Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Pwainda Mehlel oh Dehr Netikihla

Pwainda Mehlel oh Dehr Netikihla

“Mehlel, kupwurokong, wehwe, oh lamalam mwahu [“peneu,” NW], mepwukat me konehng ke en pwainda; a ke dehr netikihla.”​—LEP. PAD. 23:23.

KOUL KAN: 94, 96

1, 2. (a) Dahme keieu kesempwal nan omw mour? (b) Padahk mehlel dah kan me kitail kin kesempwalki, oh dahme kahrehda? (Menlau kilang tepin kilel kan.)

DAHME ke ahneki me keieu kesempwal nan omw mour? Nin duwen sapwellimen Siohwa aramas akan, dahme keieu kesempwal me kitail ahneki iei atail nanpwungmwahu reh. Kitail uhdahn sohte men wiliankihdi ehu soahng tohrohr. Kitail pil kin kesempwalki padahk mehlel en Paipel pwehki e kahrehiong kitail en kak wiahla kompoakepahn Siohwa.​—Kol. 1:9, 10.

2 Siohwa iei atail Sounkaweid Lapalap me ketin padahkihong kitail padahk mehlel kesempwal tohto sang sapwellime Mahsen, Paipel. E ketin padahkihong kitail duwen kesempwalpen mwareo oh sapwellime irair kaselel kan. E ketin mahsanihong kitail me e uhdahn ketin poakohng kitail me kahrehda e ketikihda mouren sapwellime Ohlo ong kitail. Siohwa pil ketin padahkihong kitail duwen Wehin Mesaiao. E ketikihong kitail koapworopwor ong ahnsou kohkohdo, ong me keidi kan en mi nanleng de ong “sihpw teikan” en mi nan Paradais nin sampah. (Sohn 10:16) Siohwa ketin kawehwehiong kitail mwomwen atail pahn kin mour. Kitail kin kesempwalki padahk mehlel pwukat pwehki e kin sewese kitail en kak karanihala Sounkapikpatailo, oh kahrehiong atail mour en mie katepe.

3. Siohwa ketin kupwurki kitail en pwainki mwohni me mehlelo?

3 Siohwa iei Koht men me kin ketin kadek sapan. E kin ketin uhdahn kadek sapan me kahrehda e ketin meirongkihla sapwellime Ohlo ong kitail. Ni eh ketin mahsanihada emen me kin raparapahki me mehlelo, e kin ketin sewese aramaso en diar. Koht sohte pahn ketin kupwurki kitail en pwainkihda mwohni me mehlelo pwe kitail en sukuhlki. Ni mehlel, emen ohl me ede Saimon men pwainkihda mwohni manaman en kihwei sapwellimen Koht manaman sang rehn wahnpoaron Piter. Piter kawehwehiong me eh madamadauo sapwung oh ndaiong: “Noumw mwohni silperen en iang uhk sohrala, pwehki omw medewe me ke kak alehki mwohni sapwellimen Koht kisakis.”​—Wiewia 8:18-20.

IA WEHWEHN EN “PWAINDA” ME MEHLELO?

4. Nan iren onop wet, dahme kitail pahn sukuhlki duwen me mehlelo?

4 Wadek Lepin Padahk 23:23. Kitail kin anahne nantihong pwehn esehla me mehlelo sang nan Paipel. Kitail kin wiahda tounmetei kan pwehn alehdi. Oh mwurin atail ‘pwainda mehlel,’ de sukuhlki me mehlelo, kitail en kanahieng dehr “netikihla,” de kesehla. Ia duwen atail en “pwainda” me mehlelo en Paipel? Ia uwen pweine? Pasapengpen peidek pwukat pahn sewese kitail en kalaudehla atail kesempwalki me mehlelo oh pahn kalaudehla atail en koasoanehdi teng en dehr kesehla. Kitail pahn wehwehkihda dahme kahrehda me mehlelo sang Siohwa kin uhdahn kesempwalsang soahng teikan koaros.

5, 6. (a) Ia duwen atail kak pwainda me mehlelo ahpw sohte doadoahngki mwohni? Menlau kawehwehda. (b) Ia duwen me mehlelo eh wia kamwahu ong kitail?

