Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Ia Duwen Omw Kin Wiahda Pein Omw Pilipil kan?

Ia Duwen Omw Kin Wiahda Pein Omw Pilipil kan?

“Rapahki dahme Kaun-o ketin kupwukupwure kumwail en kin wia.”​—EP. 5:17.

KOUL KAN: 11, 22

1. Ia ekei karasepe kan en kosonned en Paipel, oh ia duwen atail kin peikiong met eh kin wia kamwahu ong kitail?

 NAN Paipel, Siohwa ketikihong kitail kosonned kan me kasalehda ni sansal dahme e ketin kupwurki kitail en wia. Karasepe, e ketin mahsanihong kitail en dehr pwongih dikedik kan, pirap, kamamsakau, de wia tiahk samin me pid nsenen pwopwoud. (1 Kor. 6:9, 10) Oh sapwellimen Siohwa ohlo, Sises, ketikihong sapwellime tohnpadahk kan kehkehlik oaritik wet: “Kohwei wasa koaros oh padahkihong tohn wehi kan koaros; pwe re en wiahla nei tohnpadahk: papidaisihirailla ni mwaren Sahm oh Sapwellime oh [“sapwellimen Koht manaman,” NW], oh kehkehlingkihong irail re en peikiong mehkoaros me I koasoanediong kumwail. Eri, kumwail en ese pwe I pahn ieiang kumwail ahnsou koaros lel ni imwin kawa.” (Mad. 28:19, 20) Soahng koaros me Siohwa oh Sises mahsanihong kitail en wia kin wia kamwahupatail. Sapwellimen Siohwa kosonned kan kin padahkihong kitail ia duwen atail kak apwalih pein kitail oh atail peneinei oh pil sewese kitail en ahneki roson mwahu oh mour nsenamwahu. Kesempwalsang met, ni atail kin peikiong sapwellimen Siohwa kehkehlik kan, iangahki kehkehlik en kalohk, e kin ketin kupwurperenkihda oh kapaiahda kitail.

2, 3. (a) Dahme kahrehda Paipel sohte kasalehda kosonned kan ong irair koaros nan atail mour? (b) Peidek dah kan me kitail pahn tehkpene nan iren onop wet? (Menlau kilang tepin kilel.)

2 Ni ahnsowohte, Paipel sohte kin kihda kosonned ong irair koaros nan atail mour. Karasepe, kitail sohte kin diar kosonned oaritik kan nan Paipel me pid duwen soangen likou dah me konehng kitail en likawih. Met kasalehda ia uwen Siohwa eh sapwellimanki erpit. Mendahki aramas akan nan sampah pwon kin doadoahngki soangsoangen sidail en likou, oh sidail kan kin wie wekiwekila sounpar koaros, Paipel sohte wekila. Oh pil, Paipel sohte audaudki kosonned tohto me pid soangen doadoahk de mehn kamweit dah me kitail anahne pilada de dahme kitail anahne uhdahn wia pwe atail roson en kehkehlailte. Siohwa ketin mweidala emenemen kitail oh pil tapwin peneinei kan en wiahda pilipil ong mepwukat.

3 Eri ni ahnsou me kitail anahne wiahda pilipil kesempwal ehu me pahn kamwakid atail mour ahpw kitail diarada me sohte kosonned ong irairo nan Paipel, kitail ele pahn medewe: ‘Ia duwe, Siohwa kin ketin nsenohki pilipil me I kin wiahda? E pahn ketin kupwurki pilipil koaros me I wiahda ma met sohte kauwehla kosonned nan Paipel? Ia duwen ei kak uhdahn ese me e pahn ketin kupwurperenki pilipil kan me I wiahda?’

ATAIL PILIPIL KAN KIN KAMWAKID KITAIL OH METEIKAN

4, 5. Ia duwen atail pilipil kan ar kak kamwakid kitail oh meteikan?

