1, 2. (a) Dahme kahrehda me tohto ese lepin lokaia kan me mi nan Deuderonomi 6:4? (b) Dahme kahrehda Moses ndahki lepin lokaia pwukat?

 EREIN sounpar tohto, mehn Suhs kan kin doadoahngki lepin lokaia kan me kileldi nan Deuderonomi 6:4 nan kapakap tohrohr ehu me re kin wia. Kapakap wet adaneki Shema, me iei tepin lepin lokaia nan iretikitiko ni lokaiahn Ipru. Mehn Suhs tohto kin doadoahngki kapakap wet rahn koaros ni menseng oh ni soutik pwehn kasalehda arail loalopwoatohng Koht ni unsek.

² Lepin lokaia pwukat iei kisehn kaimwiseklahn kapahrek me Moses wia ong wehin Israel. Nan pahr 1473 mwohn Krais, wehi wet mi nan Mohap, onopadahr en kotehla Pillap Sordan oh kalowehdi Sapwen Inowo. (Deud. 6:1) Erein sounpar 40, Moses kahluwa aramas ako oh men irail en eimah ni kahpwal kan ar pahn lelohng irail. Irail anahne likih arail Koht, Siohwa, oh lelepek ong ih. Eri dahme Moses ndao kangoange irail en wia met. Mwurin Moses kasalehda duwen Kosonned Eiseko oh kosonned teikan sang Siohwa, e kihong aramas ako mehn kataman kehlail ehu me mi nan Deuderonomi 6:4, 5. (Wadek.)

3. Peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

 ³ Mehn Israel ko ese me Siohwa arail Koht iei “ihete me Koht.” Mehn Israel lelepek kan kin kaudokiong Koht tehmen, Koht en arail pahpa kahlap ako. Eri dahme kahrehda Moses katamankihong irail me Siohwa arail Koht iei “ihete me Koht”? Ia duwen padahk mehlel oh atail poakohng Koht sang mohngiongitail unsek, mour unsek, oh kehl unsek ara kin dokpene? Oh ia duwen lepin lokaia kan nan Deuderonomi 6:4, 5 eh kadoadoahk ong kitail rahnwet?

4, 5. (a) Ia ehu wehwehn lepin lokaia pwukat “ihete me Koht”? (b) Ia duwen Siohwa eh ketin weksang koht en wehi teikan?

⁴ Siksang Koaros. Lepin lokaia pwukat “ihete me Koht” kin wehwehki me Siohwa ketin siksang koaros oh sohte me kak pahrekiong. Dahme kahrehda Moses doadoahngki lepin lokaia pwukat? Moses sohte songosong en kadehdehda me padahk me dene koht meh silimen sapwung. Siohwa iei Sounkapikpen oh Kaunepen lahng oh sampah. Ih kelehpw me Koht mehlelo, oh sohte emen koht me duwehte. (2 Sam. 7:22) Eri lepin lokaia me Moses doadoahngki kin katamankihong mehn Israel ko me re anahne kaudokiong Siohwa kelehpw. Ren dehr alasang aramas ako me kousoan limwahrail me kin kaudokiong koht likamw tohto. Aramas ako kamehlele me arail koht ko kak kaunda soahng kan me kepikipikda.

⁵ Karasepe, mehn Isip kan kin kaudokiong koht en ketipin Ra, koht lih en pahnlahng Nut, koht en sampah Geb, koht en pillap Nail Hapi, oh pil mahn tohto. Siohwa ketin kasalehda me e ketin lapalap sang koht likamw pwukat ni eh ketikihda Kalokolok Eisek ko. Mehn Kenan ko kin keieu kaudokiong Paal, koht likamw men me re kamehlele kin kahrehda mour en miehla. Re pil kamehlele me e wia koht en pahnlahng, keteu, oh melimel. Wasa tohto, aramas ako kin koapworopworki me Paal en pere irail. (Nemp. 25:3) Mehn Israel ko anahne tamataman me arail Koht, “Koht mehlelo,” ketin siksang koaros oh “ihete me Koht.”​—Deud. 4:35, 39, NW.

6, 7. Ia pil ehu wehwehn “ihete me Koht,” oh ia duwen Siohwa eh ketin kadehdehda met?

