Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 14

“Idawehn Mwahu Dahme E Kin Ketin Wia”

“Idawehn Mwahu Dahme E Kin Ketin Wia”

“Krais pil ketin lokolongkin kumwail, oh ketikihdiong kumwail mehn kahlemeng ehu pwe kumwail en idawehn mwahu dahme e kin ketin wia.”​—1 PIT. 2:21.

KOUL 13 Krais, Atail Soun Kahlemeng

AUDEPEN ONOP *

Sises ketikihdi sapwellime kahk kan pwe kitail en idawehn mwahu (Menlau kilang parakrap 1-2)

1-2. Ni ahl dah me kitail kak idawehn sapwellimen Sises kahk kan? Karasaras dahieu me kak sewese kitail en wehwehki met?

MEDEWEHLA me ke iang pwihn ehu alialu nan sapwtehn ehu me diren sinoh oh keper. Sounkaweid koahiek men me kahluwa kumwail. Ni ahnsou me e kin alu, ke kak kilang lipwen eh kahk ko nan sinohu. Ekei pak ke sohte kak kilang sounkaweido. Ahpw ke sohte pwunodada. Kowe oh iengomw ko kin idawehn mwahu ahn sounkaweido kahk kan ni uwen amwail kak.

2 Nin duwen Kristian kei, ni karasaras kitail kin alialu nan sapwtehn keper ehu, me iei sampah suwed wet. Kitail kalahnganki me Siohwa ketikihda Sounkaweid unsek men​—sapwellime Ohlo Sises Krais, pwe kitail en kak idawehn mwahu eh kahk kan. (1 Pit. 2:21) Nin duwen me ehu dikseneri en Paipel koasoia, Piter kin kapahrekihong Sises sounkaweid men. Duwehte sounkaweid men me kin kihdi lipwen eh kahk kan, Sises pil ketikihdi sapwellime kahk kan me kitail kak idawehn. Kitail pahn koasoiapene peidek siluh duwen atail en idawehn sapwellime kahk kan: Ia wehwehn en idawehn sapwellimen Sises kahk kan? Dahme kahrehda kitail anahne wia met? Ia duwen atail kak wia met?

IA WEHWEHN EN IDAWEHN SAPWELLIMEN SISES KAHK KAN?

3. Ia wehwehn en idawehn ahn emen kahk kan?

3 Ia wehwehn en idawehn ahn emen kahk kan? Nan Paipel, lepin lokaia kan “weweid” oh “nehmwail” kin ekei pak dokedoke dahme aramas emen kin wia nan eh mour. (Ep. 5:15; Ipru 12:13) Ahn emen mehn kahlemeng kak kapahrekihong lipwen eh kahk kan ni eh kin alu. Eri en idawehn en emen kahk kan kin wehwehki en idawehn eh mehn kahlemeng, de alasang ih.

4. Ia wehwehn en idawehn sapwellimen Sises kahk kan?

4 Eri ia wehwehn en idawehn sapwellimen Sises kahk kan? Pwehn kawehwehda ni mengei, e kin wehwehki en alasang sapwellime mehn kahlemeng. Nan iren Paipel en onop wet, wahnpoaron Piter kin koasoakoasoia duwen Sises eh ketikihda mehn kahlemeng mwahu duwen en dadaurete nan lokolok; ahpw mie soahng tohto teikan me Sises ketin wia me kitail kak alasang. (1 Pit. 2:18-25) Ni mehlel, sapwellimen Sises elen mour unsek​—soahng koaros me e mahsanih oh ketin wia—​wia mehn kahlemeng ehu me kitail en idawehn.

5. Aramas soh unsek kan kak uhdahn idawehn sapwellimen Sises mehn kahlemeng? Menlau kawehwehda.

5 Nin duwen aramas soh unsek kei, kitail kak uhdahn idawehn sapwellimen Sises mehn kahlemeng? Ei, kitail kak. Piter sohte nda me kitail en idawehn ni unsek sapwellimen Sises mehn kahlemeng. Ahpw e kangoangehkin kitail en “idawehn mwahu dahme [Sises] kin ketin wia.” Ma kitail kin idawehn mwahu sapwellime kahk kan, de ma kitail wia uwen atail kak nin duwen aramas soh unsek kei, kitail pahn kapwaiada dahme wahnpoaron Sohn ntingihedi: “Pousehlahte weweid duwehte [Sises] eh kin ketin weweid.”​—1 Sohn 2:6.