4 Ekei aramas pehm me irail kak wia sohte lipilipil dahme re men wia. Ahpw kitail kin men kaperenda Siohwa. Eri mwohn atail wiahda pilipil ehu, kitail anahne medewe dahme Paipel mahsanih oh peikiong. Karasepe, Paipel mahsanihong kitail ia sapwellimen Koht pepehm me pid doadoahngki nta, eri kitail kin idawehn. (Sen. 9:4; Wiewia 15:28, 29) Kitail kak kapakap ong Siohwa pwehn ketin sewese kitail wiahda pilipil kan me pahn kaperenda ih.

5 Atail pilipil kan kin kamwakid kitail. Pilipil mwahu ehu kak sewese kitail en karanihala Siohwa. Pilipil suwed ehu kak kauwehla atail nanpwungmwahu reh. Atail pilipil kan pil kin kamwakid aramas teikan. Kitail sohte kin men wia mehkot me kakete kansensuwedihala riatail Kristian kan de kaluwetehla arail pwoson. Kitail pil sohte men wiahda kahpwal kan nanpwungen riatail kan nan mwomwohdiso. Eri e kesempwal ong kitail en wiahda pilipil mwahu kan.​—Wadek Rom 14:19; Kalesia 6:7.

6. Dahme pahn kaweid atail pilipil kan?

6 Ia duwen atail kak wiahda pilipil mwahu kan ma Paipel sohte uhdahn mahseniong kitail dahme kitail en wia? Kitail anahne medewe kanahieng duwen pein atail irair oh wiahda pilipil ehu me pahn kaperenda Siohwa, ahpw dehr wiahda pilipil ehu me pein kitail mwahuki. Eri kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin sewese kitail pwe atail pilipilo en imwila mwahu.​—Wadek Melkahka 37:5.

DAHME SIOHWA KETIN KUPWURKI IEN WIA?

7. Ma sohte kosonned en Paipel ong irair ehu, ia duwen atail kak ese dahme Siohwa ketin kupwurki kitail en wia?

7 Ahpw ia duwen atail kak ese dahme pahn kaperenda Siohwa? Episos 5:17 mahsanihong kitail: “Rapahki dahme Kaun-o ketin kupwukupwure kumwail en kin wia.” Ma sohte kosonned oaritik ehu nan Paipel, ia duwen atail kak ese dahme Siohwa kupwurki? Sang ni atail kapakap ong ih oh pwungki sapwellime kaweid me e ketikihong kitail ni eh doadoahngki sapwellime manaman.

8. Ia duwen Sises eh pohnese dahme Semeo ketin kupwurki en wia? Menlau kihda ehu karasaras.

8 Sises kin ahnsou koaros pohnese dahme Siohwa ketin kupwurki en wia. Karasepe, pak riau ni ahnsou me pokon ko men mwengehda, Sises ketin kapakap oh doadoahngki manaman pwehn ketin kamwengehla pokon ko. (Mad. 14:17-20; 15:34-37) Ahpw ni ahnsou me e ketin pwungitiklahr nan sapwtehno oh Tepilo men en kawekihla takai ong pilawa, Sises sohte ketin wia met. (Wadek Madiu 4:2-4.) E uhdahn wehwehki mwahu Semeo, ihme kahrehda e ese me Siohwa sohte pahn kupwurki ih en doadoahngki sapwellimen Koht manaman ong pein eh anahn kan. E uhdahn kamehlele me Semeo pahn ketin kaweid ih oh ketikihong ih mehn ketihnain ahnsou me e anahne.

9, 10. Dahme pahn sewese kitail en wiahda pilipil loalokong kan? Menlau kihda ehu karasaras.

