Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

‘I Pahn Momourki Sapwellimomwi Mehlel’

‘I Pahn Momourki Sapwellimomwi Mehlel’

“Komw ketin padahkihong ie duwen ei pahn momourki sapwellimomwi mehlel, pwe komwi me ei Koht, komwi me ketin doareiehla. I kin likih komwi ahnsou koaros.”​—MEL. 25:5.

KOUL KAN: 31, 72

1-3. (a) Ia pahn atail pepehm ong padahk mehlel en Paipel? Menlau kihda ehu karasaras. (Menlau kilang tepin kilel kan.) (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

RAHNWET, aramas akan kin kalapw pwainda mehkot nan sidohwa oh mwuhr kapwurehla. Oh ni aramas ar pwainda soahng kan nan Internet, arail men kapwurehla soahng pwukat kin laudsang. Mwein re sohte mwahuki dipwisowo nin duwen me re kasik de mwein mehkot sapwung ni dipwisowo. Eri re koasoanehdi en wilianda ong mehkot mwahusang de peki neirail mwohnio en kapwurpwurdo.

2 Uhdahn kitail sohte men wia met ong padahk mehlel en Paipel. Ni ahnsou me kitail “pwainda,” de sukuhlki padahk mehlel, kitail sohte men “netikihla,” de kesehla. (Wadek Lepin Padahk 23:23; 1 Tim. 2:4) Nan iren onop en mwoweo, kitail koasoiapene duwen soahng kei me kitail tounmeteikihla pwe kitail en kak sukuhlki padahk mehlel. Kitail kin tounmeteikihla ahnsou kan me kitail doadoahngki ong soahng teikan. Ele kitail tounmeteikihla doadoahk en mwohni ehu me kahrehiong kitail en naineki mwohni tohto. Pil ehu, ele kitail wekidala nanpwungmwahu me kitail ahneki rehn meteikan, wekidala mwomwen atail madamadau oh wiewia, de uhdi iang wia tiahk de wiewia kan me sohte kin kaperenda Siohwa. Ahpw kitail uhdahn kamehlele me sohte mehkot me kitail tounmeteikihla kin kesempwal duwehte kapai kan me kitail alehdi sang atail esehla padahk mehlel.

3 Sises ketikihda karasaras ehu duwen sounnet emen me kin seiloakseli oh kin raparapahki perl kaselel kan. Ni ohlo eh diarada ehu perl me inenen kesempwal, e mwadangete netikihla soahng koaros me e ahneki pwehn pwainda. Perlo kin karasaraskihong padahk mehlel duwen Wehin Koht. Ni ahl wet, Sises ketin kasalehda uwen kesempwal en padahk mehlel ong irail kan me kin rapahki. (Mad. 13:45, 46) Ni tepin atail sukuhlki padahk mehlel, me iei padahk mehlel duwen Wehin Koht oh pil padahk mehlel kesempwal teikan koaros nan Paipel, kitail pil men tounmeteikihla soahng koaros me kitail ahneki pwe kitail en alehda. Ma kitail pousehlahte kesempwalki, kitail sohte pahn kesehla. Ahpw e kansensuwed me ekei sapwellimen Koht aramas akan kin sohla kesempwalki padahk mehlel oh pil kesehla. Ahpw kitail sohte men wia met! Kitail anahne idawehn kaweid en Paipel en “pousehlahte weweid ni me mehlelo.” (Wadek 3 Sohn 2-4.) Met wehwehki me kitail kin mwohneki mahs padahk mehlel oh kasalehda met sang ni mwomwen atail mour. Ahpw dahme kahrehda oh ia duwen emen eh kakete “netikihla,” de kesehla, padahk mehlel? Ia duwen atail kak tehk mwahu me kitail en dehr wia met? Oh ia duwen atail kak kalaudehla atail koasoanehdi teng en “pousehlahte weweid ni me mehlelo”?

DAHME KAHREHDA OH IA DUWEN EKEI AR “NETIKIHLA” PADAHK MEHLEL?

