Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 4

Sapwellimen Koht Manaman Kin Wia Kadehde

Sapwellimen Koht Manaman Kin Wia Kadehde

“Sapwellimen Koht manaman kin kadehdehiong atail mohngiong me kitail sapwellimen Koht seri kan.”​—ROM 8:16.

KOUL 25 Sapwellime Pilipilda kan

AUDEPEN ONOP *

Siohwa ketin wudekihdiong sapwellime manaman pohn pwihn en Kristian 120 ko ni ahl kapwuriamwei ehu ni rahnen Pendekos (Menlau kilang parakrap 1-2)

1-2. Mwekid kapwuriamwei dahieu me wiawi ni rahn en Pendekos pahr 33?

RAHNO iei nimenseng en Rahn Sarawi nan Serusalem. Pahro iei pahr 33, oh e wia rahnen Pendekos. Mpen tohnpadahk 120 kohpene nan pere ieu powe nan ihmw ehu. (Wiewia 1:13-15; 2:1) Rahn kei mwowe, Sises ketin kaweid irail en mihmihte nan Serusalem pwehki irail pahn ale kisakis tohrohr ehu. (Wiewia 1:4, 5) Dahme wiawi mwurin mwo?

2 Paipel mahsanih: “Ni ahnsowohte, ngihl ehu peidihdo sang nanleng me duwehte kisinieng kehlail ehu me ipido.” Ngihlo kadirehla nan ihmwo pwon. Eri, “mehkot me likamwete mpwulen kisiniei kei me mwomwen lowen aramas” kohdiong pohn moangen tohnpadahk ko, oh irail koaros “audaudkihda sapwellimen Koht manaman.” (Wiewia 2:2-4) Ni ahl kapwuriamwei wet, Siohwa ketin wudekihdiong sapwellime manaman pohn pwihno. (Wiewia 1:8) Irail pwukat me tepin keikihdi sapwellimen Koht manaman * oh alehdi koapworopwor en iang Sises ketin kaunda sang nanleng.

DAHME KIN WIAWI NI EMEN EH WIAHLA ME KEIDI MEN?

3. Dahme kahrehda irail ko nan Pendekos sohte peikasalki me irail keikihdi sapwellimen Koht manaman?

3 Ma kowe emen tohnpadahk ko me iang kohpene nan pere ehu powe ni rahno, ke sohte pahn manokehla rahno. Mehkot me likamwete mpwulen kisiniei me mwomwen lowen aramas kohdiong pohn moangomwen, oh ke tepida lokaiahki lokaia tohto! (Wiewia 2:5-12) Ke sohte pahn peikasalki me ke keikihdi sapwellimen Koht manaman. Ahpw ia duwe, koaros me keikihdi sapwellimen Koht manaman alehdi met ni mwomw uhdahn kapwuriamwei ehu oh ni ahnsou ehute nan arail mour? Soh. Ia duwen atail ese met?

4. Ia duwe, koaros irail me keidi kan ni mwein tepin Kristian kan keikihdi sapwellimen Koht manaman ni ahnsou tehieu nan arail mour? Menlau kawehwehda.

4 Kitail pahn koasoiapene iahd me emen kin wiahla me keidi men. Kaidehn pwihn en Kristian meh 120 ko kelehpw me keikihdi sapwellimen Koht manaman ni Pendekos en pahr 33. Mwuhr ni rahnohte, mpen meh 3,000 pil iang keikihdi sapwellimen Koht manaman me Sises ketin inoukihda. Met wiawi ni ahnsou me irail papidaisla. (Wiewia 2:37, 38, 41) Ahpw nan sounpar kan mwuri, kaidehn Kristian keidi kan koaros keikihdi sapwellimen Koht manaman ni ahnsou me re papidaisla. Mehn Sameria kan keikihdi sapwellimen Koht manaman ahnsou ehu mwurin arail papidaisla. (Wiewia 8:14-17) Oh mwomwen ahn Kornilius oh eh peneineio arail keikihdi sapwellimen Koht manaman uhdahn kapwuriamwei pwehki irail alehdi met mwohn arail papidaisla.​—Wiewia 10:44-48.