9 Duwehte Sises, kitail kak wiahda pilipil mwahu kan ma kitail kin likih Siohwa en ketin kaweid kitail. Paipel mahsanih: “Likih KAUN-O ni mohngiongomw unsek. Dehr koapworopworki mehkan me ke pein lemeleme me ke ese. Tamanda KAUN-O ni omw wiewia kan koaros, oh e pahn ketin kasalehiong uhk ahl me pwung. Dehr mweidohng pein kowe en medemedewe me ke loalokongsang me ke uhdahn ese; ihte, peikiong KAUN-O oh mweisang wiewia sapwung.” (Lep. Pad. 3:5-7) Ni atail esehla ia sapwellimen Siohwa madamadau ni atail onop Paipel, kitail pahn kak wehwehki dahme e ketin kupwurki kitail en wia nan soangen irair ehu me kitail mi loale. Oh ni atail esehla laud duwen sapwellimen Siohwa madamadau, e pahn mengeila ong kitail en wiahda pilipil kan me pahn kaperenda ih. Ni ahl wet, atail pehmitik ong sapwellimen Koht kaweid pahn pil laudla.​—Esek. 11:19.

10 Karasepe, lih pwopwoud men wie netinet oh e kilangada suht kaselel ehu. Ahpw suhto uhdahn pweilaud. Mendahki eh pwoudo sohte mi reh, e esehier ia pahn ahn eh pwoudo madamadau ma e doadoahngkihla soangen mwohni laudo. Ia duwen eh ese met? E pwoudikier ohlo erein ahnsou reirei, eri e ese ia ahn eh pwoudo madamadau ong mwomwen ara pahn doadoahngki neira mwohni ko. Ni ahlohte, ni atail sukuhlki duwen ia sapwellimen Siohwa madamadau ong soahng kan oh dahme e ketin wiahier mahso, kitail pahn ese dahme e pahn ketin kupwurki kitail en wia nan soangsoangen irair kan.

IA DUWEN OMW KAK ESE IA SAPWELLIMEN SIOHWA MADAMADAU?

11. Peidek dah kan me kitail kak pein idek rehtail ni ahnsou me kitail wadek de onop Paipel? (Menlau kilang koakon me oaralape “ Ni Omw Onopki Mahsen en Koht, Pein Idek Rehmw.”)

11 Ia duwen atail kak ese ia sapwellimen Siohwa madamadau? Dahme keieu kesempwal me kitail kak wia iei kaukaule wadek oh onopki Paipel. Erein atail wiewia met, kitail kak pein idek rehtail: ‘Dahme met padahkihong ie duwen Siohwa? Dahme kahrehda e ketin wiahki met?’ Duwehte Depit, kitail pil anahne patohwan kapakap ong Siohwa en ketin sewese kitail en esehla mwahu duwen ih. Depit ntingihedi: “Maing KAUN, komw ketin padahkihong ie, oh kasalehong ie sapwellimomwi ahl akan. Komw ketin padahkihong ie duwen ei pahn momourki sapwellimomwi mehlel, pwe komwi me ei Koht, komwi me ketin doareiehla. I kin likih komwi ahnsou koaros.” (Mel. 25:4, 5) Ni atail sukuhlki duwen Siohwa, kitail kak medewehla duwen irair kan me kitail kak doadoahngki ong iren sawaso. Ia duwe, kitail kak doadoahngki ong atail peneinei, ni wasahn doadoahk, ni imwen sukuhl de nan kalohk? Ni atail medewehla duwen soangen irair ehu, e pahn mengei en esehda ia kupwuren Siohwa ong atail en doadoahngki iren sawaso.

12. Ia duwen neitail sawaspen Paipel oh mihting kan ar kak sewese kitail esehla mwahu duwen sapwellimen Siohwa madamadau ong ire kan?

