Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 3

Dahme Kitail Kak Sukuhlkihsang Sises Eh Tentenihr?

Dahme Kitail Kak Sukuhlkihsang Sises Eh Tentenihr?

“Sises ahpw tentenihr.”​—SOHN 11:35.

KOUL 17 ‘Iei I Men’

AUDEPEN ONOP *

1-3. Kahpwal dah kan me kak kahrehiong kitail en sengiseng?

 DAHME kin kahrehiong uhk en sengiseng? Ekei pak kitail kin sengiseng pwehki kitail peren. Ahpw kitail kin kalapw sengiseng pwehki kitail nsensuwed. Karasepe, ele kitail kin sengiseng ni emen me kitail poakohng eh mehla. Lorilei, sister men sang Wehin Amerika, ntingihedi: “Ekei pak I kin uhdahn nsensuwedkihla mehlahn nei serepeino, oh mwomwen me sohte mehkot kak kansenamwahwihehla. Ni soangen ahnsou ko, I sohte kin medewe me I kak doulahte dadaur.” *

2 Ele mie kahrepe teikan me kitail kin sengiseng. Hiromi, emen pioneer sang Sapan, koasoia: “Ekei pak I kin mworusala pwehki aramas akan me I kin kalohk ong sohte men rong duwen Paipel. I kin sengiseng ekei pak oh peki Siohwa en ketin sewese ie en diar emen me raparapahki padahk mehlel.”

3 Mie pak me ke ahneki soangen pepehm me duwehte ahn sister ko? Me tohto rehtail kin. (1 Pit. 5:9) Kitail kin men “pereperen kaudokiong” Siohwa, ahpw ekei pak kitail kin sengiseng pwehki mie me kitail poakohng mehla, de pwehki kitail mworusala, de pwehki kitail lelohng kahpwal ehu me kahrehda e apwal ong kitail en kolokol atail lelepek ong Koht. (Mel. 6:6; 100:2) Dahme kitail kak wia ni atail lelohng soahng pwukat?

4. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

4 Kitail kak sukuhl sang sapwellimen Sises mehn kahlemeng. Mie ahnsou kan me e pil ketin lelohng nsensuwed laud me kahrehiong ih en “tentenihr.” (Sohn 11:35; Luk 19:41; 22:44; Ipru 5:7) Kitail pahn kousapahlih ahnsou ko. Ni atail wia met, kitail pahn kilang dahme kitail kak sukuhlki. Kitail pil pahn koasoiapene dahme kitail kak wia ni atail kin lelohng kahpwal ehu me kahrehiong kitail en sengiseng.

TENTENIHRKI KOMPOAKEPAH KAN

Sewese irail kan me pahtoula, duwehte me Sises ketin wia (Menlau kilang parakrap 5-9) *

5. Dahme kitail sukuhlki duwen Sises sang dahme kileldi nan Sohn 11:32-36?

5 Kerenlahng imwin pahr 32, kompoakepahn Siseso Lasarus soumwahuda oh mehla. (Sohn 11:3, 14) Ohl menet rianiki lih riemen, Mery oh Marda, oh Sises kin uhdahn ketin poakohng irail. Lih riemeno uhdahn pahtoukihla riara ohlo eh mehla. Mwurin Lasarus mehla, Sises ketila Pedani, wasa me Mery oh Marda kin kousoan ie. Ni Marda eh rongada me Sises ketiket kohdo, e tangieila pwehn tuhwong. Medewehla uwen eh nsensuwed ni eh nda: “Maing Kaun, ma komw ketikette met, riei pwutako sohte pahn mehla.” (Sohn 11:21) Mwurin mwo ni Sises eh mahsanihada Mery oh meteiko ar wie mwahmwahiei, e “ahpw tentenihr.”​—Wadek Sohn 11:32-36.

