Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 1

“Kumwail Dehr Perki Mehkot, Pwe Ngehi me Amwail Koht”

“Kumwail Dehr Perki Mehkot, Pwe Ngehi me Amwail Koht”

“Kumwail dehr masak, pwe I kin ieiang kumwail. Kumwail dehr perki mehkot, pwe ngehi me amwail Koht. I pahn kin kakehlakei kumwail oh sewesei kumwail.”​—AIS. 41:10.

KOUL 7 Siohwa Iei At Kehl

AUDEPEN ONOP *

1-2. (a) Ia duwen mahsen kan nan Aiseia 41:10 ar kamwakid sistero me adaneki Yoshiko? (b) Ihs me kak paiekihda mahsen kan me kilelehdi nan Aiseia 41:10?

SISTER lelepek men me ede Yoshiko alehdi rohng kansensuwed ehu. Eh toahkteo padahkihong ih me e pahn mourkihte sounpwong kei. Ia duwen eh mwekidki met? Yoshiko tamanda iren Paipel wet, Aiseia 41:10. (Wadek.) Eri, ni meleilei, e ndaiong toahkteo me e sohte masak, pwehki Siohwa kin ketin kolokol peho. * Lepin mahsen kansenamwahu pwukat nan iretikitiko sewese riatail sistero en likih Siohwa ni unsek. Iretikitikohte kak sewese kitail en kolokol atail meleilei ni atail kin dadaur pahn kahpwal laud kan. Pwehn wehwehki ia duwen iretikitik wet eh kak wia met, keieu kitail pahn koasoiapene dahme kahrehda Koht ketin mahsanihong Aiseia ire wet.

2 Siohwa ketin kamwakid Aiseia en ntingihedi mahsen pwukat pwehn kansenamwahwih mehn Suhs ko me pahn mwuhr kalipilipala Papilon. Ahpw, Siohwa ketin nekinekid mahsen pwukat pwehn wia kamwahupen mehn Suhs ko me kalipilipala oh pil sapwellime aramas akan koaros sangete ahnsowo lel met. (Ais. 40:8; Rom 15:4) Rahnwet, kitail mi ni “ahnsou apwal oh keper” kei, oh laudsang mahs, kitail anahne mehn kangoang kan me kileldi nan pwuhken Aiseia.​—2 Tim. 3:1.

3. (a) Inou dah kan me kileldi nan Aiseia 41:10, me pilipilda en wia iren pahr en 2019? (b) Dahme kahrehda kitail anahne inou pwukat?

3 Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene sapwellimen Siohwa inou siluh me kileldi nan Aiseia 41:10 me kak sewese kakehlaka atail pwoson: (1) Siohwa pahn ketin ieiang kitail, (2) ih me atail Koht, oh (3) e pahn ketin sewese kitail. Kitail anahne inou * pwukat pwehki, duwehte Yoshiko, kitail kin lelohng kahpwal kan nan atail mour. Kitail pil kin lelohng kahpwal kan pwehki soahng suwed kan me kin wiewiawi nan sampah. Ekei kitail pil kin dadaur pahn kalokolok laud sang koperment kehlail kan. Kitail pahn koasoiapene ehuehu inou siluh pwukat.

“I KIN IEIANG KUMWAIL”

4. (a) Ia keieun inou me kitail pahn koasoiapene? (Pil kilang nting tikitik kan.) (b) Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda sapwellime pepehm ong kitail? (c) Ia duwen sapwellime mahsen eh kamwakid uhk?

4 Keieu, Siohwa ketin kansenamwahwihki kitail mahsen pwukat: “Kumwail dehr masak, pwe I kin ieiang kumwail.” * Siohwa kin ketin kasalehda me e ketin ieiang kitail sang ni eh ketin nsenohki oh poakohng kitail. Tehk ia duwen eh ketin kasalehda sapwellime pepehm ong kitail. E ketin mahsanih: “I . . . kesempwalkin uhk, oh . . . poakohng uhk oh waunekin uhk.” (Ais. 43:4) Sohte manaman ehu nanleng oh sampah me kak kahrehiong Siohwa en ketin uhdihsang eh poakohng irail kan me kin papah ih; sohte mehkot kak kauwehla e kin ketin loalopwoat ong kitail. (Ais. 54:10) Sapwellime limpoak oh nanpwungmwahu rehtail kin kihong kitail eimah laud. E pahn ketin pere kitail rahnwet, duwehte eh ketin pere kompoakepaho Eipram (Eipraam). Siohwa ketin mahsanihong ih: “Ke dehr masak; pwe iet ngehi perehpomw me pahn apwahpwalihiuk.”​—Sen. 15:1.

