Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Nsenamwahu Mendahki Ei Pwunod kan

Nsenamwahu Mendahki Ei Pwunod kan

Kahnimw en Sukkur mi ni palikapi en Pillap Indus. Ahnsou wet, wasao adaneki Pakistan. Ih wasao me I ipwidi, nan November 9, 1929. Ni ahnsou ko, ei pahpa nohno alehdi pwuhk lingan sang emen misineri mehn England. Ni ei kekeirda, pwuhk pwukat sewese ie en sukuhlki padahk mehlel.

RE KIN kahdaneki pwuhk pwukat set en ahia ehu pwehki pohrail. Ni ei kin kilang pwuhk pwukat, mie mahlen kan loale me uhdahn kamwakidada ei madamadau. Pwehki met, sangete ei tikitik, I uhdahn men esehla padahk kan en Paipel, duwehte padahk kan me pwuhk ko kasalehda.

Ni Mahwen Keriau en Sampah eh kereniong wiawi India, mie kahpwal kan me wekidala ei mour. Ei pahpa oh nohno tohrohrpeseng oh mwuhr mweipeseng. Uhdahn I sohte wehwehki dahme kahrehda aramas riemen ko me I keieu poakohng anahne mweipeseng. I uhdahn nsensuwedla oh pehm me I lekdeklahr. Ngehi seri emente, oh I pehm me I sohte kak alehdi nsenamwahu de sawas ni uwen me I anahne.

Ni ahnsowo, ngehi oh ei nohno kin kousoan Karachi, kahnimw laud en Pakistan. Rahn ehu, toahkte mah men me adaneki Fred Hardaker, me wia emen Sounkadehdehn Siohwa, letelet ni at wenihmwo. E pil ahneki soangen lamalamohte me misinerio me kidohng kiht pwuhk ko ahneki. E idek rehn nohno ma nohno men onopki Paipel. Ei nohno nda soh, ahpw e ndahng ohlo me mwein ngehi me men onop. Wihko mwurinte mwo, Brother Hardaker tepida onop Paipel rehi.

Wihk kei mwuhr, I tepida iang mihting en Kristian kan ni ahn Brother Hardaker imwen winio. Mpen Sounkadehde mah 12 me kin tuhpene wasao ong kaudok. Re kin apwalih oh kansenamwahwih ie duwehte ngehi neirail pwutak men. I taman arail kin mwohd rehi, pengdi oh koasoiong ie rasehng kompoakepahi keren men, oh ih met me I keieu anahne ahnsowo.

Mwuhr, Brother Hardaker luke ie en iang ih kalohk. E padahkihong ie mwomwen ei pahn katanga phonograph ehu me se kin wahda ong kalohk pwe sen kak play padahk en Paipel kan. Ekei padahk ko uhdahn inen, oh met kahrehda ekei tohnihmw ko en kahng rong rohngo. Ahpw I uhdahn perenki kalohk ong meteikan. I inenen ngoangki padahk mehlel en Paipel oh men ehukihong meteikan.

Ni sounpei en Sapan kan ar pahn kereniong mahweniong India, kaun kan en Britain pil kalaudehla arail uhwong Sounkadehdehn Siohwa kan. Nan July 1943, uhwong wiawihong ie. At kaunen sukuhlo, me wia emen kaunen ehu pelien lamalam en Kadolik (Anglican), kihsang ie nan sukuhl oh nda me ngehi tohnsukuhl suwed men. E ndaiong ei nohno me ahi werekiong Sounkadehdehn Siohwa kan wia mehn kahlemeng suwed ong tohnsukuhl teiko. Ei nohno uhdahn lingeringerda oh kauhdi ie sang ei pahn patehng Sounkadehde kan. Mwuhr, e kihong ie pohn sohp oh kadariehla rehn ei pahpao nan Peshawar, kahnimw ehu me dohki mwail 850 ni paliepeng en sahpwo. Pwehki ei sohla werekiong Sounkadehde kan oh uhdi sukusukuhlki padahk mehlel, ei nanpwungmwahu rehn Siohwa luwetala.

I PWUREHNG KAKEHLAKAHDA EI NANPWUNGMWAHU REHN SIOHWA

Nan pahr 1947, I pwurala Karachi pwehn rapahki ei doadoahk. Ni ei lella mwo, I kohla mwemweit ni en Dr. Hardaker eh imwen winio. E uhdahn perenkihda oh kasamwo ie.

Pwehki e medewe me I kolahng tuhwong toahkte, e idek rehi: “Eri, soangen soumwahu dah me ke ahneki?”

I sapeng nda: “Maing, Toahkte, I sohte soumwahu. Ahpw I uhdahn anahne onop Paipel.”

Ih eri idek: “A iahd me ke men tepida?”

I nda: “Met, ma kak.”

Ni soutiko, se ahneki ahnsou kaselel en onop Paipel. I pehm ei nsenamwahula oh peren pwehki I pwurehng patehng sapwellimen Siohwa aramas akan. Ei nohno kin uhdahn nantihong en kauhdi ie sang werekiong Sounkadehde kan, ahpw met I koasoanehdier en pein pilada en papah Siohwa. Nan August 31, 1947, I inoukihong Siohwa ei mour oh papidaisla. Sohte pwand, ni ei sounpar 17, I tepida wia doadoahk en pioneer.