5. Nin duwen me 2 Korint 1:21, 22 mahsanih, dahme kin wiawi ni emen eh keikihdi sapwellimen Koht manaman?

5 Kitail pil pahn koasoiapene dahme pahn wiawi ni emen eh keikihdi sapwellimen Koht manaman. Ekei me keidi kan ele nin tapio kin apwalki pwungki me Siohwa ketin pilada irail. Ele irail kin medewe, ‘Dahme kahrehda Koht ketin piliehda?’ Meteikan mwein sohte kin ahneki soangen pepehm wet. Sohte lipilipil dahme wiawi, wahnpoaron Pohl kawehwehda dahme kin wiawihong koaros me keidi kan: “Mwurin amwail kamehlelehier, pwehki ih me kumwail kilelkihdi * sapwellimen Koht manaman me e ketin inoukihda, me iei mehn kadehde en dahme pahn kohdo me pid atail sohso.” (Ep. 1:13, 14; ntp.) Eri Siohwa ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn ketin kasalehiong Kristian pwukat ni sansal me e ketin piliraildahr. Ni ahl wet, sapwellimen Koht manaman wia “mehn kadehde [de inou ehu]” me kowohng irail pwehn kamehlelehiong irail me ni ahnsou kohkohdo irail pahn mour kohkohlahte nanleng a kaidehn nin sampah.​—Wadek 2 Korint 1:21, 22.

6. Dahme Kristian keidi men anahne wia pwehn ale ketingpe nanleng?

6 Ma Kristian men wia emen me keidi, met wehwehki me e pahn uhdahn kohdahla nanleng? Soh. E kamehlele me e pilipilda en kohdahla nanleng. Ahpw, e anahne taman kehkehlik wet: “Riei ko, wia uwen amwail kak koaros pwe amwail malipilip oh pilipil en pweiong kumwail, pwe ma kumwail pahn kin wiewiahte mepwukat, kumwail sohte mwahn pahn lohdi.” (2 Pit. 1:10) Eri mehnda ma Kristian keidi men pilipildahr, de ale malipilip, en kohdahla nanleng, e pahn ale ketingpe ihte ma e lelepekte.​—Pil. 3:12-14; Ipru 3:1; Kaud. 2:10.

IA DUWEN EMEN EH ESE MA E WIA EMEN ME KEIDI?

7. Ia duwen me keidi kan ar kak ese me irail alehdi luhk en kohdahla nanleng?

7 Ahpw ia duwen emen eh ese me e alehdi luhk en kohdahla nanleng? Pasapengpen peidek wet sansalda sang dahme Pohl ndaiong irail ko nan Rom me “wiahla aramas sarawi kei.” E ndaiong irail: “Pwe sapwellimen Koht manaman sohte kin kahrehiong kitail en wiahla lidu kei oh kin pwurehng masepwehk, ahpw sang ni manamano, kitail pwekipwekda nin duwen sapwellime seri kan, oh manamano kin kamwakid kitail en ngihl laudida nda: “Apa, Samat!” Sapwellimen Koht manaman kin kadehdehiong atail mohngiong me kitail sapwellimen Koht seri kan.” (Rom 1:7; 8:15, 16) Eri Koht ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn ketin kasansalehiong me keidi kan ni sansal me irail alehdi luhk en kohdahla nanleng.​—1 Des. 2:12.

8. Ia duwen 1 Sohn 2:20, 27 eh kasalehda me Kristian keidi kan sohte anahne emen en kamehlelehiong irail me irail wia me keidi kei?