Pwehki sapwellimen Siohwa sawas, kitail kak pweida ni atail dadaur pahn kahpwal kan me rasehng lapake laud oh kisiniei (Menlau kilang parakrap 5-6) *

5-6. (a) Ia duwen atail ese me Siohwa kin ketin kupwurki sewese kitail ni atail lelohng kahpwal kan? (b) Dahme kitail kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Yoshiko?

5 Kitail ese me Siohwa kin ketin kupwurki sewese kitail nan atail kahpwal kan pwehki e ketin inoukihong sapwellime kan: “Ni omw pahn kotehwei pihl loal akan, I pahn ieiang uhk; omw apwal akan sohte pahn kakihruhkala. Ni omw pahn keidwei nan kisiniei, ke sohte pahn mwasingkihla; omw apwal laud akan sohte pahn kauweiukala.” (Ais. 43:2) Ia wehwehn mahsen pwukat?

6 Siohwa sohte ketin inoukihda en ketikihsang kahpwal kan me kin kahrehda mour en apwal, ahpw e sohte pahn ketin mweidohng “pihl loal akan,” de kahpwal kan en kakihrkitailla, de “kisiniei” en apwal kan en kauweikitailla. E ketin inoukihda me e pahn ketin ieiang kitail, sewesewese kitail en “kotehwei” kahpwal pwukat. Dahme Siohwa pahn ketin wia? E pahn ketin sewese kameleileidi atail pepehm en masak pwe kitail en kak kolokol atail lelepek ong ih, mehnda ma kitail pil pahn mehla. (Ais. 41:13) Yoshiko, me kitail koasoia mwoweo, diarada me met mehlel. Nah serepeino nda: “Se pwuriamweikihla at Nohno eh uhdahn meleilei. Se uhdahn kilang me Siohwa ketikihong ih meleilei. Lao lel rahno me e mehla, Nohno kin koasoiong nurse kan oh me soumwahu teikan duwen Siohwa oh pil sapwellime inou kan.” Dahme kitail sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Yoshiko? Ni atail kin likih sapwellimen Koht inowo “I pahn ketin ieiang uhk,” kitail pil pahn eimah oh kehlail ni atail dadaur pahn kahpwal kan.

“NGEHI ME AMWAIL KOHT”

7-8. (a) Inou keriau dahieu me kitail pahn koasoiapene, oh ia wehwehn inou wet? (b) Dahme kahrehda Siohwa ketin mahsanihong mehn Suhs kan me kalipilipala: “Kumwail dehr perki mehkot”? (c) Mahsen dah kan me dierek nan Aiseia 46:3, 4 me ele kameleileidi mohngiong en sapwellimen Koht aramas akan?

7 Tehk keriaun inou me kileldi nan Aiseia: “Kumwail dehr perki mehkot, pwe ngehi me amwail Koht.” Ia wehwehn en perki mehkot nan ire wet? Lokaiahn Ipru me kawehwehdi “perki mehkot” kin kihda pepehm en “ahnsou koaros kilikilengla mwuri pwehki ke masak mehkot de aramas keper men me kakete kauweiukala.”