DOADOAHK EN PIONEER KAPEREN

Wasa me I tepin pekederla ie pwehn pioneer iei Quetta, wasa ehu mahso me sounpei en Britain kan kin kousoan oh doadoahk ie. Nan 1947, Afghanistan tohrohrpeseng, apali kohlahng India oh pali teio kolahng Pakistan. * Mwekid wet kahrehda tiahk lemei me pid pelien lamalam en tepida wiawi nanpwungen aramas akan, oh aramas tohtohie tangasang sapwarail kan kolahng sahpw teikan. Aramas akan ar tangpeseng wia ehu mwekid laud nan poadopoad. Mpen aramas dep pahrar (14,000,000) me tangasang imwarail oh sapwarail pwehki tiahk lemei. Mehn Muslim kan me mi India kohla Pakistan, oh mehn Hindu oh Sikh kan nan Pakistan uhd kohla India. Erein pingiping wet wiawi, I douda pohn kisa ehu nan Karachi kohlahng Quetta me aramas kidalap kei iang. Pali laud en seiloako, I kin nannanti en koledi teng metehn kehndakeo likin kisao pwe I dehr pwupwusang kisao.

I towehda mihting tohrohr ehu nan India nan pahr 1948

Nan Quetta, I tuhwongada George Singh, emen pioneer tohrohr me sounpar 25. George kihong ie pwaisikel mering ehu me I kak dake (de siken) nan wasahn kalohko me diren kumwukumw kan. Pali laud en ahnsou, I kin kelehpw kalohk. Erein sounpwong weneu, I kin onop Paipel rehn aramas 17, oh ekei tohnsukuhl ko pedolong nan padahk mehlel. Emen irail iei sounpei men me adaneki Sadig Masih. E sewese ngehi oh George kawehwehda ekei sawaspen Paipel kan ong lokaiahn Urdu, lokaia me pali laud nan Pakistan kin doadoahngki. Kedekedeo, Sadiq wiahla sounkalohk ngoang men en rongamwahwo.

Pohn sohp me adaneki Queen Elizabeth ni at seiloakla pwehn iang Sukuhl en Kilead

Mwuhr, I pwurala Karachi oh iang doadoahk rehn Henry Finch oh Harry Forrest, misineri kapw riemen sang Sukuhl en Kilead. Ia uwen mwahu en ara kin kaiahne ie! Ehu pak I iang Brother Finch kohla kalohk ni paliepeng en Pakistan. Pahn nahna ileile ko, se diarada nan kousapw kei aramas tohto me kin lokaiahki lokaiahn Urdu, oh kin perenki rong padahk mehlel en Paipel. Sounpar riau mwuri, pein ngehi pil kohla iang Sukuhl en Kilead; I pwurala Pakistan oh ekei ahnsou wia emen sounapwalih me kin seiloak. I kousoan nan imwen misineri ehu nan Lahore, rehn brother silimen me wia misineri kei.

PWUREHNG KEHLAILDA SANG KAHPWAL EHU

Nan pahr 1954, misineri kan nan Lahore kin apwalki miniminpene, oh met kahrehda ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan en sahpwo en pwurehng kadarala ekei misineri ko pil ehu wasa tohrohr. Pwehki ni elen saloalokong I iang uhpalihki ekei irail, I alehdi peneu laud. I uhdahn toutoukihla met oh medewe me I sohte pweida nan ei papah Siohwa. I pwurala Karachi oh mwuhr London, England, oh medewe me I pahn pwurehng kehlailda ma I papah Siohwa nan ehu sahpw tohrohr.

Nan London, mie tohn Pedel en London tohto me kin iang ei mwomwohdiso. Pryce Hughes, me wia sounepwelpen ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan wasao, kin ni limpoak kaiahne ie. Ehu rahn, e ndaiong ie duwen ahnsou me e alehdi peneu laud sang Joseph F. Rutherford, me ahnsowo kin apwalih doadoahk en kalohk nan sampah pwon. Ni Brother Hughes eh song en kihda kahrepe kan, Brother Rutherford uhdahn lipwoarehda. I pwuriamweikihla Brother Hughes eh sirei ni eh koasoiahda met. E nda me nin tapio e lingeringerkihda dahme wiawihong ih. Ahpw mwuhr e esehda me e anahne alehdi peneu laud oh met wia kilelepen sapwellimen Siohwa limpoak. (Ipru 12:6) Dahme e ndao sair ei mohngiong oh sewese ie en pwurehng papah Koht ni peren.

Erein ahnsowo, ei nohno keseudo London oh pwungkihda en onop Paipel rehn John E. Barr, me mwuhr wiahla emen tohn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon. Ei nohno mwadang kekeirda nan padahk mehlel oh papidaisla nan pahr 1957. Mwuhr I esehda me mwohn ei pahpao mehla, e pil onop Paipel rehn Sounkadehdehn Siohwa kan.