8 Siohwa ketin kamehlelehiong nan madamadau oh mohngiong en irail pwukat kahrehda re sohte peikasalki me re alehdi sapwellime luhk en kohdahla nanleng. (Wadek 1 Sohn 2:20, 27.) Ei mehlel, pil duwehte meteikan, Kristian keidi kan anahne ale kasukuhl nan mwomwohdiso sang rehn Siohwa. Ahpw irail sohte anahne emen en kamehlelehiong irail me irail wia emen me keidi. Siohwa ketin doadoahngki manaman me keieu kehlail nin sampah oh nanleng, me iei sapwellime manaman, pwehn ketin kasalehiong irail ni sansal me irail wia emen me keidi!

IRAIL “IPWSAPAHL”

9. Ni emen eh wiahla emen me keidi, wekidekla dah me aramaso lelohng, nin duwen me Episos 1:18 mahsanih?

9 Pali laud en sapwellimen Koht aramas akan rahnwet ele kin apwalki wehwehki dahme kin wiawihong emen me Koht ketin keiehdi. Dahme kahrehda? Pwehki pein irail sohte wia emen me keidi. Koht ketin kapikada aramas akan en mour kohkohlahte nin sampah, kaidehn nanleng. (Sen. 1:28; Mel. 37:29) Ahpw Siohwa ketin pilada ekei en mour nanleng. Eri ni ahnsou me e ketin keiehdi irail, e ketin wekidala douluhl arail koapworopwor oh mwomwen arail madamadau, ihme kahrehda irail kin kasikasik en mour nanleng.​—Wadek Episos 1:18.

10. Ia wehwehn en “ipwsapahl”? (Pil kilang nting tikitik kan pah.)

10 Ni Kristian kan ar keikihdi sapwellimen Koht manaman, irail “ipwsapahl,” de “ipwisang powe.” * Sises ketin kasalehda me e apwal en kawehwehiong aramas emen me sohte keidi ia pepehm en emen me “ipwsapahl,” de “ipwisang sapwellimen Koht manaman.”​—Sohn 3:3-8; ntp.

11. Menlau kawehwehda wekidekla en madamadau me kin wiawi ni emen eh wiahla me keidi men.

11 Ia duwen madamadau en Kristian kan eh wekila ni arail wiahla me keidi? Mwohn Siohwa ketin keiehdi Kristian pwukat, irail kin kesempwalki arail koapworopwor en mour kohkohlahte nin sampah. Irail kin uhdahn kasikasik ahnsowo me Siohwa pahn ketin kasohrehla soahng suwed kan koaros oh kaparadaisihala sampah. Ele irail kin medewehla arail pahn kasamwo emen kisehrail de kompoakparail men me mehla. Ahpw mwurin arail wiahlahr emen me keidi, arail madamadau tepida wekila. Dahme kahrehda? Re sohte kin tepida sohla itarki koapworopwor en mour nin sampah. Re sohte kin wekidala arail madamadau pwehki re ahneki kapwunod laud de lokolok laud. Irail sohte kin mwadangete pehm me re pahn sangatki mour kohkohlahte nin sampah. Ahpw, Siohwa ketin doadoahngki sapwellime manaman en wekidala mwomwen arail madamadau oh koapworopwor me re kin kesempwalki.

12. Nin duwen me 1 Piter 1:3, 4 mahsanih, ia ahn Kristian keidi kan ar pepehm ong arail koapworopwor?

12 Emen me wia me keidi ele pahn pehm me e sohte warohng pwais kesempwal wet. Ahpw e sohte douluhl peikasalki me Siohwa ketin piladahr ih. E kin uhdahn perenki oh kalahnganki ni eh kin medemedewe duwen koapworopwor me e ahneki en mour nanleng.​—Wadek 1 Piter 1:3, 4.