4. Dahme kahrehda ekei sohte pousehlahte weweid nan padahk mehlel ni mwehin Siseso?

4 Ni mwehin Siseso, ekei me nin tapio pwungki padahk mehlel sohte pousehlahte weweid loale. Karasepe, ni Sises eh ketin wiahda manaman ehu pwehn kamwengehla lapalahn pokon ehu, pokono idawehnla ih lel apali Sehd en Kalili. Ahpw mwuhr sapwellimen Sises mahsen kan kahrehda ren uhdahn pwuriamweila. E mahsanih: “I ndaiong kumwail ni mehlel, ma kumwail sohte pahn tungoale uduken Nein-aramas oh nim ntah, kumwail sohte ahneki mour.” Re sohte peki rehn Sises en ketin kawehwehiong irail dahme e mahsanih, ahpw re nda: “Padahk pwoatet meid nohn kapwuriamwei; ihs me kak rong?” Pwehki met, “tohto sang nanpwungen sapwellime tohnpadahk ko pwuralahng soahng kan me re pwilikihdi oh solahr idawehn ih.”​—Sohn 6:53-66.

5, 6. (a) Dahme kahrehda ekei nan atail ahnsou kin kadohwanewei irail sang padahk mehlel? (b) Ia duwen emen eh kak peila sang padahk mehlel?

5 E kansensuwed me ekei nan atail ahnsou kin pilada en kadohwanewei irail sang padahk mehlel. Ele re pwunodkihda wekidekla kapw ehu ong atail wehwehki iren Paipel ehu, de mehkot me emen brother me me tohto kin ese, nda de wia. De ele re sohte mwahuki ni emen eh kihong irail peneu sang nan Paipel, de mwein mie sawehwe laud nanpwungen irail oh emen nan mwomwohdiso. Mwein re idawehnla padahk likamw en irail me kesehla oh uhwongada kaudok mehlel de pil meteikan me kin uhwong padahk mehlel. Mepwukat iei ekei kahrepe kan me ekei kin kadohwanewei irail sang Siohwa oh pil mwomwohdiso. (Ipru 3:12-14) Ahpw irail anahne idawehn mehn kahlemeng en wahnpoaron Piter. Ni meteikan nan pokono ar pwuriamweikihla sapwellimen Sises mahsen ko, Sises ketin idek rehn sapwellime wahnpoaron ko ma re pil men kohkohsang ih. Piter patohwan sapeng: “Maing Kaun, ihs me se pahn kohla reh? Komw sapwellimanki mahsen en mour soutuk.”​—Sohn 6:67-69.

6 Ekei kin ekisekis peila sang padahk mehlel, ele re sohte uhdahn tehk dahme wiewiawi. Emen me kin ekisekis kesehla padahk mehlel kin duwehte pwoht ehu me ekisekis peila sang ni keilen oaroahr. Paipel katamankihong kitail en kanahieng pwe kitail en “dehr peila.” (Ipru 2:1) Pali laud en ahnsou, emen me kin ekisekis peila sang padahk mehlel sohte kin uhdahn men wia met. Ahpw e kin mweidohng eh nanpwungmwahu rehn Siohwa en luwetala, oh kedekedeo e kak katihasang nanpwungmwahu wet. Ia duwen atail en tehk mwahu me soahng wet en dehr wiawihong kitail?

IA DUWEN ATAIL KAK TEHK MWAHU ME KITAIL EN DEHR NETIKIHLA PADAHK MEHLEL?

7. Dahme pahn sewese kitail en dehr netikihla padahk mehlel?

7 Pwe kitail en pousehlahte weweid nan padahk mehlel, kitail anahne pwungki oh peikiong soahng koaros me Siohwa ketin mahsanih. Kitail anahne wiahkihla padahk mehlel en keieu kesempwal nan atail mour oh idawehn kaweid oh ire mehlel kan sang nan Paipel ni soahng koaros me kitail kin wia. Nan eh kapakapo, Nanmwarki Depit inoukihong Siohwa: ‘I pahn momourki sapwellimomwi mehlel.’ (Mel. 25:5) Depit koasoanehdi teng en doulahte weweid nan padahk mehlel, oh kitail pil anahne wia met. Ma kitail sohte wia met, kitail kakete tepida medemedewe soahng kan me kitail tounmeteikilahr pwehki padahk mehlel oh pil kakete men pwuralahng soahng pwukat. Ahpw kitail sohte kak pilada mehnia padahk mehlel en Paipel me kitail en pwungki oh mehnia me kitail en pohnsehsehla. Kitail anahne weweid “ni me mehlel koaros.” (Sohn 16:13) Nan iren onop en mwoweo, kitail koasoiapene soahng limau me kitail ele tounmeteikihla pwehn sukuhlki oh doadoahngki padahk mehlel. Met kitail pahn kilang ia duwen atail kak tehk mwahu me kitail en dehr pwuralahng soahng pwuko me kitail pwilikidier.​—Mad. 6:19.