12 Pil ehu ahl me kitail kak esehla mwahu duwen sapwellimen Siohwa madamadau iei sang ni atail tehk mwahu dahme sapwellime pwihn kin padahkihong kitail sang nan Paipel. Karasepe, ni ahnsou me kitail anahne wiahda pilipil kan, Watch Tower Publications Index (lokaiahn wai) oh Sawas ong Wia Roporop en Sounkadehdehn Siohwa kan kak sewese kitail en esehda ia sapwellimen Siohwa madamadau. Kitail pil kak paiekihda atail mihting en Kristian kan ni atail kin rongorong kanahieng oh iang pasapeng oh doudouloale dahme kitail sukuhlki. Met pahn sewese kitail en sukuhlki en ahneki madamadau me pahrekiong sapwellimen Siohwa. Pwehki met, kitail pahn kak wiahda pilipil kan me kin kaperenda ih oh me e pahn ketin kapaiada.

DOUDOULOALE IA SAPWELLIMEN SIOHWA MADAMADAU MWOHN OMW WIAHDA PILIPIL EHU

13. Menlau kihda ehu karasaras me kasalehda ia duwen atail kak wiahda pilipil loalokong ehu ni atail medewe mwahu sapwellimen Siohwa madamadau.

13 Kitail pahn tehkpene ehu karasepe me kasalehda ia duwen atail kak wiahda pilipil loalokong ehu ni atail medewe ia sapwellimen Siohwa madamadau ong ireo. Mwein ke men wia doadoahk en pioneer. Ke wiahda wekidekla kan nan omw mour pwe ken kak kalaudehla omw ahnsou nan kalohk. Ahpw ke kin peikasalkihte ma ke pahn uhdahn peren ma noumw mwohni oh kepwe kan malaulaula. Ei mehlel, Paipel sohte mahsanih me kitail anahne pioneer pwehn papah Siohwa. Kitail kak pousehlahte papah ih nin duwen sounkalohk lelepek kei. Ahpw Sises mahsanih me Siohwa kin ketin kapaiada irail kan me kin wiahda tounmetei ong Wehio. (Wadek Luk 18:29, 30.) Paipel pil mahsanih me Siohwa kin ketin kupwurperenki atail kin wia uwen atail kak pwehn kaperenda ih, oh e ketin kupwurki kitail en peren ni atail kin papah ih. (Mel. 119:108; 2 Kor. 9:7) Ni atail kapakapki oh doudouloale mepwukat, kitail kak wiahda pilipil ehu me pahn mwahu ong atail irairo oh me Siohwa pahn ketin kapaiada.

14. Ia duwen omw kak esehda ma Siohwa ketin kupwurki mwomwen sidail en omw likou?

14 Tehk pil ehu karasaras: Mwein ke kin perenki soangen sidail en likou ehu, ahpw ke ese me e kakete kadipikelekelih ekei nan mwomwohdiso ma ke doadoahngki likou ko. Paipel sohte mahsanih duwen soangen sidailo. Eri ia duwen omw kak ese sapwellimen Siohwa madamadau ong met? Paipel mahsanihong kitail: “Lih akan en tiahk mwahu oh kanahieng arail likou kan, re en likoumwahuda, kaidehn ni arail pahn wiahda pitenmoangarail ni ehu soangen mwohmw, de kapwatki kisin kohl kan, de takai kesempwal kan, de likou pweilaud kan; ahpw ni wiewia mwahu, nin duwen me konehng lih poadidi kan.” (1 Tim. 2:9, 10) Kehkehlik wet pil kadoadoahk ong koaros sapwellimen Siohwa ladu kan, iangahki ohl kan. Ma kitail aktikitik, kitail pahn medewe ia ahn meteikan pepehm ong likou me kitail kin pilada en doadoahngki. Oh pwehki kitail poakohng riatail Kristian kan, kitail sohte kin men kansensuwedihala oh kadipikelekelih irail. (1 Kor. 10:23, 24; Pil. 3:17) Ma kitail medemedewe dahme Paipel kin mahsanih oh ia sapwellimen Siohwa madamadau, kitail kak wiahda pilipil kan me pahn kaperenda ih.