13. Ia ahn me keidi kan ar pepehm ong arail mour nin sampah?

13 Eri met wehwehki me irail me keidi kan kin men mehla? Wahnpoaron Pohl sapengala peidek wet. E kapahrekiong paliweren aramas ong impwal ehu oh nda: “Ni mehlel, kitail me kin mi nan impwal wet kin ingihng oh toutoukihla pwunod, pwe kitail sohte men kapwuhrasang mewet, ahpw kitail men pwuhriong meteio, pwe mour en kadallehla me kin mehlao.” (2 Kor. 5:4) Kristian pwukat sohte tepida sangatki mour nin sampah oh men mwadang mehla. Weksang met, irail perenki mour oh men doadoahngki ehuehu rahn pwehn iang arail peneinei oh kompoakparail kan papah Siohwa. Ahpw, sohte lipilipil dahme irail kin wia, re kin ahnsou koaros medemedewe duwen koapworopwor kaselel me re ahneki ni ahnsou kohkohdo.​—1 Kor. 15:53; 2 Pit. 1:4; 1 Sohn 3:2, 3; Kaud. 20:6.

IA DUWE, SIOHWA KETIN KEIEIUKEDIER?

14. Dahme sohte kadehdehda me aramas emen keikihdi sapwellimen Koht manaman?

14 Ele ke kin medemedewe ma ke keikihdier sapwellimen Koht manaman. Ma ei, medemedewe peidek kesempwal pwukat: Ke kin uhdahn inengieng wia kupwuren Siohwa? Ke pehm me ke kin uhdahn ngoang nan doadoahk en kalohk? Ke kin perenki onopki Mahsen en Koht oh sukuhlki duwen “ire loal kan en Koht”? (1 Kor. 2:10) Ke kin pehm me Siohwa ketikihong uhk imwila mwahu kan nan doadoahk en kalohk? Ke kin ahneki pepehm me ke pwukoahki sewese meteikan en sukuhlki duwen Siohwa? Ke kilangehr mehn kadehde me Siohwa ketin seweseiuk ni soangsoangen ahl kan nan omw mour? Ma ke sapeng ei ong peidek pwukat koaros, met kadehdehda me ke alehdi luhk en kohdahla nanleng? Soh. Dahme kahrehda? Pwehki sapwellimen Koht ladu koaros kak ahneki soangen pepehm wet, mehnda ma irail keidi de soh. Oh pwehki sapwellime manaman, Siohwa kak ketikihong kehlohte ong sapwellime ladu sohte lipilipil, sohte lipilipil ia arail koapworopwor. Ni mehlel, ma ke sohte uhdahn wehwehki me ke keikihdi sapwellimen Koht manaman, soangen peikasal wet wehwehki me ke sohte wia emen me keidi. Irail kan me Siohwa ketin luke sohte kin peikasalki ma irail keidi de soh! Irail ese!

Siohwa ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn ketikihong Eipraam, Sara, Depit, oh Sohn Sounpapidais kehl en wia soahng kapwuriamwei kan, ahpw e sohte ketin doadoahngki manaman wet pwehn ketikihong irail koapworopwor en mour nanleng (Menlau kilang parakrap 15-16) *

15. Ia duwen atail ese me kaidehn koaros me alehdi sapwellimen Koht manaman pilipildahr en kohdahla nanleng?

15 Nan Paipel, mie mehn kahlemeng tohto duwen ohl lelepek kan me alehdi sapwellimen Koht manaman; ahpw irail sohte ahneki koapworopwor en mour nanleng. Sapwellimen Koht manaman kin kaweid Depit. (1 Sam. 16:13) Sapwellimen Koht manaman sewese ih en wehwehki soahng rir kan duwen Siohwa oh pil kaweid ih en ntingihedi ekei wasa nan Paipel. (Mark 12:36) Ahpw, wahnpoaron Piter nda me Depit “sohte kohdahla nanleng.” (Wiewia 2:34) Sohn Sounpapidais “audaudkihda sapwellimen Koht manaman.” (Luk 1:13-16) Sises mahsanih me sohte aramas emen me lapalap sang Sohn, ahpw e pil mahsanih me Sohn sohte pahn wia kisehn Wehin nanleng. (Mad. 11:10, 11) Siohwa ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn ketikihong ohl pwukat kehl en wia soahng kapwuriamwei kan, ahpw e sohte ketin doadoahngki manaman wet pwehn pilada irail en mour nanleng. Ia duwe, met wehwehki me arail lelepek tikitiksang ahn irail kan me pilipildahr en kaunda sang nanleng? Soh. E wehwehkihte me Siohwa pahn ketin kaiasada irail en mour nan Paradais nin sampah.​—Sohn 5:28, 29; Wiewia 24:15.