5 Mehnda ma soahng ehu sohte isepe, met sohte wehwehki me kitail sohte anahne wia mehkot pwehn alehdi. Lepin lokaiahn Ipru nan Lepin Padahk 23:23 me kawehwehdi ong “pwainda” pil kak wehwehki “alehda.” Lepin lokaia riau pwukat kin pidada emen eh nantihong wia mehkot pwehn alehdi, de en wilianda soahng ehu ong mehkot me e medewe kesempwalsang. Met sohte kin ahnsou koaros pidada mwohni. Pwehn sewese kitail en wehwehki ia duwen atail kak pwainda me mehlelo, medewehla sidohwahn netiki wahnsahpw ehu me kin kihda uht ni soh isepe. Ia duwe, kitail kak kasik me uht ko pahn uhdahte miehla pohn atail tehpelo? Soh, kitail anahnehte kohla ni sidohwao oh wahdo ni imwatailo. Eri mendahki sohte isepen uht ko, kitail anahnehte nantihong kohla oh ale. Ni ahlohte, kitail sohte anahne mwohni pwehn sukuhlki me mehlelo, ahpw kitail kin anahne nanti oh wiahda tounmetei kan.

6 Wadek Aiseia 55:1-3. Wasaht, Siohwa ketin sewese kitail en wehwehki ia wehwehn en ‘pwainda mehlel.’ Nan iren Paipel pwukat, Siohwa ketin kapahrekiong sapwellime mahsen pihl, milik, oh wain. Duwehte pihl eh kin kansenamwahu ong emen me men nimpil, me mehlelo kin kansenamwahu ong kitail. Pil duwehte milik eh kin sewese seri men en kekeirda oh kehlail, me mehlelo en Paipel kin kakehlakahda atail nanpwungmwahu rehn Siohwa. Siohwa pil ketin kapahrekiong sapwellime mahsen kan wain. Dahme kahrehda? Paipel mahsanih me wain kin kahrehda aramas en peren. (Mel. 104:15) Eri ni Siohwa eh ketin mahsanihong kitail en ‘alehda atail tungoal wain,’ e kin mahmahsanihong kitail me ni atail kin idawehn sapwellime kaweid kan nan atail mour, kitail pahn peren. (Mel. 19:8) Siohwa ketin doadoahngki karasaras pwukat pwehn sewese kitail en wehwehki kamwahu kan en sukuhlki oh doadoahngki me mehlelo. Met kitail pahn koasoiapene soahng limau me kitail ele anahne tounmeteikihla pwehn pwainda me mehlelo.

DAHME KE TOUNMETEIKIHLA PWEHN PWAINDA ME MEHLELO?

7, 8. (a) Dahme kahrehda kitail kin anahne ahnsou pwehn sukuhlki me mehlelo? (b) Dahme emen tohnsukuhl anahne tounmeteikihla, oh ia imwilahn met?

7 Ahnsou. Kitail kin anahne ahnsou laud pwehn rong rongen Wehio, wadek Paipel oh sawaspen Paipel kan, onopki Paipel rehn Sounkadehdehn Siohwa kan, oh kaunopada ong mihting kan oh pil iang towehda. Pwehn wia mepwukat, kitail pahn anahne doadoahngki ahnsou kan me kitail kin doadoahngki ong soahng kan me sohte nohn kesempwal. (Wadek Episos 5:15, 16 oh nting tikitik kan me mi pah.) Ia uwen ahnsou me kitail anahne pwehn sukuhlki padahk mengei kan en Paipel? Irair en emenemen kin wekpeseng. Sohte irepen dahme kitail kak sukuhlki duwen sapwellimen Siohwa erpit, sapwellime ahl akan, oh pil soahng kan me e ketin wiahda. (Rom 11:33) Tepin Kahn Iroir me wiawihda karasahiong padahk mehlel “kisin wahnrohs ehu” oh koasoia: ‘Dehr itarkihte ehute wahnrohs en padahk mehlel. Ma ehute wahnrohs en padahk mehlel me itar, Koht sohte pahn ketikihda padahk mehlel tohto. Kihkihpene, oh raparapahki.’ Eri kitail kak pein idek rehtail, ‘Ia uwen laud me I sukuhlkier duwen Siohwa?’ Mehnda ma kitail mour kohkohlahte, ahnsou koaros pahn mie soahng tohto me kitail kak sukuhlki duwen ih. Ahpw rahnwet, e kesempwal kitail en doadoahngki ahnsou me kitail ahneki ahnsou wet pwehn sukuhlki uwen me kitail kak. Kitail tehk ehu karasaras en emen me wia met.