⁶ Loalopwoat oh Sohte Kin Wekila. Lepin lokaia pwukat “ihete me Koht” pil wehwehki me kupwuren Koht oh sapwellime wiewia kan kin ahnsou koaros likilik. Siohwa Koht kaidehn Koht men me sohte kak koasoanehdi eh lamalam. E kin ahnsou koaros ketin lelepek, loalopwoat, mehlel oh sohte kin wekila. Karasepe, e ketin inoukihong Eipraam me kadaudoke kan pahn kousoan nan Sapwen Inowo. Oh Siohwa ketin wiahda manaman kehlail tohto pwehn kapwaiada inou wet. Sounpar pahpwiki silihsek mwurin Siohwa ketin wiahda inou wet, kupwureo saikinte wekila.​—Sen. 12:1, 2, 7; Eks. 12:40, 41.

⁷ Sounpar epwiki kei mwuri, Siohwa ketin kahdaneki mehn Israel ko sapwellime sounkadehde kan oh mahsanihong irail: “Ngehite, me Koht. Sohte emen koht mie, pwe ngehite; sohte mwahn emen mie, pil sohte me pahn mie mwuhr.” Siohwa pil ketin kasalehda ni sansal me kupwure sohte kin wekila ni eh mahsanih: “Kumwail ese me ngehi Koht soutuk.” (Ais. 43:10, 13; 44:6; 48:12) Ia uwen eh wia pai kaselel ehu ong mehn Israel ko en papah Koht men me kin ahnsou koaros ketin loalopwoat oh sohte ketin wekila! Kitail pil ahneki pai kaselel wet rahnwet.​—Mal. 3:6; Seims 1:17.

8, 9. (a) Dahme Siohwa ketin kasik sang sapwellime tohnkaudok kan? (b) Ia duwen Sises eh ketin kalaudehla kesempwalpen dahme Moses ndao?

⁸ Ei, Moses katamankihong mehn Israel ko  me Siohwa eh kin ketin poakohng oh apwalih irail sohte pahn wekila. Siohwa ketin kasik irail en patohwanohng ih arail loalopwoat unsek oh poakohng ih sang arail mohngiong, mour, oh kehl unsek. Pahpa nohno ko anahne isaneki ahnsou mwahu koaros en padahkihong neirail seri kan duwen Siohwa pwe ren pil kaudokiong Siohwa kelehpw.​—Deud. 6:6-9.

⁹ Siohwa sohte kin ketin wekidala kupwure, eri e sohte pahn ketin wekidala dahme e ketin kasik sang sapwellime tohnkaudok mehlel kan. Ma kitail men Siohwa en kupwurperenki atail kaudok, kitail anahne patohwanohng ih atail loalopwoat unsek oh poakohng ih sang atail mohngiong, lamalam, oh kehl unsek. Sises mahsanih me kosonned wet iei me keieu kesempwal. (Wadek Mark 12:28-31.) Kitail pahn sukuhlki ia duwen atail kak kasalehda sang atail wiewia kan me kitail kamehlele me Siohwa atail Koht iei “ihete me Koht.”

10, 11. (a) Ia wehwehn atail kin loalopwoat unsek ong Siohwa nan atail kaudok? (b) Ia duwen mehn Ipru pwulopwul ko nan Papilon ar kasalehda arail loalopwoat unsek ong Siohwa?

¹⁰ Siohwa iei ihete atail Koht. Kitail kin patohwanohng ih atail loalopwoat unsek ni atail kaudokiong ih kelehpw. Kitail sohte kak kaudokiong koht teikan de kapatahiong padahk de wiewia likamw kan nan atail kaudokiong Siohwa. Kaidehn e wia ihte koht men me lapalap de manaman sang koht teikan koaros. Ih kelehpw me Koht mehlel. Kitail anahne kaudokiong Siohwa kelehpw.​—Wadek Kaudiahl 4:11.

¹¹ Nan pwuhken Daniel, kitail wadek duwen mehn Ipru pwulopwul ko Daniel, Ananaia, Misael, oh Asaraia. Irail kasalehda arail loalopwoat unsek ong Siohwa ni ahnsou me irail sohte kang soangen mwenge me samin ong sapwellimen Siohwa tohnkaudok kan. Oh kompoakepahn Daniel meh silimeno sohte poaridi mwohn sansal takai kohlo me Nepukadnesar wiahda. Ong irail, Siohwa me keieu nan arail mour. Irail uhdahn loalopwoatohng ih ni unsek.​—Dan. 1:1–3:30.