DAHME KAHREHDA KITAIL ANAHNE IDAWEHN SAPWELLIMEN SISES KAHK KAN?

6-7. Dahme kahrehda kitail kak nda me en idawehn sapwellimen Sises kahk kan pahn kakaranihala kitail rehn Siohwa?

6 Ma kitail idawehn sapwellimen Sises kahk kan, kitail pahn wiahla kompoakepahn Siohwa mwahu kei. Dahme kitail kak ndahki met? Keieu, Sises ketikihda mehn kahlemeng mwahu ehu duwen en mour ni ahl me kin kaperenda Siohwa. (Sohn 8:29) Eri ni atail kin idawehn sapwellimen Sises kahk kan, kitail pahn kaperenda Siohwa. Oh kitail kak kamehlele me Samatailo nanleng pahn ketin karanihala irail kan me kin nantihong en wiahla kompoakepah.​—Seims 4:8.

7 Keriau, Sises kin ketin kahlemengih ni unsek Semeo. Ihme kahrehda Sises kak mahsanih: “Mehmen me kilangieier pil kilangehr Sahmo.” (Sohn 14:9) Kitail kak alasang sapwellimen Sises irair kan oh mwomwen sapwellime wiewia ong meteikan. Karasepe, e ketin poakehla ohl tokutok men, e uhdahn mwahngih pepehm en emen lih me ahneki soumwahu laud, oh ketin poakehla irail kan me pahtoukihla mehlahn emen me re poakohng. Ma kitail alasang Sises, kitail pil kin kahlemengih Siohwa. (Mark 1:40, 41; 5:25-34; Sohn 11:33-35) Ni atail kin kalaudehla atail kahlemengih sapwellimen Siohwa irair kan, atail nanpwungmwahu reh pil pahn kehlailla.

8. Menlau kawehwehda dahme kahrehda en idawehn sapwellimen Sises kahk kan pahn sewese kitail en “kalowehdi” sampah.

8 En idawehn sapwellimen Sises kahk kan pahn sewese kitail en dehr mweidohng sampah suwed wet en kerempwakitailla. Ni kaimwiseklahn nipwong me e ketiket nin sampah, Sises kak mahsanih: “I kalowedier sampah.” (Sohn 16:33) Dahme e mahsanih kin wehwehki me e sohte ketin mweidohng madamadau, mehn akadei kan, oh wiewia en aramas akan en sampah wet en kamwakid ih. Sises sohte ketin manokehla kahrepen eh ketido nin sampah, me iei en kadehdehda duwen Siohwa. Ahpw ia duwen kitail? Nan sampah wet, mie soahng tohto me kak kerempwakitailla. Ahpw ma kitail kin medemedewehte en wia kupwuren Siohwa duwehte Sises, kitail pil pahn “kalowehdi” sampah.​—1 Sohn 5:5.

9. Dahme kitail anahne wia pwe kitail en kak ahneki mour soutuk?

9 En idawehn sapwellimen Sises kahk kan pahn kahluwa kitaillahng mour soutuk. Ni ahnsou me mwahnakapw kepwehpwe men idek dahme e anahne wia pwehn alehdi mour soutuk, Sises ketin sapengki: “Kohdo idawehniehla.” (Mad. 19:16-21) Sises mahsanihong ekei mehn Suhs ko me sohte kamehlele me ih me Krais: “Nei sihpw kan . . . kin idawehn ie. I kihong irail mour soutuk.” (Sohn 10:24-29) Sises pil mahsanihong Nikodihmus, emen Tohn Mwoalen Kopwung Lapalap me men kalaudehla eh ese sapwellimen Sises padahk kan, me irail kan me ‘kin kasalehda arail pwoson ih’ pahn “ahneki mour soutuk.” (Sohn 3:1-16) Kitail kin kasalehda atail pwoson Sises sang ni atail kapwaiada dahme e ketin padahngki oh alasang dahme e ketin wia. Ma kitail wia met, kitail pahn kak mour kohkohlahte.​—Mad. 7:14.