8 Dahme kahrehda Siohwa ketin mahsanihong mehn Suhs kan me pahn kalipilipala Papilon irail en dehr “perki mehkot”? Pwehki e ketin mwahngih me tohn sahpwo pahn masepwehkada. Dahme pahn kahrehiong irail en masepwehkada? Kerenlahng imwilahn sounpar 70 me mehn Suhs ko senselki, karis en sounpei kehlail kan en Medo-Persia pahn mahweniong Papilon. Siohwa pahn ketin doadoahngki karis en sounpei wet pwehn kasaledekihala sapwellime aramas akan sang Papilon. (Ais. 41:2-4) Ni mehn Papilon kan oh aramas en wehi teikan me mi ni ahnsowo ar esehda me arail imwintihtio kohkohdo, re song en kolokol arail eimah ni arail kin ndapene: “Keieu mwahu omw doadoahk.” Re pil kin wiahda dikedik en koht kan oh lemeleme me mepwukat pahn pere irail. (Ais. 41:5-7) Nin doken arail kin wiewia met, Siohwa ketin kameleileidi mohngiong en mehn Suhs ko me kalipilipala sang ni eh mahsanih: “A kowe, Israel, [weksang mehn mpomw kan] ei ladu . . . Kumwail dehr perki mehkot, pwe ngehi me amwail Koht.” (Ais. 41:8-10) Tehk me Siohwa ketin mahsanih: “Ngehi me amwail Koht.” Sang ni mahsen pwukat, Siohwa ketin kamehlelehiong sapwellime tohnkaudok loalopwoat kan me e sohte ketin meliehla irail​—e ketin wiahte arail Koht, oh re wiahte sapwellime aramas. E ketin mahsanihong irail: “Ngehi me wiaikumwailda . . . oh kapitkumwailla.” Mahsen kangoang pwukat ele kakehlaka mehn Suhs ko me kalipilipala.​—Wadek Aiseia 46:3, 4.

9-10. Dahme kahrehda kitail sohte anahne masepwehkada? Menlau kihda ehu karasaras.

9 Laudsang mahs, ahnsou wet aramas akan kin perki susuwedlahn irair en sampah wet. Ei mehlel, kahpwal pwukat pil kin lelohng kitail. Ahpw kitail sohte anahne masepwehkada. Siohwa ketin mahsanihong kitail: “Ngehi me amwail Koht.” Dahme kahrehda mahsen pwukat wia kahrepe laud ehu kitail en kolokolete atail meleilei?

10 Medewehla karasaras wet: Jim oh Ben mi nan sompihr ehu me pipihr kohla oh lelohng kisinieng uhdahn kehlail ehu. Ni kisinieng kehlailo eh itikada sompihro, ngihl ehu nan speakero nda: “Menlau katengehdi amwail mehn kateng kan. Kitail pahn pihr pelipelian kisinieng kehlail wet erein ahnsou ehu.” Jim uhdahn pwunodada. Ahpw mwurinte mwo, sounkatanga sompihro pil nda: “Dehr perki mehkot. Ngehi me katanga sompihr wet oh ngehi me nda met.” Ni ahnsowo, Jim itik moangeo oh nda: “Soangen inou dahieu mwo?” Ahpw e kilang me Ben sohte mwahn perki mehkot. Jim eri idek reh: “Dahme ke nohn meleileiki?” Ben sirei oh nda: “Pwehki I uhdahn ese ihs me katanga sompihr wet. Ahi pahpao mwo!” Ben eri nda: “I pahn koasoiaiong uhk duwen ei pahpao. I kamehlele me ni omw pahn esehla mwahu duwen ih oh ia uwen eh mai en katanga sompihr, ke pil pahn meleilei.”

11. Dahme kitail kak sukuhlkihsang karasaras en pahsinse riemeno?

11 Dahme kitail kak sukuhlkihsang karasaras wet? Duwehte Ben, kitail kin meleilei pwehki kitail uhdahn esehla mwahu Samatailo nanleng, Siohwa. Kitail ese me e pahn ketin sewese kitail en dadaur pil pahn kahpwal kan me keieu apwal erein imwin rahn akan en koasoandi wet. (Ais. 35:4) Kitail kin likih Siohwa, eri kitail kak kolokolete atail meleilei nin doken sampah wet eh mihla douluhl nan irair en masak. (Ais. 30:15) Kitail pil kin wia duwehte dahme Ben wia ni atail ehukihong mehn mpatail kan kahrepen atail kin koapworopworki Koht. Eri irail pil kak kamehlele me sohte lipilipil soangen kahpwal dah me re lelohng, Siohwa pahn ketin sewese irail.

“I PAHN KIN KAKEHLAKEI KUMWAIL OH SEWESEI KUMWAIL”

12. (a) Inou kesiluh dahieu me kitail pahn koasoiapene? (b) Dahme sapwellimen Siohwa “roson lapalahpie” kin katamankihong kitail?