12. Dahme kitail anahne kanahieng ni atail kin patohwanohng Siohwa atail loalopwoat unsek?

¹² Siohwa anahne keieu nan atail mour. Ma kitail men patohwanohng ih atail loalopwoat unsek, kitail anahne kanahieng pwe soahng teikan en dehr wiliandi ih. Soahng dah kan? Nan Kosonned Eiseko, Siohwa mahsanih me sapwellime aramas akan en dehr kaudokiong koht teikan. Ren dehr pwongih soangen dikedik kan koaros. (Deud. 5:6-10) Rahnwet, mie soangen wiewiahn pwongih dikedik tohto, oh ekei soahng pwukat kin apwal en esehda. Ahpw Siohwa sohte ketin wekidala sapwellime koasoandi kan. “Ihete me Koht” oh e sohte ketin wekila. Kitail pahn tehkpene ia duwen atail kak soikala pwongih dikedik rahn pwukat.

13. Dahme kitail kakete poakohngala laudsang Siohwa?

¹³ Nan Kolose 3:5 (wadek), kitail wadek duwen soahng kan me kak kauwehla atail poadidiong Siohwa. Kitail kilang me noahrok kin wia kisehn pwongih dikedik. Ia duwen? Ni atail kin noahrokehda laud mehkot, duwehte mwohni de kepwe kan, e kak kaunda atail mour, duwehte koht manaman men. Soangen wiewiahn dihp koaros me kileldi nan Kolose 3:5 kin dokedoke noahrok, me iei ehu soangen kaudok ong dikedik kan. Eri ma kitail kin inengieng wia mepwukat, kitail kakete tepida poakohngala soahng pwukat laudsang atail poakohng Koht. Ma met wiawi, kitail sohla  pahn wiahki Siohwa me iei “ihete me Koht.” Kitail sohte men met en wiawi.

14. Dahme wahnpoaron Sohn kasalehda me pid atail limpoak ong Koht?

¹⁴ Wahnpoaron Sohn pil kasalehda madamadauohte. E nda me ma mehmen poakohng soahng kan nin sampah, me iei, “dipen ineng en uduk, oh mehkan me aramas kin kilang oh ahnehda, oh mehkoaros me mi nin sampah me aramas kin pohnmwahsohkihda,” eri ‘poakepen Sahmo sohte mi loale.’ (1 Sohn 2:15, 16) Eri kitail en kin kalapw kasawih pein kitail pwehn kilang ma kitail kin poakohng sampah de soh. Ele kitail kakete diarada me kitail tepidahr perenkihda mehn kamweit kan, aramas, oh sidail en likou oh kapwat kan en sampah wet. De ele kitail men rapahki “kamwahu” kan sang ni atail iang sukuhl laud. (Ser. 45:4, 5) Sampah kapwo inenen kerendohr. Eri kitail anahne tamataman mehn kataman kehlailo me Moses kihda! Ma kitail wehwehki oh uhdahn kamehlele me Siohwa atail Koht iei “ihete me Koht,” kitail pahn patohwanohng ih atail loalopwoat unsek oh papah ih ni ahl me e kin ketin kupwurki.​—Ipru 12:28, 29.

15. Dahme kahrehda Pohl anahne katamankihong Kristian kan me Siohwa iei “ihete me Koht”?

¹⁵ Lepin lokaia pwukat “ihete me Koht” kin sewese kitail en wehwehki me Siohwa ketin kupwurki sapwellime ladu kan ren miniminpene oh ahneki lamalam tehieu me pid mour. Nan mwomwohdisohn tepin Kristian ko, mie mehn Suhs, Krihk, Rom oh pil aramas en sahpw teikan. Mwomwen arail tikida, arail tiahk, dahme re kin mwahuki sohte kin duwepenehte. Pwehki met, e apwal ong ekei irail en kesehla arail tiahk kan en mahs de pwungki ehu soangen elen kaudok kapw. Eri Pohl anahne katamankihong irail me ong Kristian kan, mie Koht tehmen, iei Siohwa.​—Wadek 1 Korint 8:5, 6.

16, 17. (a) Kokohp dahieu me wie pweipweida nan atail ahnsou, oh ia imwilahn met? (b) Dahme kak kaluwetehla atail miniminpene?