6. Dahme kahrehda Sises ketin tentenihr ni ahnsowo?

6 Dahme kahrehda Sises ketin tentenihr ni ahnsowo? Pwuhko Insight on the Scriptures sapengki: “Mehlahn kompoakepaho Lasarus oh rien Lasarus lih riemeno ara pahtoukihla met kahrehiong Sises en ‘kupwurohla oh tentenihr.’” * Ele Sises ketin medemedewe duwen weirek me kompoakepaho Lasarus ahneki erein eh soumwahwo oh eh pepehm ni eh ese me e pahn kereniong mehla. Sises pil ketin tentenihrki eh mahsanihada duwen Mery oh Marda ara nsensuwedkihla riara ohlo. Ma kompoakepahmw keren men de kisehmw men mehla, ke pil kin pehm soangen pepehm pwukat. Medewehla mehn kasukuhl siluh me ke kak sukuhlki sang dahme wiawio.

7. Dahme kitail sukuhlki duwen Siohwa sang Sises eh tentenihrki kompoakepah ko?

7 Siohwa ketin mwahngih duwen omw pepehm. Sises iei ‘kasalepen Semeo ni unsek.’ (Ipru 1:3) Ni Sises eh tentenihr, e kasalehda ia sapwellimen Siohwa pepehm ong emen me mehla. (Sohn 14:9) Ma emen me ke poakohng mehla, ke kak kamehlele me Siohwa sohte ketin mwahngihete omw pahtoukihla met, ahpw e pil ketin poakeiukala. E ketin kupwurki kansenamwahwihiukala.​—Mel. 34:18; 147:3.

8. Dahme kahrehda kitail kak kamehlele me Sises pahn ketin kaiasada me melahr kan me kitail poakohng?

8 Sises kupwurki kaiasada irail kan me ke poakohng. Mwohnte e ketin tentenihr, Sises mahsanihong Marda: “Riomw pwutako pahn pwurehng mourda.” Marda kamehlele Sises. (Sohn 11:23-27) Pwehki Marda kin kaudokiong Siohwa, e ese duwen kaiasada kan me soukohp en mahs ako Elaisa oh Elisa wiahda. (1 Nan. 17:17-24; 2 Nan. 4:32-37) Ele e pil rong duwen kaiasada kan me Sises ketin wiahda. (Luk 7:11-15; 8:41, 42, 49-56) Ke pil kak kamehlele me ke pahn pwurehng kilang me melahr kan me ke poakohng ar iasada. Eri dahme kitail sukuhlkihsang Sises eh tentenihr ni eh ketin kansenamwahwih kompoakepah ko me pahtoula? Kitail sukuhlki me Sises uhdahn kupwurki kaiasada me melahr kan.

9. Duwehte Sises, ia duwen omw kak sewese irail kan me kin pahtoula? Menlau kihda ehu karasaras.

9 Ke kak sewese irail kan me pahtoula. Sises sohte ketin iangete Mery oh Marda tentenihr, ahpw e pil ketin karonge ira oh kansenamwahwihala. Kitail pil kak wia duwehte ong irail kan me pahtoula. Dan, elder men sang Australia, koasoia: “Mwurin ei pwoudo mehla, I kin anahne sawas. Tohtohn riei Kristian kan oh arail pwoud ko kin ahnsou koaros onopadahng en karonge ie. Irail kin mweidohng ie en kasalehda ei nsensuwed, oh sohte kin suwedkihda ei kin sengiseng. Irail pil kin sewesehkin ie soahng kei, duwehte kamwakele werei sidohsa, kohla netinet, oh kukihada mwenge ni ahnsou me I sohte kak wia soahng pwukat. Oh irail kin kalapw iang ie kapakap. Irail uhdahn kadehdehda me irail wia kompoakepahi oh riei Kristian mehlel kei me kin ‘sewese ie ni ahnsou apwal.’​—Lep. Pad. 17:17.