IA DUWEN ATAIL KAK IDAWEHN MWAHU SAPWELLIMEN SISES KAHK KAN?

10. Dahme kitail anahne wia pwehn esehla mwahu Sises? (Sohn 17:3)

10 Mwohn atail kak idawehn mwahu sapwellimen Sises kahk kan, kitail anahne esehla ih. (Wadek Sohn 17:3.) En esehla Sises kin wia mehkot me kitail anahne pousehlahte wiewia. Kitail anahne kalaudehla atail sukuhlki duwen ih, me iei en sukuhlki sapwellime irair kan, sapwellime madamadau, oh sapwellime koasoandi kan. Sohte lipilipil ia uwen werei me kitail mi nan padahk mehlel, kitail anahne pousehlahte esehla Siohwa oh sapwellime Ohlo.

11. Dahme pwuhken Rongamwahu pahieu ko audaudki?

11 Pwehn sewese kitail en esehla sapwellime Ohlo, ni limpoak Siohwa ketikihda pwuhken Rongamwahu pahieu ko nan sapwellime Mahsen me koasoiahda mouren Sises oh eh doadoahk en kalohk. Pwuhk pahieu ko padahkihong kitail dahme Sises kin mahsanih, dahme e kin ketin wia, oh kasalehiong kitail sapwellime pepehm. Pwuhk pwukat sewese kitail en “medemedewe mwahu” sapwellimen Sises mehn kahlemeng. (Ipru 12:3) Pwuhk ko pil audaudki kahk kan me Sises ketikihda. Eri ni atail kin onopki pwuhken Rongamwahu ko, kitail kak esehla mwahu Sises. Imwilahn met, kitail kak idawehn sapwellime kahk kan.

12. Ia duwen atail kak paiekihda laud sang pwuhken Rongamwahu ko?

12 Pwehn paiekihda laud pwuhken Rongamwahu ko, kitail anahne wia laudsang en wadekte. Kitail anahne kihong ahnsou en onopki mwahu oh doudouloale ni keneinei. (Pil kilang Sosua 1:8.) Kitail pahn koasoiapene iren sawas riau me kak sewese kitail en doudouloale pwuhken Rongamwahu ko oh kapwaiada dahme kitail wadek.

13. Ia duwen omw kak wiahiong koasoipen mouren Siseso en mwomwen me e uhdahn wiewiawi?

13 Keieu, wiahiong koasoipen mouren Siseso en mwomwen me e uhdahn wiewiawi. Song medewehla me ke kilang, rong, oh pehm dahme wiewiawi. Pwehn seweseiuk en wia met, wia roporop nan sawaspen Paipel kan me sapwellimen Siohwa pwihn kihda. Ni omw onopki duwen ahnsowo, tehk dahme wiawi mwowe de mwurin ahnsowo. Rapahki ire kan me kawehwehda duwen aramas ko oh wasa ko. Kapahrekihpene dahme ke onopkio ong mwekidohte me ntingdi nan ehu pwuhken Rongamwahu ko. Ekei pak emen sounnting en Rongamwahu ko kin kasalehda ire ehu ni oaritik me sounnting teiko sohte kasalehda.

14-15. Ia duwen atail kak kapwaiada pwuhken Rongamwahu ko nan atail mour?

14 Keriau, doadoahngki pwuhken Rongamwahu ko nan omw mour. (Sohn 13:17) Mwurin omw onopki mwahu dahme wiawi nan ehu pwuhken Rongamwahu ko, pein idek rehmw: ‘Mie mehn kasukuhl ehu wasaht me I kak doadoahngki nan ei mour? Ia duwen ei kak doadoahngki ire wet pwehn sewese emen?’ Song en medewehla emen me ke ese, oh ni ahnsou me konehng, ke kak padahkihong ih dahme ke sukuhlki ni elen limpoak oh kadek.