 ¹⁶ Ia duwen mwomwohdisohn Kristian rahnwet? Soukohp Aiseia kohpada me “ni rahn ekei me pahn kohdo,” aramas akan sang wehi koaros pahn pokonpene oh kaudokiong Siohwa. Re pahn nda: “E . . . pahn ketin kasalehiong kitail kupwure, pwe kitail en keid nan sapwellime ahl akan.” (Ais. 2:2, 3) Kitail kin perenki kilang kokohp wet eh wie pweipweida rahnwet! Riatail kan kin kohsang soangsoangen wasa kan, lokaiahki ehu soangen lokaia, oh arail tiahk kan wekpeseng. Ahpw kitail kin miniminpene nan atail kaudokiong Siohwa. Ahpw pwehki kitail sohte duwepenehte, ekei pak ele kin mie kahpwal kan.

¹⁷ Karasepe, ia omw madamadau duwen riatail kan me arail tiahk weksang atail? Arail lokaia, mwomwen arail likou, mwomwarail, oh kenerail mwenge ele uhdahn weksang ahmw. Ke kin pohnsehsehla irail oh kin kalapw werekiong irail kan me ahneki soangen tiahk kan me duwehte ahmw? Ia omw pepehm duwen elder kan nan omw wasa me pwulopwul sang uhk, de weksang uhk pwehki arail tiahk de wasa re kohsang ie? Ma kitail sohte kanahieng, kitail kakete mweidohng soahng pwukat en kamwakid kitail oh kauwehla atail miniminpene.

18, 19. (a) Kaweid dahieu me kileldi nan Episos 4:1-3? (b) Dahme kitail kak wia pwehn sewese mwomwohdiso en kolokol miniminpene?

¹⁸ Ia duwen atail kak soikala soangen kahpwal ko? Pohl kihda kaweid mwahu ong Kristian ko me mi Episos, kahnimw kepwehpwe ehu me soangsoangen aramas sang wasa tohto kin mi ie. (Wadek Episos 4:1-3.) Pohl koasoia duwen soangen irair kaselel kan duwehte aktikitik, mpahi, kanengamah, oh limpoak. Irair pwukat rasehng uhr kehlail kan me kin kolada ihmw kan. Pwehn apwalih mwahu ihmw ehu, emen anahne doadoahk laud. Pohl men Kristian ko nan Episos ren doadoahk laud pwe ren “dadaurete minimin” en madamadau nanpwungarail.

¹⁹ Kitail koaros anahne wia uwen atail kak pwehn kolokol minimin en mwomwohdiso. Ia duwen atail kak wia met? Keieu, kitail anahne kakairada oh pil kasalehda irair kaselel kan me Pohl koasoia: aktikitik, mpahi, kanengamah, oh limpoak. Keriau, kitail anahne doadoahk laud pwehn sewese kangoange ‘popohl me kin kolokolkitailpene.’ Sawehwe nanpwungatail kak kauwehla miniminpene rasehng kisin pwal kan ni dihd kan, kahrehda kitail anahne doadoahk laud pwehn kapwungala soangen sawehwe pwukat pwe kitail en kin kolokol popohl oh minimin nanpwungatail.

20. Ia duwen atail kak kasalehda me kitail wehwehki me Siohwa atail Koht iei “ihete me Koht”?

²⁰ Siohwa atail Koht iei “ihete me Koht.” Met wia ire uhdahn kesempwal ehu! Ire mehlel wet kakehlakahda mehn Israel ko pwe ren dadaurete pahn apwal akan ni arail pedolong oh kalowehdi Sapwen Inowo. Lepin mahsen pwukat kak kakehlaka pil kitail pwe kitail en kak pitsang kahn kamakam kowahlap oh sewese kahrehda popohl oh minimin nan Paradais. Kitail en pousehlahte patohwanohng Siohwa atail loalopwoat unsek. Kitail anahne poakohng oh papah ih sang atail mohngiong, madamadau, oh kehl unsek, oh kitail anahne doadoahk laud pwehn kolokol popohl oh minimin rehn riatail kan. Ma kitail kin pousehlahte wia mepwukat, Sises pahn ketin kadeikada kitail nin duwen sihpw kei oh kitail pahn kilang pweidahn sapwellime mahsen: “Kumwail keido oh towehda wehio me onopadahngkumwailehr sang nin tepin kawa.”​—Mad. 25:34.