irair en ese lamalam, kanengamah, oh kadek, e kin kalaudehla limpoak nan peneinei oh kaminiminpene mwomwohdiso.​—Kol. 3:14.

Atail limpoak ong Koht iei limpoak me keieu kesempwal oh kin kakehlaka kitail. Soangen limpoak wet kin kaminiminpene aramas koaros, sohte lipilipil ia wasa re tikida ie, mehn ia kei irail, oh soangen lokaia dah re lokaiahki, pwe irail en kin peren oh “miniminpene” papah Siohwa. (Sep. 3:9NW) Kitail en koasoanehdi teng en kasalehda rahn koaros irair kesempwal wet en wahn sapwellimen Koht manaman.

^ Met wia keieun oaralap en oaralap duwau me pahn koasoia ehuehu irair kaselel kan en wahn sapwellimen Koht manaman.