12 Tehk kesiluh en inou me Aiseia kilelehdi: “I pahn kin kakehlakei kumwail oh sewesei kumwail.” Aiseia kawehwehdahr ia duwen Siohwa eh pahn ketin kakehlakei sapwellime aramas akan, ni eh nda: “KAUN-O, Wasa Lapalahpie, pahn ketido kaunda ni roson lapalahpie.” (Ais. 40:10) Ire wet kin katamankihong kitail me Siohwa iei Nanmwarki manaman men. E ketin doadoahngki sapwellime kehl me sohte emen kak powehdi pwehn ketin sewese oh pere sapwellime ladu kan mahso, oh e pahn ketin pousehlahte kakehlaka oh pere irail kan me kin likih ih rahnwet.​—Deud. 1:30, 31; Ais. 43:10.

Sohte tehtehn mahwen ehu pahn pweida ni ar pelian roson en limen Siohwa me wia perepatail (Menlau kilang parakrap 12-16) *

13. (a) Iahd me Siohwa kin keieu ketin kapwaiada sapwellime inou en kakehlakai kitail? (b) Inou dahieu me kin kalaudehla atail kehl oh koapworopwor?

13 Ahnsou me imwintihti kan kin kaloke kitail iei ahnsou me Siohwa kin keieu ketin kapwaiada sapwellime inou: “I pahn kin kakehlakei kumwail.” Ekei wasa nan sampah rahnwet, atail imwintihti kan kin nantihong laud en kauhdi atail doadoahk en kalohk de keinapwihdi atail pwihn. Ahpw mendahki met, kitail sohte kin nohn perki soangen uhwong pwukat. Siohwa ketikihongehr kitail inou ehu me kalaudehla atail kehl oh koapworopwor. E ketin inoukihda: “Sohte tehtehn mahwen ehu pahn kak kauweiukala.” (Ais. 54:17) Ire wet katamankihong kitail ire kesempwal siluh.

14. Dahme kahrehda kitail sohte kin pwuriamweikihla me sapwellimen Koht imwintihti kan kin uhwong kitail?

14 Keieu, nin duwen sapwellimen Krais tohnpadahk kan, kitail kasik me meteikan pahn kailongkin kitail. (Mad. 10:22) Sises ketin kohpada me sapwellime tohnpadahk kan pahn lelohng kalokolok laud erein imwin rahn akan. (Mad. 24:9; Sohn 15:20) Keriau, kokohp en Aiseia padahkihong kitail me atail imwintihti kan pahn wia laudsang ihte kailongkin kitail; re pahn doadoahngki soangsoangen tehtehn mahwen kan pwehn uhwong kitail. Tehtehn mahwen pwukat iei me iangahki en doadoahngki elen widing ni soh sansal, wiahda likamw kan duwen kitail, de kaloke kitail laud. (Mad. 5:11) Siohwa sohte pahn ketin kauhdi atail imwintihti kan sang arail pahn doadoahngki soangen wiepen tehtehn mahwen pwukat pwehn peiong kitail. (Ep. 6:12; Kaud. 12:17) Ahpw kitail sohte anahne masak. Dahme kahrehda?

15-16. (a) Ire kesiluh dahieu me kitail anahne tamataman, oh ia duwen Aiseia 25:4, 5 eh utung met? (b) Ia duwen Aiseia 41:11, 12 eh kawehwehda dahme pahn wiawihong irail kan me kin uhwong kitail?

15 Medewehla ire mehlel kesiluh me kitail anahne tamataman. Siohwa ketin mahsanih me “sohte tehtehn mahwen ehu pahn kak kauweiukala.” Duwehte dihd ehu me kin pere kitail sang kehl en melimel laud ehu, Siohwa kin ketin pere kitail sang “aramas lemei kan.” (Wadek Aiseia 25:4, 5.) Atail imwintihti kan sohte pahn pweida ni arail kin kahrehiong kitail kahpwal.​—Ais. 65:17.

16 Siohwa pil ketin kakehlakahda atail likih ih sang ni eh ketin kawehwehda ni sansal dahme pahn wiawihong irail kan me kin “lingeringeriong” kitail. (Wadek Aiseia 41:11, 12.) Sohte lipilipil ia uwen laud en imwintihti kan ar peiong kitail de ia uwen mahwen wet eh laudla, imwilao pahn duduwehte: Imwintihti kan koaros en sapwellimen Koht aramas akan “pahn mehla.”