15, 16. (a) Ia sapwellimen Siohwa pepehm ma kitail kin doulahte medemedewe duwen tiahk samin kan me pid nsenen pwopwoud? (b) Ni atail kin pilada mehn kamweit kan, ia duwen atail kak ese dahme kin kaperenda Siohwa? (c) Ia duwen atail en wiahda pilipil kan me uhdahn kesempwal?

15 Kitail sukuhlki sang nan Paipel me Siohwa kin ketin kupwurtoutoukihla ni aramas akan ar kin wia oh medewe duwen soahng suwed kan. (Wadek Senesis 6:5, 6.) E sansal me Siohwa sohte ketin kupwurki kitail en medemedewe duwen tiahk samin kan me pid nsenen pwopwoud. Ma kitail kin doulahte medemedewe duwen soahng pwukat, kitail pahn kakete wia. Siohwa ketin kupwurki kitail en medewe duwen soahng mwakelekel oh mwahu kan. Tohnpadahk Seims ntingihedi me sapwellimen Siohwa erpit “mwohn mehkoaros me mwakelekel, me pil kansenamwahu, kapohl, oh kompoake, me kin diren kalahngan oh kin kahrehda wiewia mwahu tohtohie; e sohte kin lipilipilki aramas, e sohte kin mwalaun.” (Seims 3:17) Eri kitail en soikala mehn kamweit kan me kak kahrehda kitail en medewehda de inangih soahng kan me samin oh suwed. Oh ma kitail wehwehki mwahu dahme Siohwa kin ketin poakohng oh dahme e ketin kalahdeki, e pahn mengei ong kitail en ese mehnia pwuhk, kasdo, de mehn mwadong me kitail en pilada. Kitail sohte pahn anahne idek rehn meteikan dahme kitail en wia.

16 Ma kitail anahne wiahda pilipil ehu, e kin kalapw mie pilipil tohto me kitail kak pilada me koaros pahn kaperenda Siohwa. Ahpw ma kitail anahne wiahda pilipil ehu me inenen kesempwal, ele e pahn mwahu kitail en peki kaweid sang rehn elder men de emen riatail Kristian me koahiek. (Taitus 2:3-5; Seims 5:13-15) Ei mehlel, e sohte konehng kitail en peki aramaso en wiahda pilipil ong kitail. Ahpw kitail anahne medewe kanahieng duwen dahme kitail ese sang nan Paipel oh eri wiahda pein atail pilipil. (Ipru 5:14) Wahnpoaron Pohl nda: “Emenemen kitail koaros uhdahn pahn pein wa eh wisik.”​—Kal. 6:5.

17. Ia duwen atail kak paiekihda atail wiahda pilipil kan me kin kaperenda Siohwa?

17 Ma kitail wiahda pilipil kan me kin kaperenda Siohwa, kitail kin karanihala ih oh e kin ketin kupwuramwahwih oh kapaia kitail. (Seims 4:8) Atail pwoson Siohwa pahn kehlailla. Eri kitail en doudouloale dahme kitail wadek nan Paipel pwe kitail en kak wehwehki sapwellime madamadau. Ei mehlel, ahnsou koaros kitail pahn sukuhlki mehkot kapw duwen Siohwa. (Sohp 26:14) Ahpw ma kitail doadoahk laud pwehn sukuhlki duwen ih ahnsou wet, kitail pahn loalokongla oh kitail pahn kak wiahda pilipil mwahu kan. (Lep. Pad. 2:1-5) Madamadau oh koasoandi en aramas akan kin wekiwekla, ahpw Siohwa sohte kin ketin wekila. Sounmelkahkao nda me sapwellimen Siohwa “koasoandi kan kin mihmi poatopoat, koasoandi kan en nan kupwure kin duweduwehte erein dih koaros kohkohlahte.” (Mel. 33:11) E sansal me kitail kin kak wiahda pilipil kan me keieu mwahu ni ahnsou me atail madamadau pahrekiong madamadau en Siohwa oh eri wia soahng kan me kin kaperenda ih.