LUZIA ALU SUWEDKI NEH PALI SOAKOAHIEK. Sangete ni eh kisin seri, e ahnekihda soumwahu lusulus ehu (poliomyelitis) me kin kauwehla selin pepehm en nan paliwar. Ni ahnsou me e sounpar 16, lih emen me Luzia kin doadoahk ong ndaiong ih, “Koht ketin kalokehkin uhk mwoator pwehki ke kin sapeik oh ketihwo ong omw nohno.” Mwurin sounpar kei, Luzia kin tamatamante uwen eh nsensuwed.

NI AHNSOU ME DAMARIS DIARADA ME E KANSER EN NAN MWAHLIEL, eh pahpao idek reh: “Dahme ke wia me met wiawihkihong uhk? Ke mwein wia mehkot me uhdahn suwed. Ihme kahrehda Koht ketin kalokalokeiuk.” Damaris uhdahn nsensuwedkihla en ohlo koasoio.

Aramas kin kamehlele erein sounpar kid kei me soumwahu iei kalokolok sang rehn Koht. Ehu pwuhk koasoia me aramas tohto ni mwehin Kraiso kin kamehlele me “soumwahu kin kohsang dipen aramaso, de dipen eh peneinei, oh e kohieng ih nin duwen kalokolok ong dipeo.” (Manners and Customs of Bible Lands) Pwuhk ehu koasoia me erein pahr 500 lel mpen pahr 1500, “ekei aramas kin kamehlele me Koht ketikihdo soumwahu kan pwe en kalokehkin irail diparail kan.” (Medieval Medicine and the Plague) Eri ia duwe, Koht ketin kaloke aramas suwed kan ni ahnsou me aramas rar kei nan Iurop mehkihla soumwahu me wiawi daulih sounpar 600 samwalahro? De mwahs me kahrehda soumwahu wet en wiawi, me sounkasawih soumwahu kan kasawihada? Ekei ele kin medewe, Koht kin uhdahn ketin doadoahngki soumwahu pwehn kalokehki aramas akan diparail kan? *

MEDEMEDEWE: Ia kahrepen Sises en kamwahwihala irail me soumwahu ko ma soumwahu oh lokolok kin kasalehda me Koht kin ketin kalokaloke kitail? Met sou pahn kasohwauwihala sapwellimen Koht pwung oh pahrek? (Madiu 4:23, 24) Sises sohte mwahn pahn kin wia mehkot me pahn uhwong sapwellimen Koht wiewia kan. E mahsanih: “Ahnsou koaros I kin wia mehkan me kin kaperenda ih” oh, “I kin wia nin duwen Sahmo eh ketin kehkehlingkihong ie I en wia.”​—Sohn 8:29; 14:31.

Paipel kin sansal. Siohwa Koht “me unsek oh pwung.” (Deuderonomi 32:4) Karasepe, Koht sohte mwahn pahn ketin kahrehda sompihr ehu en ohla oh kemehla aramas epwiki kei me sohte diparail, pwehki e ketin kupwurki kaloke emen me iang sompihro! Me pahrekiong sapwellimen Koht pwung, Eipraam, ladu lelepek en Koht, nda me Koht sohte mwahn pahn ketin “kamwomwala me dipan akan, iangahki me sohte dipe kan.” E nda me “met sohte kak wiawi.” (Senesis 18:23, 25) Paipel pil mahsanih me Koht sohte “kak ketin wiahda sapwung”; e sohte kin ketin “wia me suwed.”​—Sohp 34:10-12.

Ma kitail kin wie lokolok, e sohte wehwehki me Koht kin ketin kalokehkin kitail dihp ehu. Pein Sises ketin kasalehda ni sansal ire wet ni ahnsou me ih oh sapwellime tohnpadahk kan kilangada ohl emen maskun sangete ni eh ipwidi. “Sapwellime tohnpadahk ko ahpw kalelapak reh, patohwan: ‘Rapai, ihs me dipada, ohl menet de eh pahpa oh nohno pwe en ipwidi maskun?’ Sises ketin sapeng, mahsanih: ‘Kaidehn ohl menet de pil eh pahpa oh nohno me dipada, ahpw sang ni met, sapwellimen Koht doadoahk pahn sansalda.’”​—Sohn 9:1-3.

Me pid madamadau sapwung kan me aramas tohto kin pwungki, sapwellimen Sises tohnpadahk kan ele pwuriamweikihla ni eh mahsanihong irail me kaidehn ohlo de eh pahpa nohno me dipada ni ahl  ehu me pahn kahrehda kahpwal. Sises sohte ketin kamwahwihalahte en ohlo maskun, ahpw ni eh wia met, e kasalehda uwen sapwung en arail kamehlele me kahpwal kan iei kalokolok ehu sang rehn Koht. (Sohn 9:6, 7) Irail kan me kin lokolongki soumwahu laud kan rahnpwukat kak diar nsenamwahu ni arail ese me kaidehn Koht me ketin kahrehiong irail lokolok.

Iren Paipel kan kamehlelehiong kitail

• “Sohte me suwed kot me kak kasongosonge Koht, oh e pil sohte kin ketin kasongosonge emen.” (SEIMS 1:13) Ni mehlel, “me suwed” kan me kin kahrehiong aramas akan kahpwal erein sounpar kid kid kei, me duwehte soumwahu, medek, oh mehla pahn kereniong kasohrala.

• Sises Krais “ketin kamwahwihala koaros me lokolok.” (MADIU 8:16) Ni sapwellimen Koht Ohlo eh ketin kamwahwihala koaros me patohla reh, e ketin kasalehda dahme Wehin Koht pahn kapwaiada nan sampah pwon.

• “E [Koht] pahn ketin limwihasang pilen masarail kan koaros, oh mehla solahr pahn wiawi, solahr mwahiei, solahr sengiseng oh solahr medek. Mehkan en mahso sohralahr.”​—KAUDIAHL 21:3-5.

Eri dahme kahrehda aramas akan kin lelohng medek oh lokolok laud? Aramas akan kin medemedewe peidek wet erein sounpar kid kid kei. Ma kaidehn Koht me kitail en kapwopwohnki, a ihs me pwukoahki? Pasapengpen peidek pwukat pahn pasapengla nan oaralap en mwurin met.