Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Kasalehda Pwoson—Wiahda Pilipil me Loalokong!

Kasalehda Pwoson—Wiahda Pilipil me Loalokong!

“Kumwail uhdahn pahn kapakap ni pwoson oh sohte peikasal.”​—SEIMS 1:6.

KOUL KAN: 54, 42

1. Dahme kahrehiong Kain en wiahda pilipil sapwung ehu, oh ia imwilahn eh wia met?

 KAIN anahne wiahda pilipil kesempwal ehu. E kak pilada en kaunda eh pepehm en wia dihp, me pahn wahdo imwila mwahu. De mweidohng eh pepehm kan en kaunda eh wiewia kan, me pahn wahdo imwila suwed. Paipel mahsanihong kitail me Kain wiahda pilipil sapwungo. Eh pilipilo imwikihla eh kemehla rie pwutako Eipel oh kauwehla eh nanpwungmwahu rehn Sounkapikpeo.​—Sen. 4:3-16.

2. Dahme kahrehda e kesempwal en wiahda pilipil mwahu kan?

2 Ni ahlohte, kitail koaros anahne wiahda pilipil kan nan atail mour. Ekei pilipil kin inenen kesempwal, a ekei soh. Ahpw, tohtohn atail pilipil kan kak kamwakid laud atail mour. Ni atail kin wiahda pilipil mwahu kan, ele atail kahpwal kan pahn malaulau oh kitail pahn ahneki mour meleilei. Ahpw ni atail kin wiahda pilipil suwed kan, atail mour ele pahn direkihla kahpwal kan oh pil soahng kansensuwed kan.​—Lep. Pad. 14:8.

3. (a) Dahme kitail anahne pwoson pwehn wiahda pilipil loalokong kan? (b) Peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene?

3 Dahme pahn sewese kitail wiahda pilipil loalokong kan? Kitail anahne pwoson Koht oh likih me e kin ketin kupwurki sewese kitail oh pahn ketikihong kitail erpit me kitail anahne pwehn wiahda pilipil mwahu. Kitail pil anahne pwoson sapwellime Mahseno oh likih sapwellime kaweid. (Wadek Seims 1:5-8.) Ni atail kin karanihala Siohwa oh kalaudehla atail poakohng sapwellime Mahsen, met pahn sewese kitail en likih me e ketin mwahngih dahme keieu mwahu ong kitail. Kitail eri pahn wadek sapwellime Mahseno mwohn atail wiahda pilipil kan. Ahpw ia duwen atail kak kamwahwihala atail koahiek en wiahda pilipil mwahu kan? Ia duwe, kitail anahne wekidala pilipil kan me kitail wiadahr?

KITAIL KOAROS ANAHNE WIAHDA PILIPIL KAN

4. Pilipil dahieu me Adam anahne wiahda, oh ia imwilahn met?

4 Sangete nin tapio, aramas kin anahne wiahda pilipil kesempwal kan. Tepin ohlo, Adam, anahne pilada ma e pahn rong Sounkapikpeo, Siohwa, de rong eh pwoudo, Ihp. Adam pilada en rong Ihp me kahrehiong ih en wiahda pilipil ehu me inenen suwed. Pwehki met, Siohwa ketikihsang Adam nan mwetuwel en Ihden, oh mwuhr Adam mehla. Rahnwet, kitail pil kin lokolongki pilipil suwed me Adam wiahdao.

5. Ia duwen atail en kilangwohng atail pwukoa en wiahda pilipil kan?

5 Ele ekei kin medewe me mour pahn mengei ma re sohte anahne wiahda pilipil kan. Mwein ke pil kin medewe duwen met. Ahpw e mwahu kitail en taman me Siohwa sohte ketin kapikada aramas akan pwe ren duwehte robot kan me sohte kak madamadau de wiahda pilipil. E ketikihong kitail sapwellime Mahsen, me padahkihong kitail ia duwen atail en wiahda pilipil loalokong kan. Siohwa kupwurki kitail en wiahda pilipil kan, oh pwukoa wet kak sewese kitail. Medewehla duwen karasaras kan me kileldi pah.

6, 7. Pilipil dahieu me mehn Israel ko anahne wiahda, oh dahme kahrehda e apwal ong irail en wia met? (Menlau kilang tepin kilel.)