15 Kitail pahn koasoiapene ehu karasaras ong ia duwen atail kak doadoahngki iren sawas riau pwukat. Kitail pahn tehkpene duwen koasoipen liohdi semwehmweo me Sises mahsanihada nan tehnpas sarawio.

LIOHDI SEMWEHMWEO NAN TEHNPAS SARAWIO

16. Menlau kawehwehda dahme wiawi me kileldi nan Mark 12:41.

16 Wiahiong koasoipen Paipelo en mwomwen me e uhdahn wiewiawi. (Wadek Mark 12:41.) Medewehla dahme wiawi. Rahno iei Nisan 11, pahr 33. Sises pahn ketin kamakamala rahn kei mwurin mwo. Pali laud en rahno, Sises ketin padapadahk nan tehnpas sarawio. Ahpw kaunen pelien lamalam ko kin uhwong ih. Mwohn ahnsowo, ekei irail peidengki ihs me kihong Sises manaman en wia dahme e ketin wiewia. Mie ekei me idek reh peidek kan me re medewe e sohte kak ketin sapengala. (Mark 11:27-33; 12:13-34) Met Sises ketila ehu wasa nan tehnpas sarawio. E kak mahsanih koakon en meirong ko, eri mwein e ketiket wasa me adaneki Wasa ong Lih Akan. E ketidi oh tepida mahmahsanih aramas ako ar kihlong arail meirong nan koakon ko. E mahsanihada aramas kepwehpwe tohto ar meirongki sent mwaramwer tohto. Mwein e ketiket karanih koakon en meirong ko me kahrehda e kak karonge ngilen sent ko.

17. Dahme liohdi semwehmweo me kileldi nan Mark 12:42 wia?

17 Wadek Mark 12:42. Mwurin ahnsou kis, Sises mahsanihada lih emen. Liho “liohdi semwehmwe men.” (Luk 21:2) Eh mour uhdahn apwal, oh mwein sohte itar nah mwohni en pwainda dahme e anahne pwehn mour. Ahpw e kohla ni ehu koakon en meirong ko oh kihlong sent mwaramwer riau, me mwein sohte ngile ni eh kesehdi nan koakono. Sises mwahngih dahme liho meirongki. Liho meirongki lepta riau, sent kei me keieu tikitik me aramas kin doadoahngki ni ahnsowo. Uwen mwohni ko pil sohte itar en pwainda emente menpihr me keieu pweitikitik me aramas kin pwainda ong kanarail mwenge.

18. Nin duwen me Mark 12:43, 44 mahsanih, dahme Sises mahsanihki meirong me liohdio kesehdi?

18 Wadek Mark 12:43, 44. Sises uhdahn ketin mwekidkihda dahme liohdio wia. Ih eri ekerodo sapwellime tohnpadahk ko, ketin idih liohdio oh mahsanih: “Liohdi semwehmwe menet kesehdi laudsang en meteikan koaros.” Ih eri pil mahsanih: “Irail [ahpw mehlel me kepwehpwe ko] koaros kesehdi sang peisengen nair mwohni, ahpw liho, mendahki eh semwehmwe, kesehdi mehkoaros me e ahneki oh momourki.” Ni liohdi lelepeko eh kesehdi nah mwohni ko koaros rahno, e likih me Siohwa pahn ketin apwalih ih.—Mel. 26:3.

