1. Dahme wahnpoaron Piter padahkihong rie Kristian kan en wia, oh dahme kahrehda e kakete apwal en kapwaiada?

MEHNDA ma atail koapworopwor iei en mour nanleng de nin sampah, kitail kak paiekihda kaweid me wahnpoaron Piter kihong tepin Kristian ko. Piter ntingihedi: “Kumwail sarawihla ni amwail wiewia kan koaros duwehte Me Sarawio me ketin malipei kumwail, pwe e ntingdier: ‘Kumwail anahne sarawihla, pwehki ngehi me sarawi.’” (1 Pit. 1:15, 16) Sang ni mahsen pwukat, kitail sukuhlki me kitail kak kahlemengih Siohwa me ketikihda mehn kahlemeng me keieu mwahu duwen en sarawi. Kitail kak oh anahne sarawihla ni atail wiewia kan. Ele kitail sohte kak wia met pwehki atail soh unsek. Piter kin wiahda ekei sapwung kan, ahpw eh mehn kahlemeng kasalehda me kitail kak “sarawihla.”

2. Peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

² Nan iren onop wet kitail pahn koasoiapene peidek pwukat: Ia wehwehn en sarawihla? Dahme Paipel padahkihong kitail duwen Siohwa eh ketin sarawi? Ia duwen atail kak sarawihla ni atail wiewia kan? Ia duwen atail ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa oh en sarawihla ara dokpene?

3. Dahme aramas tohto kin medewehiong aramas men me sarawi, ahpw ia wasa kitail kak diar dahme pwung?

³ Ni aramas tohto ar kin medewe aramas sarawi men, re kin medewe me e sohte kin sirei, e kin likawih likoun sarawi kan, oh kin mas mehlel. Ahpw met sapwung. Siohwa, me ketin sarawi, iei “Koht me peren.” (1 Tim. 1:11) “Meid pai” irail kan me kin kaudokiong ih. (Mel. 144:15) Sises ketin kadeikada irail kan me kin likawih likou tohrohr oh wia me mwahu pwe meteikan en kilang irail. (Mad. 6:1; Mark 12:38) Kristian mehlel kan ese ia wehwehn en sarawi pwehki dahme re sukuhlki sang Paipel. Kitail ese me Koht ketin poakohng kitail oh me e sohte pahn ketin padahkihong kitail en wia mehkot me kitail sohte  kakohng. Eri ni Siohwa eh ketin padahkihong kitail “Kumwail anahne sarawihla,” kitail uhdahn kamehlele me met kak wiawi. Ahpw, mwohn atail kak sarawihla ni atail wiewia kan, kitail anahne wehwehkihla ia wehwehn en sarawihla.

4. Ia wehwehn lepin lokaiao “sarawi”?

⁴ Ia wehwehn en sarawi? Nan Paipel lepin lokaiao “sarawi” kin dokedoke tiahk oh kaudok me mwakelekel. Lepin lokaiao pil kak wehwehki en kasarawihong Koht. Met pil wehwehki me kitail kin sarawi ma atail wiewia kan kin sarawi, ma kitail kin kaudokiong Siohwa ni pwung, oh ma kitail ahneki nanpwungmwahu keren reh. Kitail uhdahn pwuriamweikihla me mendahki Siohwa eh ketin sarawi kowahlahpie, e ketin kupwurkihte kitail en wiahla kompoakepah keren mendahki atail soh unsek.

5. Dahme kitail kak sukuhlkihsang tohnleng lelepek kan duwen Siohwa?

⁵ Siohwa ketin mwakelekel ni soahng koaros. Ih met me serap kan de tohnleng kan me mi karanih mwoalen Siohwa koasoia. Ekei irail patohwan: “Sarawi, sarawi, sarawi! KAUN-O, Wasa Lapalahpie, me sarawi.” (Ais. 6:3) Tohnleng pwukat kak ahnekihte nanpwungmwahu keren rehn arail Kohto me ketin sarawi pwehki irail sarawi. Ihme kahrehda, wasa kan me Siohwa kin ketin poaronehla tohnleng kan ie nin sampah kak wiahla wasa sarawi ehu. Ih met me wiawi ni Moses eh mi limwahn tuhke mpwumwpwulo.​—Eks. 3:2-5; Sos. 5:15.