16. Keting dahieu me pali laud en sapwellimen Koht ladu kan rahnwet kasikasik?

16 Pali laud en sapwellimen Koht ladu kan nin sampah rahnwet sohte ahneki koapworopwor en mour nanleng. Duwehte Eipraam, Sara, Depit, Sohn Sounpapidais, oh ohl oh lih tohto teikan nan Paipel, irail koaros kin kasikasik en mour nin sampah ni ahnsou me irail pahn mi pahn kaundahn Wehin Koht.​—Ipru 11:10.

17. Peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene nan iren onop en mwuhr?

17 Rahnwet, miehte ekei me keidi kan nanpwungatail, eri mwein mie ekei atail peidek. (Kaud. 12:17) Karasepe, ia duwen me keidi kan ar pahn kilangwohng pein irail? Ma emen nan omw mwomwohdiso tepida kang pilawao oh nim waino ni Katamano, ia pahn omw wiewia ong aramaso? Oh ia duwen ma nempehn irail kan me nda me irail me keidi kei wie tohtohla? Ke anahne pwunodki met? Kitail pahn sapengala peidek pwukat nan iren onop en mwuhr.

^ par. 5 Sangete Pendekos en pahr 33, Siohwa ketikihong ekei Kristian kan koapworopwor kaselel ehu​—koapworopwor en iang sapwellime Ohlo kaunda sang nanleng. Ahpw ia duwen Kristian pwukat ar ese me irail pilipildahr ong pwais kaselel wet? Dahme kin wiawi ni emen eh ale luhk wet? Iren onop wet poahsoanda sang ehu iren onop nan Kahn Iroir en January 2016. E pahn sapengala peidek kesempwal pwukat.

^ par. 2 WEHWEHN LEPIN LOKAIA KAN: Keikihdi sapwellimen Koht manaman: Siohwa ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn ketin pilada aramas emen en iang Sises ketin kaunda sang nanleng. Koht ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn ketikihong aramaso inou ehu ong ahnsou kohkohdo, de “mehn kadehde en dahme pahn kohdo.” (Ep. 1:13, 14) Kristian pwukat kak nda me sapwellimen Koht manaman “kadehdehiong,” de kasalehiong ni sansal, irail me ketingparail mi nanleng.​—Rom 8:16.

^ par. 5 WEHWEHN LEPIN LOKAIA KAN: Kileldi. Kileldi wet sohte pahn wia kilel poatopoat ehu lao lel ahnsoukis mwohn me keidi men mehla ni eh kolokol lelepek de ahnsoukis mwohn kahn kamakam kowahlap tepida.​—Ep. 4:30; Kaud. 7:2-4; menlau kilang “Peidek kan Sang Sounwadawad kan” nan Kahn Iroir en April 2016.

^ par. 10 Pwehn kalaudehla omw wehwehki ia wehwehn en “ipwsapahl,” menlau kilang Kahn Iroir, May 1, 2009, pali 3, 7.

KOUL 27 Kasansaldahn Sapwellimen Koht Seri kan

^ par. 57 WEHWEHN KILEL: Mehnda ma kitail selidi nan imweteng pwehki atail pwoson de kitail ahneki saledek en kalohk oh padahngki me mehlel, kitail kak kasikasik en mour nin sampah ni ahnsou me kitail pahn mi pahn kaundahn Wehin Koht.