6 Ni ahnsou me mehn Israel ko kousoan nan Sapwen Inowo, re anahne pilada ma re pahn kaudokiong Siohwa de koht teikan. (Wadek Sosua 24:15.) Ele met mwomwen pilipil mengei ehu. Ahpw arail pilipilo kakete imwikihla arail pahn mour de mehla. Ni mwehin Sounkopwung kan, mehn Israel kan pwurepwurehng wiahda pilipil suwed kan. Re uhdihsang kaudokiong Siohwa oh tepida kaudokiong koht likamw akan. (Sounkopwung 2:3, 11-23) Mwuhr, ni mwehin soukohp Elaisa, sapwellimen Koht aramas akan anahne pilada ma re pahn kaudokiong Siohwa de kaudokiong koht likamw Paal. (1 Nan. 18:21) Ele e mwomwen me met pahn wia pilipil mengei ehu pwehki en papah Siohwa kin ahnsou koaros keieu mwahu. Aramas loalokong men sohte pahn men kaudokiong koht emen me sohte kin momour. Ahpw aramas ako sohte kak pil wiahda arail pilipil. Paipel mahsanih me mehn Israel ko sohte ‘kainenehla arail lamalam.’ Ni loalokong, Elaisa kangoange aramas ako ren pilada en kaudokiong Koht mehlelo, Siohwa.

7 Dahme kahrehda e apwal ong mehn Israel ko en wiahda pilipil loalokong ehu? Keieu, re sohte pwoson Siohwa, oh re sohte men rong ih. Irail sohte likih Siohwa, oh re sohte kihong ahnsou pwehn sukuhlki duwen ih de sapwellime erpit. Ma re wia met, dahme re sukuhlki pahn sewese irail en wiahda pilipil loalokong kan. (Mel. 25:12) Keriau, mehn Israel ko mweidohng wehi teikan en kamwakid irail. Mehn liki pwukat kamwakid madamadau en mehn Israel ko oh pil wiahda ar pilipil kan. Imwilahn met, mehn Israel ko tepida idawehnla mehn liki pwukat oh kaudokiong arail koht likamw akan. Ih met me Siohwa ketin katamankihong mehn Israel ko sounpar tohto mwoweo.​—Eks. 23:2.

METEIKAN ANAHNE WIAHDA ATAIL PILIPIL?

8. Mehn kasukuhl kesempwal dahieu me kitail sukuhlkihsang mehn Israel ko?

8 Mehn kahlemeng en mehn Israel ko padahkihong kitail me ma kitail men wiahda pilipil loalokong kan, kitail anahne doadoahngki Mahsen en Koht. Kalesia 6:5 katamankihong kitail me emenemen kitail ahneki pwukoa en wiahda pein eh pilipil. E sansal me kitail en dehr kihong emen tohrohr en pwukoahki wiahda atail pilipil kan. Ahpw, emenemen kitail anahne sukuhlki dahme Koht mahsanih me pwung oh pilada en wia met.

9. Dahme kahrehda e keper en mweidohng meteikan en wiahda atail pilipil kan?

9 Ia duwen atail kakete mweidohng meteikan en wiahda atail pilipil? Sang ni atail kin mweidohng irail en kahrehiong kitail en wiahda pilipil suwed kan. (Lep. Pad. 1:10, 15) Met uhdahn keper. Atail pwukoa iei en idawehn kadeikpen loalatail me kaiahnda mwahu sang Paipel. Ma kitail mweidohng meteikan en wiahda pilipil ong kitail, eri kitail piladahr en idawehn irail. Pilipil wet kak imwila suwed.

10. Dahme Pohl katamankihong mehn Kalesia ko?

10 Wahnpoaron Pohl katamankihong mehn Kalesia ko ren dehr mweidohng meteikan en wiahda pilipil ong irail. (Wadek Kalesia 4:17.) Ekei brother ko nan Kalesia kin songosong en wiahda pilipil ong meteikan nan mwomwohdiso. Dahme kahrehda re wiahki met? Ohl roporop pwukat men riarail Kristian ko en idawehn irail a kaidehn wahnpoaron ko. Re sohte aktikitik, oh re sohte wauneki ahn riarail ko pwuhng en pein wiahda arail pilipil kan.