6-7. (a) Nin duwen me Eksodus 15:1, 11 mahsanih, ia duwen Moses eh kasalehda ni sansal me Koht ketin sarawi? (b) Dahme katamankihong mehn Israel ko me Koht ketin sarawi? (Menlau kilang kilel ni kilin Kahn Iroir wet.)

⁶ Mwurin Moses eh kahluwa mehn Israel ko oh kotehla Sehd Weitahtao, e katamankihong irail me arail Kohto, Siohwa, me ketin sarawi. (Eksodus 15:1, 11.) Mehn Isip ko me kin kaudokiong koht likamw kan uhdahn sohte sarawi. Mehn Kenan kan me pil kin kaudokiong koht likamw kan pil sohte sarawi. Arail kaudok kin pidada meirongki seri oh wia tiahk samin me pid wia nsenen pwopwoud. (Lip. 18:3, 4, 21-24; Deud. 18:9, 10) Ahpw Siohwa ketin weksang koht likamw ko. E sohte pahn ketin mahsanihong sapwellime tohnkaudok kan ren wia mehkot samin. E ketin sarawi kowahlap. Pwehn katamankihong mehn Israel ko met, mie nting ni mete kohlo ni en samworo lapalapo eh lisoaropo. Ni mete kohlo, mie nting me koasoia: “Kasarawihong KAUN-O.”​—Eks. 28:36-38.

⁷ Nting me mi ni kohl meteo pahn kamehlelehiong emen me kilang me Siohwa uhdahn ketin sarawi. Ahpw, mwein mehn Israel men sohte kak kilang meteo pwehki e sohte kak kohla karanih samworo lapalapo. Ia duwe, e pahn kak esehte me Siohwa ketin sarawi? Ei! Mehn Israel koaros kin rong duwen met ni ahnsou me kosonnedo kin wadawad ong ohl, lih, oh seri kan. (Deud. 31:9-12) Ma ke mi mwo, ke pahn rong mahsen pwukat: “Ngehi KAUN-O, amwail Koht; kumwail eri pahn sarawihla, pwehki ngehi me sarawi.” “Kumwail pahn kin sarawi oh uhdahn wia nei aramas, pwehki ngehi me KAUN-O oh I me sarawi.”​—Lip. 11:44, 45; 20:7, 26.

8. Dahme kitail sukuhlkihsang Lipai 19:2 oh 1 Piter 1:14-16?

⁸ Met kitail pahn kilang mehkot me Siohwa ketin mahsanih me pahn wadawad ong mehn Israel koaros me kileldi nan Lipai 19:2. Siohwa ketin mahsanihong Moses “en patohwanohng mehn Israel ko, ‘Kumwail en sarawihla, pwe ngehi, KAUN-O, amwail Koht, me sarawi.’” Ele Piter doadoahngki iretikitik wet pwehn kangoangehki Kristian ko ren “sarawihla.”  (Wadek 1 Piter 1:14-16.) Rahnwet kitail sohte mi pahn Kosonned en Moseso. Ahpw dahme Piter ntingihedi kamehlelehla me dahme kitail sukuhlki nan Lipai 19:2 iei me Siohwa ketin sarawi oh irail kan me poakohng ih anahne en pil sarawi. Met mehlel mehnda ma atail koapworopwor iei en mour nanleng de nan paradais nin sampah.​—1 Pit. 1:4; 2 Pit. 3:13.

9. Ia duwen atail pahn paiekihda sang atail koasoiapene Lipai irelaud 19?

⁹ Pwehki kitail men kaperenda atail Koht sarawio, kitail men sukuhlki ia duwen atail kak sarawihla. Siohwa ketikihda ekei kaweid kan pwe kitail en ese ia duwen atail kak wia met. Kitail kak diar kaweid pwukat nan Lipai irelaud 19. Emen ohl me samanih lokaiahn Ipru me adaneki Marcus Kalisch ntingihedi: “Ele irelaud wet me keieu kesempwal nan pwuhken Lipai oh tepin pwuhk limau ko nan Paipel.” Tamataman me Lipai 19 tepikihda mahsen pwukat: “Kumwail en sarawihla.” Met kitail pahn koasoiapene iretikitik kan nan irelaud wet me padahkihong kitail soangsoangen ahl kan me kitail sarawihla nan atail mour.