TENTENIHRKI MEHN MPE KAN

10. Menlau kawehwehda dahme wiawi me kileldi nan Luk 19:36-40?

10 Sises ketila Serusalem ni Nisan 9 pahr 33. Ni eh ketin kerenlahng kahnimwo, pokon ehu ahpw perekihwei arail likou kan mwohn ih nanialo pwehn kasalehda arail pwungki en wia arail Nanmwarki. Ahnsowo wia ahnsou kaperen ehu. (Wadek Luk 19:36-40.) Eri sapwellime tohnpadahk ko ele sohte kasik dahme wiawi mwuhr. “Ni eh [Sises] ketin kerenlahng Serusalem, e mahsanihada kahnimwo oh tentenihrki.” Sises eri ketin kohpada soahng suwed kan me pahn wiawihong aramas akan nan Serusalem.​—Luk 19:41-44.

11. Dahme kahrehda Sises ketin tentenihrki aramas akan nan Serusalem?

11 Sises kupwurtoutoukihla eh mwahngih me pali laud en mehn Suhs kan sohte pahn perenki rong duwen rongen Wehio. Pwehki met, Serusalem pahn kasohrala oh mehn Suhs kan me pitsang ohlahn kahnimwo pahn wiahla lidu kei. (Luk 21:20-24) E kansensuwed me pali laud en aramas ako soikala Sises, duwehte dahme e mahsaniher. Ia duwen pali laud en aramas akan ar mwekidki rongen Wehio ni omw wasa? Ma me malaulaute me perenki omw kin nantihong padahkihong irail duwen padahk mehlel, dahme ke kak sukuhlkihsang Sises eh tentenihrki mehn mpe ko? Medewehla pil iren mehn kasukuhl siluh pwukat.

12. Dahme kitail kak sukuhlki duwen Siohwa sang Sises eh tentenihrki mehn mpe kan?

12 Siohwa ketin nsenohki duwen aramas akan. Sises eh tentenihr kin katamankihong kitail ia uwen Siohwa eh kin ketin nsenohki aramas akan. “E sohte kin ketin kupwurki emen en kasohrala ahpw e ketin kupwurki aramas koaros en koluhla.” (2 Pit. 3:9) Rahnwet kitail kin kasalehda me kitail poakohng aramas akan me kitail kalohk ong sang ni atail kin ahnsou koaros song en sewese irail en esehla duwen rongamwahu en Wehio.​—Mad. 22:39. *

Wekidala omw ahnsoun kalohk, duwehte me Sises ketin wia (Menlau kilang parakrap 13-14) *

13-14. Ia duwen Sises eh ketin kasalehda me e ketin poakehla aramas akan, oh ia duwen atail kak kakairada irair kaselel wet?

13 Sises ketin doadoahk laud nan kalohk. E ketin kasalehda sapwellime limpoak ong aramas akan sang ni eh ketin pousehlahte padahki irail ni ahnsou sohte lipilipil. (Luk 19:47, 48) Dahme kamwakid ih en ketin wia met? Sises ketin poakeirailla. Ekei pak, mie me tohto me men rong mahsen en Sises kan me kahrehda ih oh sapwellime tohnpadahk kan “sohla pil kak mwenge.” (Mark 3:20) Oh ni emen ohl eh men koasoiong Sises ni pwong, Sises pil kupwurki tuhwong ohlo ni soangen ahnsowo. (Sohn 3:1, 2) Pali laud en aramas akan me tepte rong Sises sohte wiahla sapwellime tohnpadahk. Ahpw koaros rongedi mwahu sapwellime padahk kan. Rahnwet kitail men kihong aramas koaros ahnsou mwahu ren karonge duwen rongamwahwo. (Wiewia 10:42) Pwehn wia met, ele kitail anahne wekidala mwomwen atail kin kalohk.

