1. Dahme ke sukuhlki duwen Sounkapikpatailo?

MA KE tikida nin duwen emen Sounkadehdehn Siohwa kan, ele ke sukuhlkiher duwen Siohwa sangete omw tikitik. Ke sukuhlki me ih me Sounkapikadao, oh e sapwellimanki irair kaselel kan, oh e ketin kupwurki kaparadaisihala sampah.​—Sen. 1:1; Wiewia 17:24-27.

2. Dahme ekei aramas kin medewehki irail kan me kamehlele Sounkapikadao?

² Ahpw aramas tohto sohte kamehlele me mie Koht de me e ketin kapikada soahng koaros. Ahpw re kamehlele me mour pein miehla oh mwuhr ekisekis lalaudla sang soangen mour me inenen tikitik oh kolahng soangen mour me laud. Ekei aramas me kin kamehlele met ale sukuhl laud. Mwein irail kin nda me dene palien sains kadehdedahr me Paipel sapwung oh irail kan me kin kamehlele Sounkapikadao wia aramas kei me sohte iang sukuhl, pweipwei, de mengei en pitihedi.

3. Dahme kahrehda e kesempwal en kakehlaka atail pwoson?

³ Dahme ekei me iang sukuhl laud kin nda pahn kaluwetehla atail pwoson me Siohwa iei Sounkapikpatail limpoak? Met kin pidada laud kahrepen atail kamehlele me Siohwa iei Sounkapikadao. Ia duwe, kitail kamehlele met pwehki aramas nda me kitail en kamehlele, de pwehki kitail wiahda ahnsou pwehn pein onopki mehn kadehde kan? (1 Kor. 3:12-15) Sohte lipilipil ia uwen werei en atail wia emen Sounkadehdehn Siohwa, kitail koaros anahne pousehlahte kakehlaka atail pwoson. Ma kitail wia met, kitail sohte pahn pitida pahn “erpit en sampah oh widing mwahl” me aramas me kin uhwong Mahsen en Koht kin padahngki. (Kol. 2:8; Ipru 11:6) Pwehn sewese kitail, iren onop wet pahn koasoia (1) dahme kahrehda me tohto sohte kamehlele Sounkapikadao, (2) ia duwen omw kak kakehlaka omw pwoson Sounkapikpomwo Siohwa, oh (3) ia duwen omw kak kolokol omw pwoson en kehlail.

4. Nin duwen me Ipru 11:1 mahsanih, dahme pwoson mehlel kin poahsoankihda?

⁴ Ekei aramas kin medewe me en ahneki pwoson kin wehwehki en kamehlele mehkot mehnda ma sohte mehn kadehde. Ahpw nin duwen me Paipel kasalehda, met kaidehn pwoson mehlel ehu. (Wadek Ipru 11:1.) Paipel kasalehda me pwoson kin poahsoankihda mehn kadehde sansal. Eri mehnda ma kitail sohte kak kilang Siohwa, Sises, oh Wehio nanleng, mie mehn kadehde kan me kasalehda me ira oh pil Wehio nanleng uhdahn mehlel. (Ipru 11:3) Emen saintis me wiahla Sounkadehde nda: “Mie mehn kadehde ong dahme Sounkadehde Siohwa kan kin kamehlele. Irail sohte kin pohnsehsehla ire mehlel en saintis kan.”

5. Dahme kahrehda aramas tohto kamehlele me mour pein miehla ahpw sohte Sounkapikada?

⁵ Dahme kahrehda aramas tohto kamehlele me Koht sohte ketin kapikada soahng me momour koaros mehnda ma mie mehn kadehde tohto me e ketin wia met? Ekei sohte douluhl kin pein kasawih mehn kadehde kan. Robert, me wiahlahr emen Sounkadehdehn Siohwa, nda: “Pwehki se sohte kin koasoia duwen kepikipik nan sukuhl, I medewe me met sohte mehlel. Lao I lel sounpar 20 samwa me I koasoiong Sounkadehdehn Siohwa kan oh sukuhlki me Paipel kihong kitail kahrepe mwahu kan en kamehlele me Koht ketin kapikada soahng koaros.” *​—Menlau kilang kisin koakono “ Kisinlikou Kesempwal Ehu ong Pahpa Nohno kan.”