10-11. Dahme Lipai 19:3 mahsanih me kitail anahne wia, oh dahme kahrehda met kesempwal?

¹⁰ Mwurin eh ketin mahsanihong mehn Israel ko me irail anahne sarawihla, Siohwa pil ketin mahsanih: “Emenemen kumwail pahn kin wauneki eh nohno oh eh pahpa . . . Ngehi me KAUN-O, amwail Koht.”​—Lip. 19:2, 3.

¹¹ E kesempwal kitail en peikiong sapwellimen Koht kaweid en wauneki atail pahpa oh nohno kan. Tamataman dahme Sises mahsanih ni ahnsou me ohl emen idek reh: “Soahng mwahu dah me I anahne wia pwe I en alehdi mour soutuk?” Ni Sises eh ketin sapeng ohlo, e pil mahsanih me ohlo anahne wauneki eh pahpa oh nohno. (Mad. 19:16-19) Sises pil ketin kadeikada Parisi ko oh sounkawehwe kan en kosonnedo pwehki arail kin song en wia uwen arail kak koaros en soikala apwalih arail pahpa oh nohno kan. Kahrehda irail “wiahki mahsen en Koht mehkot sohte katepe.” (Mad. 15:3-6) “Mahsen en Koht” iei me iangahki kelimau en Kosonned Eiseko oh pil dahme kitail wadek nan Lipai 19:3. (Eks. 20:12) Tamataman  me kaweido me mi nan Lipai 19:3​—en wauneki pahpa nohno kan—​mihte mwurin kaweido me mahsanih: “Kumwail en sarawihla, pwe ngehi, KAUN-O, amwail Koht, me sarawi.”

12. Ia duwen atail kak peikiong kehkehliko nan Lipai 19:3?

¹² Ni atail medemedewe sapwellimen Siohwa kehkehlik me kitail en wauneki atail pahpa oh nohno kan, ele kitail pahn idek rehtail, ‘I kin wauneki ei papah oh nohno?’ Ma ke pehm me ke sohte nohn kin kalapw wia met mahso, ke kak pilada en kamwahwihala met. Ke sohte kak wekidala dahme wiawi mahso, ahpw ke kak wia uwen omw kak koaros ahnsou wet pwehn wiahda ahnsou ong omw papah nohno oh kalaudehla omw sewese ira. Mwein ke kak koasoanehdi ahnsou en kalaudehla omw mi rehra. De ele mie soahng teikan me ke kak wia pwehn sewese ira pwainda soahng kan me ira anahne, de sewese ira en mihmi karanih Siohwa oh pousehlahte papah ih, de ke pil kak kalaudehla omw kangoange oh kansenamwahwih ira. Ma ke wia met, ke kin peikiong kehkehliko me mi nan Lipai 19:3.

13. (a) Ia pil ehu kaweid me kitail diar nan Lipai 19:3? (b) Ia duwen atail kak kahlemengih Sises nin duwen me Luk 4:16-18 kasalehda?

¹³ Lipai 19:3 padahkihong kitail pil ehu mehkot duwen atail en sarawihla. E koasoia me kitail en kapwaiada rahnen Sapad. Kristian kan sohte mi pahn Kosonnedo, eri kitail sohte anahne wia rahnen Sapado nan ehuehu wihk. Ahpw kitail kak sukuhlki laud sang ia duwen mehn Israel ko ar kin kapwaiada rahnen Sapad oh ia duwen arail paiekihda ar wia met. Rahnen Sapad iei rahnen kommoal sang doadoahk oh kaudokiong Koht. * Ihme kahrehda ni rahnen Sapad, Sises kin ketila ni sinakokeo nan eh wasao oh wadek Mahsen en Koht. (Eks. 31:12-15; wadek Luk 4:16-18.) Sapwellimen Koht kehkehlik me kileldi nan Lipai 19:3 duwen “kapwaiada rahnen Sapad” anahne kamwakid kitail en wiahda ahnsou nan atail mour en ehuehu rahn pwehn kaudokiong Koht. Ke medewe ke pahn kak kalaudehla omw kapwaiada kehkehlik wet? Ma ke kaukaule wiahda ahnsou en kaudokiong Siohwa, ke pahn kakairada nanpwungmwahu keren reh, oh met kesempwal pwehn sarawihla.