Duwehte Sises, kapingahki meteikan ar kin patohwanohng Siohwa uwen arail kak koaros (Menlau kilang parakrap 19-20) *

19. Mehn kasukuhl dah me kitail kak sukuhlkihsang dahme Sises mahsanihki liohdi semwehmweo?

19 Doadoahngki koasoipen Paipelo nan omw mour. Pein idek rehmw, ‘Mehn kasukuhl dah me I kak sukuhlkihsang dahme Sises mahsanihki liohdi semwehmweo?’ Medewehla duwen liohdio. Ele e men patohwanohng Siohwa laudsang dahme e meirongki. Ahpw, e kihda dahme e kak; e patohwanohng Siohwa dahme e kak keieu kihda. Oh Sises mwahngih me eh meirongo uhdahn kesempwal ong Semeo. Met wia iren mehn kasukuhl kesempwal ong kitail: Siohwa kin ketin kupwurperenki ni atail kin patohwanohng ih uwen atail kak koaros, me iei atail kin papah ih sang nan atail mohngiong oh mour unsek. (Mad. 22:37; Kol. 3:23) Siohwa kin ketin kupwurperenkihda ni eh ketin mahsanih atail kin wiewia uwen atail kak koaros! Ire mehlel wet kin pidada uwen ahnsou oh kehl me kitail kak kihong nan atail kaudok, duwehte atail kin iang kalohk oh towehda mihting kan.

20. Ia duwen omw kak doadoahngki mehn kasukuhlo sang koasoipen liohdio? Menlau kihda ehu karasaras.

20 Ia duwen omw kak doadoahngki mehn kasukuhlo sang koasoipen liohdio? Song medewehla irail kan me pahn kehlailkihda omw katamankihong irail me Siohwa kin ketin kupwurperenkihda dahme re kak wiahiong ih. Karasepe, mie sister mah men me ke ese me ele pehm me solahr katepe pwehki e sohla ahneki kehl de roson en iang kalohk duwehte me e kin wia mahso? De ke kak medewehla duwen emen brother me kohwahki soumwahu laud ehu, oh kin mworusala pwehki e sohte kak kohla iang towehda mihting koaros ni Wasahn Kaudoko? Sewese irail pwukat sang ni omw doadoahngki lokaia “mwahu kante pwe en wia mehn kakehlaka” irail. (Ep. 4:29) Ehukihong irail mehn kasukuhl kangoang me kitail sukuhlkihsang liohdi semwehmweo. Omw lokaiahn kangoang kan kak katamankihong irail me Siohwa kin ketin kupwurki atail kin patohwanohng uwen atail kak koaros. (Lep. Pad. 15:23; 1 Des. 5:11) Ni omw kin kapinga meteikan pwehki arail kin patohwanohng Siohwa uwen arail kak koaros​—sohte lipilipil uwen tikitik—​ke kin ideidawehn mwahu sapwellimen Sises kahk kan.

21. Dahme ke koasoanehdi teng en wia?

21 Kitail kin uhdahn kalahnganki me koasoipen pwuhken Rongamwahu ko kihda soangen ire tohto duwen mouren Sises, pwehki ire pwukat kin sewese kitail en alasang ih, de idawehn mwahu sapwellime kahk kan! E pahn mwahu ma kitail onopki pwuhken Rongamwahu ko nan atail Kaudok en Peneinei de nan atail onop en Paipel. Kitail en tamataman me en uhdahn paiekihda soangen onop wet, kitail anahne wiahiong koasoipen Paipelo en mwomwen me e uhdahn wiewiawi oh doadoahngki nan atail mour. Patehng atail alasang dahme Sises ketin wia, kitail anahne rong dahme e mahsanih. Nan iren onop en mwuhr, kitail pahn koasoiapene dahme kitail kak sukuhlkihsang kaimwiseklahn eh mahsen ko.

KOUL 15 Kapinga Sapwellimen Siohwa Mesenih!

^ par. 5 Kristian mehlel kan anahne “idawehn mwahu dahme [Sises] kin ketin wia.” “Kahk” dah kan me Sises ketikihdiong kitail en idawehn? Iren onop wet pahn sapengala peidek wet. E pahn pil koasoia dahme kahrehda kitail anahne idawehn mwahu sapwellime kahk kan oh ia duwen atail kak wia met.

^ par. 60 WEHWEHN KILEL: Mwurin sister men eh doudouloale dahme Sises mahsanihki liohdi semwehmweo, e kapingahki sister mah men eh kin papah Siohwa sang eh mour unsek.