8. Ia duwen mwomwen Kristian men eh doadoahngki eh ahnsou kak kahrehiong ih en peila sang padahk mehlel? Menlau kihda ehu karasaras.

8 Ahnsou. Pwehn tehk mwahu me kitail en dehr peila sang padahk mehlel, kitail anahne doadoahngki atail ahnsou ni loalokong. Ma kitail sohte kanahieng, kitail kak doadoahngkihla ahnsou laud ong mehn kamweit kan, mehkan me kitail perenki wia, kilikilang Internet, de TV. Mehnda ma soahng pwukat sohte sapwung, kitail kakete doadoahngkihla ahnsou me mwoweo kitail ahneki ong papah Siohwa. Met duwehte dahme wiawihong Emma. * Sangete eh wia kisin serepein kis, e kin uhdahn perenki oahs akan oh kin perenki dake ahnsou koaros me e kak. Ahpw e tepida suwedkihda uwen ahnsou laud me e kin kihong soahng wet oh koasoanehdi en wiahda wekidekla kan. Emma pil esehda dahme wiawihong Cory Wells, sister men me kin dake oahs nan soangen mwadong me adaneki rodeo. * Met Emma kin doadoahngki eh ahnsou laud ong papah Siohwa, oh pil ahneki ahnsou laud ong eh peneinei oh kompoakepah kan me pil kin papah Koht. Met kalaudehla eh karanihala Koht oh e kin peren pwehki e ese me e kin doadoahngki ni loalokong eh ahnsou.

9. Ia duwen mehkan en sampah eh kak wiahla mehkot me nohn kesempwal ong kitail?

9 Mehkan en sampah. Pwehn pousehlahte weweid nan padahk mehlel, kitail sohte kak mweidohng mehkan en sampah en wiahla mehkot me nohn kesempwal rehtail. Ni tepin atail sukuhlki padahk mehlel, kitail pohnese me en papah Siohwa kin uhdahn kesempwalsang mehkan en sampah, oh kitail kin perenki tounmeteikihla soahng pwukat koaros pwehki padahk mehlel. Ahpw kedekedeo, ele kitail kin kilang meteikan ar pwainda soahng kapw kan de pereperenki soahng teikan me mwohni kak pwainda. Kitail kakete tepida pehm me kitail katihasang mepwukat. Kitail ele sohla itarki dahme kitail ahneki oh tepida medemedewehte en alehda mehkan en sampah laudsang atail en papah Siohwa. Met katamankihong kitail dahme wiawihong Demas. E inenen poakohng “koasoandi en mwehi wet” me kahrehda en pwilikihdi eh pwukoa en iang wahnpoaron Pohl. (2 Tim. 4:10) Mwein Demas poakohng mehkan en sampah laudsang eh kin poakohng eh papah Koht. De ele e sohla men wiahda tounmetei kan pwehn iang Pohl papah. Dahme kitail sukuhlki sang met? Ele mahso kitail kin uhdahn poakohng mehkan en sampah. Ma kitail sohte kanahieng, limpoak wet kak pwurehng kekeirda rehtail oh uhdahn kehlailla me kahrehda kitail en sohla poakohng padahk mehlel.