14. Ire mehlel kesempwal dahieu me Lipai irelaud 19 kin pwurupwurehng koasoia?

¹⁴ Lipai irelaud 19 kin pwurupwurehng koasoia ire mehlel ehu me kak sewese kitail en sarawihte. Iretikitik 4 kaimwisengkihla mahsen pwukat: “Ngehi me KAUN-O, amwail Koht.” Mahsen pwukat dierek pak 16 nan irelaud wet. Met katamankihong kitail tepin kehkehliko: “Ngehi me KAUN-O, amwail Koht . . . Kumwail sohte pahn ahneki emen koht tohrohr mwohi.” (Eks. 20:2, 3) Kristian koaros me men sarawihla anahne tehk mwahu me sohte mehkot de sohte emen pahn kesempwal sang eh nanpwungmwahu rehn Koht. Oh pwehki kitail Sounkadehdehn Siohwa kei, kitail koasoanehdi teng en soikala wiewia kan me kin kamwamwahlihala de kauwehla mware sarawio.​—Lip. 19:12; Ais. 57:15.

15. Dahme iretikitik kan nan Lipai irelaud 19 me pid meirong kan pahn kamwakid kitail en wia?

¹⁵ Mehn Israel kan kasalehda me re pwungki Siohwa en ketin wia arail Koht sang ni ar peikiong sapwellime kosonned kan. Lipai 18:4 mahsanih: “Kumwail kapwaiada ei kosonned akan oh kapwaiada dahme I koasoanedier. Ngehi KAUN-O, amwail Koht.” Irelaud  19 kasalehda ekei ‘koasoandi’ pwukat ong Israel. Karasepe, iretikitik 5-8, 21, 22 koasoia duwen meirongki mahn kan. Mehn Israel ko anahne wia met ni ahl ehu me sohte pahn ‘kamwahlihala mehkot me kasarawihongehr’ Siohwa. Atail wadek iretikitik pwukat pahn kangoange kitail en men kaperenda Siohwa oh patohwanohng ih meirong en kaping, nin duwen me Ipru 13:15 kangoange kitail en wia.

16. Ire mehlel dahieu nan Lipai 19 me kasalehda wekpeseng en irail kan me kin papah Koht oh irail kan me sohte kin?

¹⁶ Pwehn sarawihla, kitail men aramas akan en kilang me kitail weksang irail kan me sohte kin papah Koht. Met kak apwal. Ekei pak iengatail tohnsukuhl kan, tohndoadoahk kan, kisehtail kan me sohte kin papah Siohwa, oh meteikan ele kin kasonge kitail en iang wia soahng kan me kin kerempwa atail kaudok. Ni arail wia met, mie pilipil kesempwal ehu kitail anahne wiahda. Dahme kak sewese kitail en wiahda pilipil pwung? Medewehla ire mehlel wet nan Lipai 19:19 me mahsanih: “Kumwail sohte pahn likawih likou me wiawihkihda soangen likou riau.” Kosonned wet kasalehda me mehn Israel ko weksang wehi teikan. Pwehki kitail sohte mi pahn kosonnedo, e sohte sapwung Kristian men en likawih likou me wiawihdahsang koatun de wunen sihpw ape. Ahpw kitail sohte kin men duwehte aramas akan me kin kamehlele oh wia soahng kan me sohte pahrekiong Paipel, mehnda ma irail iengatail tohnsukuhl, tohndoadoahk, de atail peneinei. Mehlel, kitail kin poakohng kisehtail kan oh poakohng meteikan. Ahpw pilipil kan me kitail wiahda kasalehda me kitail pahn peikiong Siohwa, mehnda ma kitail weksang aramas teikan. Taman me en katohrohrla pwehn papah Koht kin wia kisehn en sarawihla. Met uhdahn kesempwal ma kitail nannanti en sarawihla.​—2 Kor. 6:14-16; 1 Pit. 4:3, 4.