8 Mariko, * emen peinakapw sang Sapan, keseula New York City pwehn iang sukuhl. Rahn ehu, pioneer sister men ehukihong ih rongamwahwo ni imweo. Mariko kin ieiang ehu pelien lamalam, ahpw e tepida onop Paipel rehn sistero. E uhdahn perenki dahme e sukusukuhlki, kahrehda e peki ma e kak onop pak riau nan wihk ehu. Mendahki Mariko kin soupisengki eh sukuhl oh eh doadoahk ong lepin ahnsou, e mwadang tepida iang mihting kan en mwomwohdiso. E katikala eh ahnsou ong mehn kamweit kan pwe en kak ahneki ahnsou laud ong sukuhlki duwen Siohwa. Sang eh wiahda tounmetei pwukat, Mariko uhdahn karanihala Siohwa, oh sohte lel sounpar ehu, e papidaisla. Sounpwong weneu mwuri, e wiahla pioneer men oh e kin wiewiahte doadoahk en pioneer rahnwet.

9, 10. (a) Ia duwen atail esehla me mehlelo eh wekidala atail madamadau ong mehkan nin sampah? (b) Dahme peinakapw men tounmeteikihla, oh ia eh pepehm ong met?

9 Mehkan nin sampah. Pwehn sukuhlki me mehlelo, ele kitail anahne tounmeteikihla doadoahk en mwohni uhdahn mwahu ehu nan koasoandi wet. Karasepe, Piter oh Andru wia soused kei, ahpw ni Sises eh ketin luke ira en wiahla sapwellime tohnpadahk, ira pwilikihdi ara pesines en laido. (Mad. 4:18-20) Met sohte wehwehki me ni omw esehla padahk mehlel, ke anahne pwilikihdi omw doadoahko. Aramas emen anahne doadoahk pwehn apwalih eh peneinei. (1 Tim. 5:8) Ahpw ni omw esehla me mehlelo, mwomwen omw madamadau ong mehkan nin sampah pil kin wekila. Ke kin esehda dahme uhdahn kesempwal nan mour. Sises mahsanih: “Kumwail uhdihsang kihkihpene ong pein kumwail kepwehn sampah.” Ahpw e ketin kangoangehki kitail: “Kumwail kihpene ong pein kumwail pai en nanleng.” (Mad. 6:19, 20) Ih met me emen peinakapw me adaneki Maria wia.

10 Maria kin perenki golf sangete eh wia kisin serepein men. Ni ahnsou me e iang pwihn keduwau lel kaeisek riau, e maila nan mwadong wet. E uhdahn maila douluhl me kahrehda e alehdi kisakis ong pweinen sukuhl laud (scholarship). Ahn Maria mehn akadei nan mour iei en wiahla sounmwadong en golf uhdahn mai men oh wiahda mwohni laud. Ahpw e tepida onopki Paipel. Maria uhdahn perenki dahme e sukuhlki oh tepida doadoahngki dahme e sukuhlki nan eh mour. E nda, “Ni ei kin kalaudehla ei wekidala mwomwen ei madamadau oh mour pwehn pahrekiong koasoandi kan en Paipel, ei peren pil kin laudla.” Maria pohnese me e pahn apwal en kin medemedewehte eh nanpwungmwahu rehn Siohwa oh pil eh mwadongo. (Mad. 6:24) Eri e pilada en tounmeteikihla eh mehn akadei en wiahla sounmwadong en golf uhdahn mai men ong mehkot me mwahusang. Rahnwet, Maria wia pioneer men oh nda me e ahneki “mour ehu me keieu kaperen oh keieu katapan.”