Nan 1958, I pwoudikihda Lene, sister en Sehmen men me keseudo oh kousoanla London. Sounparo mwuhr, se nainekihda serepein men me ede Jane, me iei mesenih en nait seri limmen ko. I pil alehda pwais kaselel kan en papah nan mwomwohdiso en Fullham. Ahpw mwuhr, ahn Lene roson luwetala me kahrehda sen keseula wasa ehu me ekis karakar. Eri nan pahr 1967, se keseula Adelaide, Australia.

KAHPWAL LAUD EHU

Mie Kristian keidi meh 12 me mah nan at mwomwohdiso en Adelaide. Irail uhdahn ngoang oh kin tiengla mwowe nan doadoahk en kalohk. Sohte pwand, se tepida wiewia at koasoandi mwahu kan ong papah Siohwa.

Nan 1979, Lene kaipwidi kelimmen en nait seri, Daniel. Daniel ahneki soumwahu me adaneki Down syndrome * me uhdahn laud oh toahkte kan nda me e sohte pahn mour werei. Pil leledo met, I kin apwalki kawehwehda soangen pwunod me se ahneki ahnsowo. Se wia soahng koaros me se kak pwehn apwalih eh anahn kan, ahpw se sohte manokehla en pil apwalih nait seri pahmen teiko. Ekei pak, Daniel kin toantoalkihla eh sohla kak esingek pwehki pwoahr riau me mi nan eh mohngiongo, oh se anahne tangahkihla ih imwen wini. Ahpw mendahki eh kohwa soumwahu, e wia seri loalokong men oh kin poakepoake oh perenki soahng tohto. E pil kin uhdahn poakohng Siohwa. Ni at peneineio kin kapakap mwohn at mwenge, e pahn kihpene peh ko me tikitik, tuwelek oh nda ni ngihl laud “Amen!” Ihte mwurin at kapakap me e pahn mwenge.

Ni ahnsou me Daniel sounpar pahieu, e ahnekihda soumwahu en leukemia. Ngehi oh Lene inenen toutoukihla met. I pehm me I kereniong soumwahukihda ei nohn pwunod laud. Ehu rahn ni at uhdahn nsensuwed laud, at sounapwalih me kin seiloako, Neville Bromwich, mwemweitdo reht. Ni pwongo, pilen mese ko kohda oh e pwoaleikitdi. Kiht koaros eri sengiseng. Eh koasoi ni kadek oh limpoak uhdahn kansenamwahwihala kiht. E kohkohla kuloak ehu nin sohrahn. Mwurinte mwo, Daniel mehla. Eh mehlao wia mwekid me keieu kansensuwed nan at mour. Ahpw se dadaurete pahn at pahtou oh kin koapworopworki me sohte mehkot—pil mehla—me kak katohrehla Daniel sang sapwellimen Siohwa limpoak. (Rom 8:38, 39) Ia uwen at kasik rahno me e pahn iasada nan sapwellimen Koht sampah kapw!​—Sohn 5:28, 29.

DIAR PEREN NI EI KIN SEWESE METEIKAN

Rahnwet, mwurin ei lelohng soumwahu en stroke pak riau me uhdahn laud, I kin papahte nin duwen elder men nan mwomwohdiso. Dahme wiawi nan ei mour kasukuhliong ie en pehmitik oh kadek ong meteikan, ahpw mehlel irail kan me kin ahneki kahpwal. I song en dehr kadeiki irail. Ahpw I kin pein idek rehi: ‘Ia duwen soahng kan me wiawi nan arail mour eh kamwakid arail pepehm oh madamadau? Ia duwen ei kak kasalehiong irail me I nsenohkin irail? Ia duwen ei kak kangoange irail en wia kupwuren Siohwa?’ I uhdahn perenki ei pwais kaselel en kin mwemweitla ni imwen riei Kristian kan nan mwomwohdiso! Mehlel, ni ei kin kansenamwahwih oh kakehlakahda ahn meteikan ar nanpwungmwahu rehn Siohwa, I pehm me pein ngehi pil nsenamwahula oh kehlailda.

I pousehlahte diar nsenamwahu ni ei kin mwemweitla ni imwen riei Kristian kan

I ahneki pepehmohte me sounmelkahkao ahneki ni eh nda: “Ni ahnsou me I kin pwunodada oh pahtoula, [Siohwa] kin ketin kansenamwahwihiehla oh kapereniehda.” (Mel. 94:19) Siohwa kin ketin apwalih ie nan ei kahpwal kan en peneinei, uhwong kan sang pelien lamalam kan, ei nsensuwedkihla pein ngehi, oh ei nsensuwed laud. Ni mehlel, Siohwa uhdahn ketin wia Sahm men me karanih ie!

^ par. 19 Nin tapio, mie pali riau nan Pakistan. Ehu iei Palikapi en Pakistan (ahnsou wet iei Pakistan) oh ehu iei Palimese en Pakistan (ahnsou wet iei Bangladesh).

^ par. 29 Menlau kilang oaralap “Raising a Child With Down Syndrome​—The Challenge and the Reward” nan Awake! (lokaiahn wai) en June 2011.