6. Dahme kahrehda ekei kin kamehlele me sohte Sounkapikada?

⁶ Ekei sohte kin kamehlele Sounkapikadao pwehki irail nda me re kin kamehlelehte dahme  re kak kilang. Ahpw ni mehlelo, irail kin kamehlele soahng kan me re sohte kak kilang, karasepe, kisinieng, pwehki mie arail mehn kadehde me met mehlel. Soangen pwoson me Paipel mahsanih duwe pil kin poahsoankihda mehn kadehde kan me kitail sohte kak kilang. (Ipru 11:1) E kin anahne ahnsou oh doadoahk laud en pein onopki mehn kadehde kan, oh aramas tohto sohte kin men wiahda ahnsou en wia met. Aramas emen me sohte kin pein onopki mehn kadehde ko ele kak nda me sohte Koht.

7. Koaros me iang sukuhl laud kin nda me kaidehn Koht me kapikada soahng koaros? Menlau kawehwehda.

⁷ Ekei saintis kan kamehlelehla me Koht me ketin kapikada sampah oh audepen pahnlahng mwurin arail onopki mehn kadehde kan. * Duwehte  Robert, me kitail koasoiapene mwoweo, ekei sohte kin medewe me mie Sounkapikada pwehki re sohte kin sukuhlki duwen kepikipik nan sukuhl laud. Ahpw mie saintis tohto me sukuhlkiher duwen Siohwa oh poakohngala ih. Duwehte dahme saintis ko wia, kitail pil anahne kakehlaka atail pwoson Koht, sohte lipilipil sukuhl dah me kitail iang. Sohte emen kak wia met ong kitail.

8-9. (a) Dahme kitail pahn koasoiapene met? (b) Ia duwen omw pahn paiekihda ni omw sukuhlki duwen kepikipik?

⁸ Ia duwen omw kak kalaudehla omw pwoson Sounkapikadao? Kitail pahn koasoiapene ahl pahieu.

⁹ Onopki duwen kepikipik. Ke kak kalaudehla omw pwoson Sounkapikadao sang ni omw kasawih mahn akan, tuhke kan, oh usu kan. (Mel. 19:1; Ais. 40:26) Uwen laud en omw onopki mepwukat, ih uwen laud en omw pahn kamehlelehla me Siohwa iei Sounkapikadao. Neitail sawasepen Paipel kan kin kalapw audaudki ire kan me kin kawehwehda oaritik kan duwen kepikipik. Dehr pohnsehse ire pwukat ma ke medewe me e apwal en wehwehki. Sukuhlki uwen me ke kak. Dehr manokehla en kilang kisin kasdo kaselel kan duwen kepikipik nan neitail website jw.org, me pwarada nan atail mihting tohrohr en sounpar samwalahr ako.

10. Menlau kihda ehu karasaras me kadehdehda me mie Sounkapikada men. (Rom 1:20)

¹⁰ Ni omw kin sukuhlki duwen kepikipik, tehk kanahieng dahme ire mehlel kan kin kasalehda duwen Sounkapikpatailo. (Wadek Rom 1:20.) Karasepe, ketipino kin kihda karakar oh marain me anahn ong mour nin sampah. Ahpw ekei marain en ketipino kak keper. Kitail aramas akan anahne mehn perehpe sang soangen marain pwukat. Ei, mie mehn perehpatail! Ia duwen? Mie soangen kahs (ozone) me kapilpene sampah oh kin perekitailsang keper en marain pwukat. Ni ahnsou me keper en marain pwukat kin kehlailla, mehn perehpe kahso pil kin laudla. Ia duwe, ke seu kamehlele me mie me kapikada met, oh me ih Sounkapikada limpoak oh kupwurokong men?

11. Ia wasa ke kak diarada ire mehlel kan me kak kalaudehla omw pwoson duwen kepikipik? (Menlau kilang kisin koakono “ Ekei Sawas kan me Pahn Kakehlakahla Omw Pwoson Sounkapikadao.”)

¹¹ Ke kak diarada ire mehlel tohto me kak kalaudehla omw pwoson duwen kepikipik ni omw tehk Watch Tower Publications Index oh ni omw wia roporop nan jw.org. Ele ke pahn men tepikihda ire kan oh kisin kasdo kan sang oaralap me nda “Was It Designed?” Mepwukat kin mwotomwot oh e kin kasalehda ire mehlel kapwuriamwei kan duwen mahn akan oh kepikipik teikan. Mepwukat pil kin audaudki karasepe kan duwen saintis kan ar kin alasang dahme re kin kilang ni kepikipik kan.