11. Ni atail esehla me mehlelo, dahme kakete wiawihong atail nanpwungmwahu rehn meteikan?

11 Nanpwungmwahu rehn meteikan. Ni atail tepida doadoahngki dahme kitail sukuhlki sang nan Paipel, atail nanpwungmwahu rehn kompoakepatail oh peneinei kan kakete wekila. Sises ketin sewese kitail en wehwehki kahrepeo ni eh ketin kapakapki sapwellime tohnpadahk kan: “Komw ketin kasarawihkinirailla me mehlelo; sapwellimomwi mahsen iei me mehlel.” (Sohn 17:17; ntp.) ‘Kasarawihla’ pil kak wehwehki en “katohrohrla.” Ni atail tepida doadoahngki me mehlelo en Paipel nan atail mour, kitail kin tohrohrala sang sampah wet pwehki kitail kin idawehn koasoandi kan me weksang dahme me tohto kin idawehn. Mendahki kitail kin song en kolokolte nanpwungmwahu rehn kompoakepatail oh kisehtail kan, ekei irail ele sohla kin perenki kitail duwehte mwoweo oh pil kakete uhwong dahme kitail kamehlele. Kitail sohte kin pwuriamweiki met. Sises mahsanih: “Ni mehlel, tohn imwen emen pahn wia eh imwintihti.” (Mad. 10:36) Ahpw Sises pil ketin inoukihda me sohte lipilipil ia uwen laud me kitail tounmeteikihla pwehki padahk mehlel, kitail pahn ale laudsang douluhl!​—Wadek Mark 10:28-30.

12. Dahme ohl en Suhs men tounmeteikihla pwehki me mehlelo?

12 Erein eh mour, emen ohl en Suhs me adaneki Aaron kin kamehlele me e sapwung en nda mwaren Koht. Ahpw e uhdahn men esehla me mehlelo duwen Koht. Rahn ehu, emen Sounkadehdehn Siohwa kasalehiong ih me ma e kihong pawel (a, e, i, o, u) nan konsenen (mesen nting kan likin a, e, i, o, u) en Ipru pahieu ko en mwaren Koht, e kak nda “Siohwa.” Aaron uhdahn perenkihda eh sukuhlki met kahrehda e kohla nan sinakokeo pwehn padahkihong rapai ko! E medewe me re pahn perenki en ese dahme mehlel duwen mwaren Koht, ahpw re sohte perenki met. Re kendipe ih oh kausasang ih wasao. En Aaron peneineio pil sohte perenki. Ahpw e sohte mweidohng met en kauhdi ih sang en kalaudehla eh esehla duwen Siohwa. Aaron wiahla emen Sounkadehdehn Siohwa oh papah Siohwa ni lelepek erein eh mour. Kitail pil anahne kaunopada pwe atail nanpwungmwahu rehn meteikan kakete wekila ni atail esehla me mehlelo.

13, 14. Ia duwen atail kin wekidala mwomwen atail mour ni ahnsou me kitail sukuhlki oh kapwaiada me mehlelo? Menlau kihda ehu karasaras.

13 Madamadau oh wiewia samin. Ni ahnsou me kitail sukuhlki me mehlelo oh tepida mour pahrekiong koasoandi kan en Paipel, kitail kin anahne wekidala mwomwen atail madamadau oh wiewia. Wahnpoaron Piter ntingihedi: “Nin duwen seri peik kei, kumwail dehr mweidohng ineng kan me kumwail ahneki mahso ni amwail sehse Koht en kaunkumwailda.” E pil nda: “Kumwail sarawihla ni amwail wiewia kan koaros.” (1 Pit. 1:14, 15) Mahso nan kahnimw en Korint, aramas tohto kin mour en tiahk samin. Irail kan me kousoan wasao anahne wiahda wekidekla laud kan pwe ren mwakelekella mwohn silangin Siohwa. (1 Kor. 6:9-11) Rahnwet, me tohto pil kin wiahda soangen wekidekla pwukat ni arail sukuhlki me mehlelo. Piter kawehwehda met ni eh ntingihedi: “Pwe e itarehr ahnsou me kumwail doadoahngkilahr ong amwail wia dahme tohnsampah kin wiewia ni ahnsou me kumwail kin wia me suwed ni ngidingid, sohte kak kaunda ineng kehlail kan, sakau daulihala, wia kamadipw mwoarongorong kan, siai en kang sakau oh wia tiahk kasaut en pwongih dikedik.”​—1 Pit. 4:3.