10. Soangen kasongosong dah me kitail en pelianda?

10 Nanpwungmwahu rehn meteikan. Pwehn pousehlahte weweid nan padahk mehlel, kitail en dehr mweidohng irail kan me sohte kin papah Siohwa en kamwakid kitail. Ni tepin atail sukuhlki padahk mehlel, atail nanpwungmwahu rehn kompoakepatail oh atail peneinei kan me kaidehn Sounkadehde kei kin wekila. Ele ekei kin wauneki padahk kapw kan me kitail sukuhlki, ahpw ekei irail ele kin uhwong. (1 Pit. 4:4) Mehlel, kitail kin song uwen atail kak en ehuong tohn atail peneinei oh pil kadek ong irail. Ahpw kitail sohte kak pohnsehsehla sapwellimen Siohwa koasoandi kan ihte pwehn kaperenda irail. Oh nin duwen me kitail sukuhlki sang 1 Korint 15:33, kompoakepatail keren kan iei irail kan me kin poakohng Siohwa.

11. Ia duwen atail kak soikala madamadau oh wiewia samin kan?

11 Madamadau oh wiewia samin kan. Pwehn weweid ni me mehlelo, kitail anahne kin sarawi, de mwakelekel, mwohn silangin Siohwa. (Ais. 35:8; wadek 1 Piter 1:14-16.) Ni atail tepin sukuhlki padahk mehlel, kitail wiahda wekidekla kan nan atail mour pwehn idawehn koasoandi kan en Paipel. Ong ekei kitail, wekidekla pwukat uhdahn laud. Ahpw kitail anahne kanahieng me kitail en dehr wilianda atail mour mwakelekel ong mour samin. Dahme kak sewese kitail en pelianda kasongosong kan koaros en wia mehkot samin? Medewehla dahme Siohwa ketikihda pwe kitail en kak wia aramas sarawi kei. E ketikihda mour en sapwellime Ohlo, Sises Krais, me e kin ketin poakohng! (1 Pit. 1:18, 19) Pwehn sewese kitail en kolokol atail mwakelekel mwohn silangin Siohwa, kitail en ahnsou koaros tamataman uwen kesempwal en pweinen pweipwei sapahl me Sises ketikihda.

12, 13. (a) Dahme kahrehda kitail en kilangwohng rahn en kasarawi kan nin duwen me Siohwa kin ketin wia? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene mwurin met?

12 Tiahk oh wiewia kan me sohte kin kaperenda Koht. Atail peneinei, iengatail tohndoadoahk oh tohnsukuhl kan ele kin song en kahrehiong kitail en iang irail wia kasarawi kan. Dahme kak sewese kitail en pelianda kasongosong en iang wia tiahk oh rahn en kasarawi kan me sohte kin kaperenda Siohwa? Kitail anahne tamataman mwahu dahme kahrehda Siohwa sohte kin ketin pwungki rahn en kasarawi pwukat. Ni atail doudouloale kahrepe kan me kitail sohte kin kasarawih rahn en kasarawi pwukat, kitail pehm me kitail kin weweid ni ahl me “Kauno kin ketin kupwurperenki.” (Ep. 5:10) Ma kitail likih Siohwa oh sapwellime Mahsen, kitail sohte pahn masak dahme aramas teikan kin medewe.​—Lep. Pad. 29:25.

13 Kitail koapworopworki me kitail en doulahte weweid nan padahk mehlel kohkohlahte. Dahme kak sewese kitail en kalaudehla atail koasoanehdi teng en doulahte weweid nan padahk mehlel? Mie soahng siluh me kitail kak wia.

KALAUDEHLA OMW KOASOANEHDI TENG EN WEWEID NAN PADAHK MEHLEL

14. (a) Ia duwen atail pousehlahte onopki Paipel eh pahn sewese kitail en koasoanehdi teng en dehr kesehla padahk mehlel? (b) Dahme kahrehda kitail anahne erpit, peneu, oh wehwe?