12. Ni atail sukuhlki duwen Paipel, ia ekei soahng kan me kitail kak tehk?

¹² Onopki Paipel. Saintis me kitail koasoiapene nan parakrap pahieuo sohte mwadangete kamehlele duwen Sounkapikadao. Ahpw, mwuhr e kamehlelehla me mie Sounkapikada men. E koasoia: “Ei pwoson sohte poahsoankihdahte dahme I sukuhlkiher nan sains. Ahpw, e pil poahsoankihda dahme I onopki ni keneinei sang nan Paipel.” Mwein ele ke esehlahr duwen Paipel. Ahpw, pwehn kalaudehla omw pwoson Sounkapikpomwo, ke anahne pousehlahte sukuhlki Mahsen en Koht. (Sos. 1:8; Mel. 119:97) Karasepe, tehk ia duwen Paipel eh kawehwehda ni pwung dahme wiawi mahso. Tehk kanahieng duwen kokohp en Paipel kan oh duwen sounnting en Paipel kan ar kin pwungpene sang ni dahme re kin ntingihedi. Ni omw wia met, e pahn kakehlakahda omw pwoson me Sounkapikada limpoak erpito ketin wiaikitailda, oh me e  ketikihda Paipel ong kitail. *​—2 Tim. 3:14; 2 Pit. 1:21.

13. Ia ehu karasepen erpit me mi nan Mahsen en Koht?

¹³ Ni omw kin sukuhlki Mahsen Koht, tehk me kaweid kan sang loale kin sawas. Karasepe, sangete mahso, Paipel kehkehlingki me poakohng mwohni kin keper oh e kin kahrehda “medek tohto.” (1 Tim. 6:9, 10; Lep. Pad. 28:20; Mad. 6:24) Ia duwe, met mehlelete rahnpwukat? Pwuhk me adaneki The Narcissism Epidemic koasoia: “Pali laud en ahnsou, aramas akan me kamehlele me naineki mwohni me keieu kesempwal nan mour kin pwunod oh sohte nsenamwahu. Pil aramas akan me men kalaudehla neirail mwohni sohte kin nsenamwahu oh kin ahneki kahpwal en roson tohto.” Eri, kehkehlik en Paipel me kitail en dehr poakohng mwohni, uhdahn kaweid mwahu ehu! Ke kak medewe ekei kaweid en Paipel kan me seweseiukehr? Ni atail kin medewe duwen kaweid mwahu koaros me mi nan Paipel, kitail pahn kilang me Sounkapikpatail limpoako ketin mwahngih dahme keieu mwahu ong kitail oh kitail pahn kin ahnsou koaros sohpeiong ih pwehn ale kaweid. (Seims 1:5) Imwilahn met, kitail pahn nsenamwahu laud nan atail mour.​—Ais. 48:17, 18.

14. Ia duwen onop Paipel eh pahn kak padahkihong uhk duwen Siohwa?

¹⁴ Onopki Paipel oh akadeiong en esehla mwahu duwen Siohwa. (Sohn 17:3) Ke pahn sukuhlki duwen sapwellimen Siohwa irair kan. Ih irair kohte me ke esehla ni omw sukuhlki duwen kepikipik. Sukuhlki duwen sapwellimen Siohwa irair kan kin kamehlelehiong kitail me Siohwa uhdahn ketin ieias. (Eks. 34:6, 7; Mel. 145:8, 9) Ni omw kalaudehla omw ese duwen Siohwa, omw pwoson ih pahn laudla, omw poakohng ih pahn laudla, oh omw nanpwungmwahu reh pahn kehlailla.

15. Ia duwen omw pahn paiekihda ni omw ehukihong meteikan omw pwoson?

¹⁵ Ehukihong meteikan omw pwoson Koht. Omw pwoson pahn kehlailla ni omw wia met. Ahpw, ia duwen ma emen me ke kalohk ong peidengki ma mie Koht oh ke sehse dahme ke pahn sapengki? Song en rapahki nan neitail sawasepen Paipel kan pasapengpen peideko sang nan Paipel, oh mwuri ehukihong aramaso. (1 Pit. 3:15) Ke pil kak peki sawas rehn emen iengomw Sounkadehde me koahiek. Mehnda ma aramaso pwungki pasapeng ko sang nan Paipel de soh, ke pahn paiekihda ni omw wia roporop. Omw pwoson pahn kehlailla. Imwilahn met, ke sohte pahn kamehlele aramas akan me mwomwen loalokong de sukuhl laud oh kin nda me sohte mie Sounkapikada.