14 Devynn oh Jasmine wia sounkamamsakau kei erein sounpar tohto. Mendahki Devynn ahneki koahiek nan palien apwalih mwohni (bookkeeper), e sohte kak mihmi werei nan eh doadoahko pwehki e kin kamamsakau. Aramas akan pil esehla Jasmine pwehki eh kin keh lingeringer oh lemei. Rahn ehu, ni Jasmine eh sakaulahr, e tuhwongada Sounkadehde riemen pohn ahlo me wia misineri kei. Ira idek ma ira kak kohla ni imweo wihko mwuri oh onop Paipel reh. Ahpw ni ara lella mwo, Devynn oh Jasmine koaros sakau. Ira sohte kamehlele me misineri ko pahn nsenohki kohla rehra. Ahpw mwuhr, ni misineri ko pwurehng pwurala, irairo weksang mwoweo. Devynn oh Jasmine uhdahn men tepida sukuhlki me mehlelo duwen Paipel, oh ira mwadang tepida kapwaiada dahme ira sukuhlki. Sohte lel sounpwong siluh, ira uhdihsang kang sakau, oh mwuhr kapwopwoudla nin duwen kosonned. Aramas tohto tehkada ia uwen Devynn oh Jasmine ara wekila, oh met kahrehiong irail en pil men onopki Paipel.

15. Dahme kakete wia ehu rehn soahng kan me keieu apwal en tounmeteikihla pwehki me mehlelo, oh dahme kahrehda?

15 Tiahk oh wiewia kan me sohte kin kaperenda Koht. Ong ekei aramas, ni ahnsou me re sukuhlki duwen tiahk oh wiewia kan me sohte kin kaperenda Siohwa, e kin mengei ong irail en sohla iang wia. Ahpw ong ekei, e kin uhdahn apwal. Re kin pwunodki pepehm en arail peneinei, iengarail tohndoadoahk, de kompoakparail kan. Re ese me aramas akan kin kalapw kehlailki ekei tiahk, duwehte tiahk en kawauwih kisehrail me melahr kan. (Deud. 14:1) Eri, dahme kak sewese kitail en soikala wiewia kan me sohte kin kaperenda Koht? Kitail kak sukuhlki mehn kahlemeng mwahu en irail kan mahs me wiahda wekidekla kan pwehn kaperenda Siohwa, duwehte irail tepin Kristian ko nan Episos.

16. Soangen tounmetei dahieu me ekei mehn Episos ko wiahda?

16 Mahs nan kahnimw en Episos, aramas akan kin kalapw wia tiahk en wunahni. Dahme ekei sounwunahni kan wia ahnsou me re wiahla Kristian kei? Paipel mahsanih: “Me tohto me kin wia akmanaman wapene neirail pwuhk ko oh isikada mwohn aramas koaros. Oh re kapatapene uwen pweinen pwuhk ko oh diarada me e pahrekiong silper 50,000. Eri, mahsen en Siohwa kin lolohkseli oh inenen kehlailla.” (Wiewia 19:19, 20) Irail Kristian lelepek ko uhdahn men tounmeteikihla neirail pwuhk pweilaud kan, oh Siohwa ketin kapaiairailda pwehki met.

17. (a) Ia ekei soahng kan me kitail kakete tounmeteikihla pwehki me mehlelo? (b) Peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene nan iren onop en mwuhr?

17 Dahme ke tounmeteikihla pwehn sukuhlki me mehlelo? Kitail koaros tounmeteikihla atail ahnsou. Ekei kitail tounmeteikihla soahng kei me kakete kahrehiong kitail en kepwehpwehla. Oh atail nanpwungmwahu rehn meteikan pil kin wekila. Pali laud en kitail wekidala mwomwen atail madamadau oh wiewia. Kitail soikala tiahk oh wiewia kan me sohte kin kaperenda Siohwa. Kitail uhdahn kamehlele me padahk mehlel en Paipel kin kesempwalsang soahng teikan koaros me kitail tounmeteikihla. Padahk mehlel en Paipel kahrehda kitail en kak ahneki nanpwungmwahu keren rehn Siohwa. Met iei me keieu kesempwal nan atail mour. Ni atail kin medewehla soangen kapai kan koaros me kitail ahneki pwehki me mehlelo, e apwal en wehwehki dahme kahrehda emen pahn men “netikihla.” Ia duwen met eh kak wiawi? Oh ia duwen atail kak tehk mwahu me kitail en dehr wiahda soangen sapwung wet? Kitail pahn sapengala peidek pwukat nan iren onop en mwuhr.

^ par. 8 Ekei eden aramas akan nan iren onop wet kaidehn uhdahn adarail.