14 Keieu, pousehlahte onopki Paipel oh medewe mwahu dahme ke sukuhlki. Kaukaule koasoanehdi ahnsou en wia met. Omw kalaudehla omw kin onop pahn pil kalaudehla omw poakohng padahk mehlel oh koasoanehdi teng en dehr kesehla. Patehng atail en pwainda mehlel, Lepin Padahk 23:23 mahsanih me kitail en pil pwainda “kupwurokong, wehwe, oh lamalam mwahu [“peneu,” NW].” E sohte itar en ihte ese padahk mehlel en Paipel. Kitail anahne doadoahngki nan atail mour. Ni atail wehwehkihla soahng kan, kitail kin kapatapene dahme kitail sukuhlki oh pil soahng kan me kitail eseier. Kupwurokong de erpit kin kamwakid kitail en kapwaiada dahme kitail ese. Ekei pak padahk mehlel kin panawih kitail sang ni eh kasalehiong kitail soangen wekidekla dah kan me kitail anahne wia. Kitail en mwadang mwekidki soangen peneu wet. Paipel mahsanih me peneu kin kesempwalsang silper.​—Lep. Pad. 8:10.

15. Ia duwen padahk mehlel eh pere kitail duwehte mehn kateng ehu?

15 Keriau, koasoanehdi teng ken doadoahngki padahk mehlel nan omw mour rahn koaros. Paipel kin kapahrekiong padahk mehlel mehn kateng me sounpei men kin doadoahngki. (Ep. 6:14) Nan Paipel, ahn sounpeio mehn katengo kin pere lukepeo ni ahnsoun mahwen. Ahpw eh mehn katengo anahne teng. Ma e sohte teng, e sohte pahn pere ih. Ia duwen padahk mehlel eh pere kitail duwehte mehn kateng ehu? Ma kitail kin katengehdi rehtail padahk mehlel en Paipel ahnsou koaros, e pahn pere kitail sang medemedewe soahng kan ni ahl sapwung oh pahn sewese kitail en wiahda pilipil mwahu. Ni ahnsou me mie atail kahpwal laud de kitail lelohng kasongosong en wia mehkot sapwung, padahk mehlel en Paipel pahn kahrehiong kitail en pil kalaudehla atail koasoanehdi teng en wia dahme pwung. Duwehte sounpei men eh kin tehk mwahu me e doadoahngki eh mehn katengo ni eh kohla mahwen, kitail pil kin tehk mwahu me kitail kin doadoahngki padahk mehlel en Paipel nan soangen irair koaros en atail mour. Sounpei men pil kin wahda nah kedlahso ni eh mehn katengo. Kitail pahn kilang ia duwen atail kak wia soahngohte.

16. Ia duwen atail padahngki padahk mehlel eh sewese kitail en doulahte weweid loale?

16 Kesiluh, padahkihong meteikan padahk mehlel en Paipel ni uwen omw kak. Paipel kin karasaraskihong kedlahs ehu. Duwehte sounpei koahiek men eh kin koledi teng nah kedlahso ni eh mehn katengo, kitail pil anahne koledi teng Mahsen en Koht. (Ep. 6:17) Kitail men doulahte kamwahwihala atail wia sounpadahk kei oh “kawehwehda mahsen en me mehlelo ni pwung.” (2 Tim. 2:15) Ni atail kin doadoahngki Paipel pwehn padahki meteikan, e pil kalaudehla atail esehla oh poakohngala padahk mehlel. Oh e pil kalaudehla atail en koasoanehdi teng en doulahte weweid nan padahk mehlel.

17. Dahme kahrehda padahk mehlel kesempwal ong uhk?

17 Padahk mehlel iei kisakis kesempwal ehu sang rehn Siohwa. E kahrehda kitail en kak ahneki nanpwungmwahu keren rehn Samatailo nanleng. Met wia mehkot me keieu kesempwal me kitail kak ahneki. Siohwa ketin padahkihongehr kitail soahng tohto, ahpw met wiahte tepin kasukuhl! E ketin inoukihda en pousehlahte ketin kasukuhlih kitail kohkohlahte. Eri, ken kesempwalki padahk mehlel duwehte omw pahn kin kesempwalki perl pweilaud ehu. Pousehlahte “pwainda” padahk mehlel oh dehr “netikihla.” Eri duwehte Depit, ke pahn kolokol inou wet ong Siohwa: ‘I pahn momourki sapwellimomwi mehlel.’​—Mel. 25:5.

^ par. 8 Kaidehn uhdahn edeo met.

^ par. 8 Menlau kohla JW Broadcasting, oh kilang pahn INTERVIEWS AND EXPERIENCES > TRUTH TRANSFORMS LIVES.