16. Dahme kak wiawi ma kitail sohte pousehlahte kalaudehla oh kolokol atail pwoson?

¹⁶ Sohte lipilipil ia uwen werei me kitail wie papahki Siohwa, kitail anahne pousehlahte kalaudehla oh kolokol atail pwoson ih. Dahme kahrehda? Pwehki ma kitail sohte kanahieng, atail pwoson kak luwetala. Nin duwen me kitail koasoiapenehr, pwoson kin poahsoankihda mehn kadehdepen soahng kan me kitail sohte kak kilang. Kitail kak mengei en manokehla dahme kitail sohte kak kilang. Kahrehda, Pohl kin kahdaneki seupwoson “dihp me kin mwadang salihkitaildi.” (Ipru 12:1) Eri, ia duwen atail kak soikala lidip wet?​—2 Des. 1:3.

17. Dahme kak sewese kitail en kolokol atail pwoson en kehlail?

¹⁷ Keieu, peki sapwellimen Siohwa manaman, oh kalapw wia met. Dahme kahrehda? Pwehki pwoson iei ehu kisehn wahn sapwellimen Koht manaman. (Kal. 5:22, 23) Kitail sohte kak kalaudehla oh kolokol atail pwoson Sounkapikpatailo  ma sohte sawas sang sapwellime manaman. Ma kitail kin pousehlahte pekipeki sapwellimen Koht manaman, e pahn ketikihong kitail. (Luk 11:13) Kitail pil kak kapakapki: “Komw ketin kalaudehla at pwoson.”​—Luk 17:5.

18. Nin duwen me Melkahka 1:2, 3 mahsanih, kisakis kesempwal dah me kitail kak ale rahnwet?

¹⁸ Oh pil, kaukaule onopki Mahsen en Koht. (Wadek Melkahka 1:2, 3.) Ni ahnsou me melkahka wet ntingdi, mehn Israel malaulau kei me naineki doaropwe me audaudki sapwellimen Koht kosonnedo pwon. Ahpw, nanmwarki oh samworo kan kin kak ale doaropwe pwukat, oh sounpar isuh koaros, koasoandi kin wiawihda ong ‘ohl, lih, oh seri kan,’ oh mehn liki kan me kin kousoan rehn mehn Israel kan ren pokonpene pwe ren rong wadawad en sapwellimen Koht kosonnedo. (Deud. 31:10-12) Ni mwehin Siseso, aramas malaulau me naineki doaropwe limilim kan en Paipel, oh pali laud en doaropwe pwukat kin mihmihte nan sinakoke kan. Weksang met, rahnwet aramas tohto kak wadek Mahsen Koht. Kisakis kesempwal ehu met! Ia duwen atail kak kasalehda me kitail kalahnganki soangen kisakis wet?

19. Dahme kitail anahne wia pwe kitail en kolokolete atail pwoson en kehlail?

¹⁹ Kitail kak kasalehda me kitail kalahnganki kisakis kesempwal en naineki sapwellimen Koht Mahsen sang ni atail kin kaukaule wadek. Kitail anahne koasoanehdi ahnsou en wadek oh onopki Paipel, kaidehn en wadekete ma mie atail ahnsou. Ni atail kin kaukaule kapwaiada atail koasoandi en onop, atail pwoson pahn kehkehlailte.

20. Dahme kitail anahne koasoanehdi teng en wia?

²⁰ Weksang “aramas koahiek oh loalokong kan” en sampah wet, kitail ahneki pwoson me poahsoandahsang Mahsen en Koht. (Mad. 11:25, 26) Sang ni atail kin onopki pwuhk wet me sarawi, kitail ese dahme kahrehda irair en sampah wet susuwedla oh dahme Siohwa pahn ketin wiahiong met. Eri, kitail en koasoanehdi teng en kakehlaka atail pwoson oh en sewese aramas tohto me kitail kak pwe ren pwoson Sounkapikpatailo. (1 Tim. 2:3, 4) Oh kitail pousehlahte kilengwohng ni ahnsou me koaros me momour nin sampah pahn kin koasoia mahsen ko nan Kaudiahl 4:11: “Maing Siohwa at Koht, komwi me ketin warohng sapwellimanki lingan . . . pwehki omwi ketin kapikada mehkoaros.”