11. Ia duwen atail kak sewese meteikan ni arail wiahda arail pilipil kan?

11 Kitail koaros kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng mwahu en wahnpoaron Pohl. E ese me rie Kristian kan ahneki pwuhng en wiahda pein arail pilipil, oh e wauneki met. (Wadek 2 Korint 1:24.) Rahnwet, elder kan kak idawehn mehn kahlemeng wet ni arail kin kihda kaweid ong irair me pidada ahn emenemen pein pilipil. Re kin perenki ehukihong riarail kan duwen ire kan me poahsoankihda Mahsen en Koht. Ahpw, elder kan kin kanahieng ni arail mweidohng emenemen Kristian en wiahda pein eh pilipil pwehki Kristiano me pahn pwukoahki imwilahn eh pilipilo. Iet mehn kasukuhl kesempwal ehu: Kitail kak sewese meteikan en wehwehki kaweid sang Paipel me kin dokedoke arail irairo. Ahpw, riatail kan ahneki pwuhng oh pwukoa en pein wiahda arail pilipil kan. Ni arail pein wiahda pilipil loalokong kan, re kin paiekihda. E sansal me kitail en dehr medewe me kitail ahneki manaman en pilada dahme riatail Kristian kan anahne wia.

Elder kan kin sewese meteikan esehla pein wiahda arail pilipil kan (Menlau kilang parakrap 11)

DEHR MWEIDOHNG OMW PEPEHM EN KAUNDA OMW PILIPIL KAN

12, 13. Dahme kahrehda e keper en wiahda pilipil kan ni ahnsou me kitail lingeringer de mworusala?

12 Rahnwet, me tohto kin idawehn dahme mi nan mohngiongirail ni arail kin wiahda pilipil kan. Ahpw met kak keper. Paipel katamankihong kitail me atail pilipil kan en dehr poahsoankihda mohngiongitail me sohte unsek, de atail pepehm kan. (Lep. Pad. 28:26) Kitail sohte kak likih mohngiongitail pwehki “sohte mehkot me duwehte me diren piht; sohte kamwahupe ieu kak dierekda.” Mie karasepe tohto nan Paipel me kasalehda imwila kansensuwed en likih mohngiong me soh unsek. (Ser. 3:17; 13:10; 17:9; 1 Nan. 11:9) Eri, dahme kak wiawi ma kitail idawehn mohngiongitail ni atail wiahda pilipil kan?

13 Siohwa ketin mahsanihong kitail en poakohng ih ni mohngiongitail unsek oh pil poakohng mehn mpatail duwen atail poakohng pein kitail. (Mad. 22:37-39) Ahpw kitail anahne kanahieng. Iren Paipel kan nan parakrap en mwoweo kasalehda me e keper en mweidohng atail pepehm en kaunda atail madamadau oh wiewia kan. Karasepe, e apwal ong emen me lingeringer en wiahda pilipil mwahu ehu. (Lep. Pad. 14:17; 29:22) E pil apwal ong emen me mworus en wiahda pilipil loalokong ehu. (Nemp. 32:6-12; Lep. Pad. 24:10) Kitail anahne mweidohng sapwellimen Koht kosonned en kaweid atail madamadau. (Rom 7:25) Ni atail kin wiahda pilipil kesempwal kan, kitail en dehr mweidohng atail pepehm kan en kaunda dahme kitail kin wia.

IAHD ME KEN WEKIDALA OMW PILIPIL KAN

14. Ia duwen atail ese me e pwung en wekidala ekei atail pilipil kan?

14 Kitail anahne wiahda pilipil loalokong kan. Ahpw, aramas loalokong men kin ese me ekei pak ele e pahn anahne pwurehng medewe duwen pilipil ehu me e wiahda mahso oh ele wekidala pilipilo. Siohwa Koht ketin kasalehda mehn kahlemeng unsek ehu ong kitail. Tehk dahme e ketin wia ong mehn Ninipe ko ni mwehin Sona: “Koht ketin mwahngihada dahme re wiahier. E pil ketin mwahngihada ar weksang arail sapwung kan. Koht eri ketin wekidala kupwure, oh sohte ketikihong irail apwal laud me e ketin kaunopadahng irail.” (Sona 3:10) Ni Siohwa eh ketin mahsanihada me mehn Ninipe ko wekila oh uhdihsang ar wiewia suwed kan, e ketin wekidala kupwureo. Met kasalehda me e kin ketin toupahrek, aktikitik, oh limpoak. Weksang aramas tohto, Siohwa sohte kin ketin wiahda pilipil kan ni eh sohte ketin medewe mwahu, pil ni ahnsou me e kin ketin engiengda.