14 Perenki wiahda wekidekla kan me anahn. Ma kitail sohte wekidala atail ahnsou en kalohk, ele kitail sohte kak tuhwong ekei me men rong rongamwahwo. Pioneer men me adaneki Matilda koasoia: “Ngehi oh ei pwoudo kin song en kalohkla rehn aramas akan kaidehn ni soangen ahnsou ehute. Se kin kalohk ni wasahn pesines kan ni menseng. Ni souwas ni ahnsou me diren aramas kin alialu, se kin doadoahngki deupen pwuhk kadahr. Oh ni soutik, se kin diar aramas tohto ni imwarail kan.” Kitail en dehr kin kalohkte ni ahnsou me mwahu ong kitail, ahpw kitail en perenki wekidala atail ahnsoun kalohk pwehn kalohk ni ahnsou kan me kitail kak tuhwong aramas. Ma kitail wia met, kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin kupwurperenkihda.

TENTENIHR PWEHKI MWAREN SIOHWA

Kapakap ni ngidingid ong Siohwa ni omw kin pwunodada laud, duwehte me Sises ketin wia (Menlau kilang parakrap 15-17) *

15. Dahme wiawi nipwongo mwohnte Sises eh pwoula, nin duwen me kileldi nan Luk 22:39-44?

15 Nipwongo ni Nisan 14 pahr 33, Sises ketila ni mwetuwel en Ketsemeni. Ni eh lella wasao, e patohwan kapakap ong Siohwa ni ngidingid. (Wadek Luk 22:39-44.) Ih ahnsou apwalo me Sises ketin “loulou ni ngidingid . . . ni kapitie laudida iangahki pilen silangi.” (Ipru 5:7) Dahme Sises ketin kapakapki nipwongo mwohnte eh ketin kamakamala? E ketin kapakapki kehl pwehn kolokolete eh loalopwoat ong Siohwa oh pil en wia kupwure. Siohwa ketin karonge kapakap en sapwellime Ohlo oh ketin poaronehdo tohnleng men en kakehlakahda.

16. Dahme kahrehda Sises ketin pwunodada laud ni eh wie kasakas nan mwetuwel en Ketsemeni?

16 Sises ele tentenihr ni eh wie kasakas nan mwetuwel en Ketsemeni pwehki e kupwurtoutoukihla aramas akan ar wiahkin ih emen me sohte kin wauneki mwaren Koht. E mwahngih ia uwen kesempwal en ketin loalopwoatete oh kadehdehda mwaren Semeo. Ma ke lelohng irair apwal ehu me kasonge omw loalopwoat ong Siohwa, dahme ke kak sukuhlkihsang Sises eh ketin tentenihr? Pil tehk mehn kasukuhl siluh pwukat.

17. Dahme kitail kak sukuhlki duwen Siohwa sang eh ketin sapengala ahn Sises kapakap ngidingid?

17 Siohwa kin ketin karonge omw kin kapakap ni ngidingid. Siohwa ketin karonge ni Sises eh kapakap ni ngidingid. Dahme kahrehda? Pwehki dahme Sises keieu ketin nsenohki iei en loalopwoatohngete Semeo oh kadehdehda Mwareo. Ma dahme kitail kin keieu nsenohki iei en kin loalopwoatohngete Siohwa oh kadehdehda mwareo, e pahn ketin sapengala atail kapakapki sawas.​—Mel. 145:18, 19.

18. Ni ahl dah kan me Sises ketin duwehte kompoakepatail kadek men me kin wehwehki kitail?

18 Sises kin ketin wehwehki omw pepehm kan. Ni atail kin pwunodada, kitail kin kalahnganki me mie kompoakepatail men me wehwehki atail pepehm, ahpw mehlel ma e lelohngehr soangen kahpwalo me kitail lelohng. Sises iei kompoakepatailo. E kin mwahngih atail pepehm ni ahnsou me sohla atail kehl oh anahne sawas. E kin ketin wehwehki duwen atail luwet kan, oh e pahn ketin tehk mwahu me kitail alehdi sawas “ni ahnsou me kitail anahne.” (Ipru 4:15, 16) Duwehte Sises eh kalahnganki sawas sang tohnleng men nan mwetuwel en Ketsemeni, kitail en pil kalahnganki sawas me Siohwa kin ketikihda, sohte lipilipil ma sawaso kohsang ehu sawasepen Paipel, kisin kasdo ehu, padahk ehu, de sang elder men de kompoakepatail koahiek men me mwemweitdo rehtail pwehn kangoange kitail.