17-18. Mehn kasukuhl kesempwal dah me kitail kak sukuhlkihsang Lipai 19:23-25?

¹⁷ Lepin mahsen pwukat “Ngehi me KAUN-O, amwail Koht” katamankihong mehn Israel ko me irail anahne wiahki arail nanpwungmwahu rehn Siohwa me keieu kesempwal nan arail mour. Ia duwen? Lipai 19:23-25 kasalehda ehu ahl. (Wadek.) Medewehla ia wehwehn mahsen pwukat ong mehn Israel ko mwurin arail pedolong nan Sapwen Inowo. Ma emen padokedi tuhke pwehn tungoale wah kan, e sohte pahn tungoale wah ko erein sounpar siluh. Ni kapahieun sounpar, e pahn wahla wah ko ni tehnpas sarawio pwe ren doadoahngki. Ihte kelimaun sounparo me e kak kang wahntuhkeo. Kosonned wet pahn sewese mehn Israel ko en wehwehki me irail en  dehr mwohneki mahs arail anahn kan. Siohwa ketin kupwurki irail en mwohneki mahs arail kaudokiong ih oh likih me e pahn ketin apwalih irail. E pahn ketin tehk mwahu me mie kanarail mwenge me itar. Oh Koht ketin kangoange irail en kin sapan ni ar kin kihda ar meirong kan ni tehnpas sarawio, wasa me re kin kaudokiong ih.

¹⁸ Kosonned me kileldi nan Lipai 19:23-25 katamankihong kitail sapwellimen Sises Kapahrek en Pohn Dohlo. E mahsanih: “Uhdihsang pwunodki . . . dahme kumwail pahn kang de dahme kumwail pahn nim.” Sises pil mahsanih: “Samamwail nanleng kin ketin mwahngih me kumwail kin anahne mepwukat koaros.” Koht pahn ketin apwalih kitail duwehte eh kin ketin apwalih mahn akan. (Mad. 6:25, 26, 32) Kitail uhdahn likih me Siohwa pahn ketikihda dahme kitail anahne. Oh kitail sohte kin ndaseli ni atail wiahda “kisakis en kadek kalahngan” ong irail kan me anahne sawas. Kitail pil kin perenki kihda sawas en mwohni pwehn apwalihala anahn en mwomwohdiso. Siohwa kin ketin mwahngih atail kin utung sapwellime kaudok ni sapan oh e pahn ketin katingih kitail. (Mad. 6:2-4) Ni atail kin sapan, kitail kin kasalehda me kitail wehwehki mehn kasukuhlo sang Lipai 19:23-25.

19. Ia duwen omw paiekihda atail koasoiapene Lipai irelaud 19?

¹⁹ Kitail koasoiapenehr ekei iretikitik kan sang Lipai irelaud 19 oh ire pwukat sewese kitail en wehwehki ia duwen atail kak duwehte atail Kohto me sarawi. Ni atail kin alasang ih, met kin kasalehda me kitail kin songosong en ‘sarawihla ni atail wiewia kan koaros.’ (1 Pit. 1:15) Me tohto me sohte kin papah Siohwa kin kilang wiewia mwahu en sapwellimen Koht aramas akan. Ni mehlel, met kamwakid ekei en kapinga Siohwa. (1 Pit. 2:12) Ahpw miehte soahng teikan me kitail kak sukuhlkihsang Lipai irelaud 19. Iren onop en mwuhr pahn koasoia pil ekei iretikitik nan irelaudo oh pahn sewese kitail en wehwehki ahl teikan me kitail kak “sarawihla,” nin duwen me Piter kangoangehkin kitail.