15. Dahme kahrehda ele kitail anahne wekidala pilipil ehu?

15 Mie ahnsou kan me e pahn mwahu kitail en pwurehng medewe duwen pilipil ehu, duwehte ni ahnsou me irair ehu wekila. Taman me Siohwa kin ekei pak ketin wekidala sapwellime pilipil kan. (1 Nan. 21:20, 21, 27-29; 2 Nan. 20:1-5) Pil ehu ahnsou me kitail en wekidala pilipil ehu ele pahn ni ahnsou me kitail ale ire kapw kan. Medewehla duwen dahme wiawihong Nanmwarki Depit. E wiahda pilipil ehu me poahsoankihda ire likamw me kohwong ih me pid Mepiposed me pahpa kahlapki Sohl. Mwuhr, ni Depit eh esehda duwen ire mehlelo, e wekidala eh pilipilo. (2 Sam. 16:3, 4; 19:24-29) Ekei pak, ele e pahn wia elen loalokong kitail en wia soahngohte.

16. (a) Iren sawas dah kan me kin sewese kitail ni atail wiahda pilipil kan? (b) Dahme kahrehda kitail anahne pwurehng medewe duwen pilipil kan me kitail wiahda mahs, oh ia duwen atail kak wia met?

16 Paipel mahsanih me kitail en dehr pwurur ni atail kin wiahda pilipil kesempwal kan. (Lep. Pad. 21:5) Kitail anahne kihong ahnsou en medewe kanahieng duwen ire mehlel kan koaros pwe kitail en kak wiahda pilipil loalokong ehu. (1 Des. 5:21) Mwohn tapwin peneinei men pahn pilada dahme en wia, e anahne kihong ahnsou pwehn wia roporop nan Paipel oh pil neitail sawaspen Paipel kan. E pil pahn mwahu en rong dahme tohn eh peneinei kin medemedewe. Tamataman me Koht ketin kangoange Eipraam en rong eh pwoudo. (Sen. 21:9-12) Elder kan pil anahne kihong arail ahnsou en wia roporop. Ni ire kapw kan ar kasalehda me re anahne wekidala ehu arail pilipil en mwowe ko, re sohte kin masak me meteikan pahn sohla wauneki irail. Elder kan me kin toupahrek oh aktikitik anahne onopadahng wekidala arail madamadau oh pilipil kan ni ahnsou me anahn. Oh e pahn mwahu ong kitail koaros en idawehn arail mehn kahlemeng. Met kak sewese mwomwohdiso en ahneki popohl oh miniminpene.​—Wiewia 6:1-4.

WIA DAHME KE PILADAHR

17. Dahme kak sewese kitail en pweida ni atail wiahda pilipil kan?

17 Ekei pilipil pahn kesempwalsang ekei. Karasepe, en pilada ma ke pahn pwopwoudida de soh, de pil ihs me ke pahn pwoudiki wia pilipil ehu me inenen kesempwal. Pil ehu pilipil kesempwal iei iahd me ke pahn tepida doadoahngki pali laud en omw ahnsou nan doadoahk en kalohk. Mwohn atail pahn wiahda pilipil kesempwal pwukat, kitail anahne medewe kanahieng duwen irairo oh kapakapki sapwellimen Siohwa sawas. Ele met anahne ahnsou laud, ahpw ma kitail men wiahda pilipil loalokong ehu, kitail anahne likih Siohwa, rong oh pil idawehn sapwellime kaweid. (Lep. Pad. 1:5) Siohwa ketikihong kitail kaweid me keieu mwahu nan sapwellime Mahsen. Eri e kesempwal ong kitail en wia roporop oh kapakapki sapwellimen Siohwa kaweid. E kak ketikihong kitail irair kan me kitail anahne pwehn wiahda pilipil kan me pahrekiong kupwureo. Mwohn atail wiahda pilipil kesempwal kan, ahnsou koaros kitail anahne pein idek rehtail: ‘Pilipil wet kasalehda me I poakohng Siohwa? E pahn wahdo nsenamwahu oh popohl rehn ei peneinei? Oh e pahn kasalehda me I kin kanengamah oh pil kadek?’

18. Dahme kahrehda Siohwa ketin kasik kitail en wiahda pein atail pilipil?

18 Siohwa sohte kin ketin idingkihong kitail en poakohng oh papah ih. Ahpw, e ketikihong kitail saledek en wiahda pilipil wet. E ketin wauneki atail pwukoa oh pwuhng en pilada ma kitail pahn papah ih de soh. (Sos. 24:15; Ekl. 5:4) Ahpw e ketin kasik kitail en wia dahme kitail piladahr en wia me poahsoankihda sapwellime Mahseno. Ni atail kin pwoson sapwellimen Siohwa kaweid kan oh kapwaiada kaweid oh ire mehlel kan me e ketikihong kitail, kitail kak wiahda pilipil loalokong kan. Oh kitail pahn kasalehda me kitail kin tengeteng ni soahng koaros me kitail kin wia.​—Seims 1:5-8; 4:8.