IA DUWEN ATAIL EN KALAUDEHLA ATAIL LIKIH SIOHWA

Kitail kak kalaudehla atail likih Siohwa sang ni atail kin kaukaule wadek duwen ih nan Paipel (Menlau kilang parakrap 17-18) *

17-18. (a) Ia duwen atail wadek Paipel eh kak kalaudehla atail likih Koht? Menlau kihda ehu karasaras. (b) Ia duwen atail doudouloale iren pahr me pilipilda ong 2019 eh kak sewese kitail?

17 Kitail kin kalaudehla atail likih Siohwa sang ni atail esehla mwahu duwen ih. Oh ahlohte me kitail kak uhdahn esehla mwahu duwen Koht iei sang ni atail wadek kanahieng Paipel oh doudouloale dahme kitail wadek. Paipel kin kasalehda duwen Siohwa eh kin ketin pere sapwellime aramas akan mahs. Met kin kamehlelehiong kitail me e pahn pil ketin apwalih kitail ahnsou wet.

18 Medewehla ehu karasaras me Aiseia doadoahngki pwehn karasahda duwen Siohwa eh kin ketin pere kitail. Aiseia karasahiong Siohwa nin duwen sounsilepen sihpw men oh sapwellime ladu kan nin duwen sihmpwul kei. Aiseia patohwan ndahki Siohwa: “E pahn ketikipene sihmpwul kan, e pahn ketin apwalihekin irail nin lime; oh e pahn ketin kahre inarail kan ni keneinei.” (Ais. 40:11) Ni atail pehm limen Siohwa kan pwoalekitaildi, kitail kin pehm meleilei oh me mie perepatail. Pwehn sewese kitail kolokol atail meleilei mendahki kahpwal kan me kitail kin lelohng, ladu lelepek oh loalokongo piladahr Aiseia 41:10 pwehn wia atail iren pahr en 2019, “Kumwail dehr perki mehkot, pwe ngehi me amwail Koht.” Doudouloale mahsen kangoang pwukat. E pahn kakehlakaiuk ni omw lelohng kahpwal kan me pahn pwarada.

KOUL 38 E Pahn Ketin Kakehlaiukada

^ par. 5 Iren pahr me pilipilda ong 2019 kihda kahrepe siluh me kitail kak en kolokol atail meleilei pil ni ahnsou me soahng suwed kin wiawi nan sampah de pil wiawihong kitail. Iren onop wet pahn kawehwehda kahrepe siluh pwukat oh sewese kalaudehla atail likih Siohwa oh dehr nohn kin perki mehkot. Doudouloale iren pahr wet. Wadlikihala ma ke kak. E pahn kakehlakaiuk ni omw pahn lelohng kahpwal kan me pahn pwarada mwuhr.

^ par. 3 WEHWEHN LEPIN LOKAIA KAN: Inou ehu iei ire mehlel ehu duwen mehkot me pahn uhdahn pweida. Inou kan me Siohwa ketikihong kitail kak kahrehiong kitail en dehr nohn pwunodki kahpwal kan me kakete pwarada nan atail mour.

^ par. 4 Lepin mahsen pwukat “Dehr masak” sansalda pak siluh nan Aiseia 41:10, 13, oh 14. Iretikitik pwukat kin kalapw doadoahngki lepin lokaia “I” oh “Ngehi,” me dokedoke Siohwa. Dahme kahrehda Siohwa ketin kamwakid Aiseia en kalapw doadoahngki lepin lokaia riau pwukat? Pwehn kasalehda ire kesempwal ehu, me iei, kitail kak kameleileidi atail pepehm en masak ihte sang ni atail kin likih Siohwa.

^ par. 52 WEHWEHN KILEL: Peneinei ehu ahneki kahpwal nan doadoahk, palien roson, nan kalohk, oh nan sukuhl.

^ par. 54 WEHWEHN KILEL: Pilismen kan kohla oh kauwehla mihting en Sounkadehde kan me kin wiawi nan ihmw ehu, ahpw riatail Kristian ko sohte masepwehkada.

^ par. 56 WEHWEHN KILEL: Kaukaule wia Kaudok en Peneinei kin kakehlaka kitail en dadaurete.