19. Dahme kak kakehlakaiuk ni ahnsou me ke kin lelohng kahpwal ehu me kakete kasonge omw loalopwoatohng Koht? Menlau kihda ehu karasaras.

19 Siohwa pahn ketikihong uhk ‘sapwellime popohl.’ Ia duwen Siohwa eh pahn ketin kakehlakakitailda? Ni atail kin kapakap, kitail pahn alehdi “sapwellimen Koht popohl me inenen siksang madamadau en aramas koaros.” (Pil. 4:6, 7) Popohl me Siohwa kin ketikihda pahn kameleileikitaildi oh sewese kitail en medewe mwahu soahng kan. Ih met me lelohng sister men me adaneki Luz. E koasoia: “I kin kalapw ahneki pepehm me I kelekelehpw. Eri ekei pak I kin medewe me Siohwa sohte ketin poakohng ie. Ahpw ni ahnsou me met kin wiawi, I kin mwadangete padahkihong Siohwa duwen ei pepehm. Kapakap kin sewese kansenamwahwihehla.” Kitail pil kak diar nsenamwahu sang ni atail kin kapakap, duwehte me wiawihong sistero.

20. Mehn kasukuhl dah kan kitail sukuhlkier duwen Sises eh ketin tentenihr?

20 Kitail uhdahn kak ale mehn kasukuhl mwahu oh kangoang sang Sises eh ketin tentenihr! E katamankihong kitail en sewese kompoakepatail kan me pahtoula oh likih me Siohwa oh Sises pahn ketin sewese kitail ni ahnsou me emen me kitail poakohng mehla. E pil kamwakid kitail en kalohk oh padahk ni elen limpoak pwehki Siohwa Koht oh Sises Krais kin ketin kasalehda irair kaselel wet. Oh kitail kin diar nsenamwahu ni atail ese me Siohwa oh sapwellime Ohl kompoake kin ketin wehwehki atail pepehm, wehwehki duwen atail luwet kan, oh kupwurki sewese kitail en dadaurete. Eri kitail en pousehlahte kapwaiada dahme kitail sukuhlki lao lel rahno me Siohwa pahn ketin kapwaiada sapwellime inowo en “limwihasang pilen [masatail] kan koaros”!​—Kaud. 21:4.

KOUL 120 Kahlemengih en Krais Opampap

^ Kitail kin wadek nan Paipel me mie ekei pak me Sises ketin tentenihr. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene ahnsou siluh ko me Sises ketin tentenihr oh dahme kitail kak sukuhlkihsang.

^ Ekei ahd kan me pwarada wasaht kaidehn uhdahn adarail.

^ Lepin lokaiahn Krihs me kawehwehdi ong “mehn mpomw” nan Madiu 22:39 kak pidada aramas akan likin irail kan me kousoan karanihiuk. E kak dokedoke emen me ke koasoiong de patehng.

^ WEHWEHN KILEL: Sises kupwurki kansenamwahwihala Mery oh Marda. Kitail pil kak wia duwehte ong irail kan me emen me irail poakohng mehla.

^ WEHWEHN KILEL: Sises kupwurki padahki Nikodihmus nipwong. Kitail anahne onop Paipel rehn meteikan ni ahnsou me mwahu ong irail.

^ WEHWEHN KILEL: Sises ketin kapakapki kehl pwehn loalopwoatohngete Siohwa. Kitail en pil wia duwehte ni atail kin lelohng kahpwal.