Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 19

Limpoak oh Pwung Pahrek ni Ahnsou me Wiewia Suwed Pwarada

Limpoak oh Pwung Pahrek ni Ahnsou me Wiewia Suwed Pwarada

“Komwi Koht emen me sohte kin ketin kupwurperenki wiewia sapwung kan; komw sohte kin ketin mweidohng me suwed kan en mihmi mwohn silangomwi.”​—MEL. 5:4.

KOUL 142 Kolokol Teng Atail Koapworopwor

AUDEPEN ONOP *

1-3. (a) Nin duwen me Melkahka 5:4-6 kasalehda, ia sapwellimen Siohwa madamadau ong wiewia suwed? (b) Dahme kahrehda kitail kak nda me wiewiahn tiahk suwedih seri kin uhwong “kosonned en Krais”?

SIOHWA KOHT kin ketin kalahdeki wiewia suwed koaros. (Wadek Melkahka 5:4-6.) E kin uhdahn ketin tateki wiewiahn tiahk suwedih seri. Tiahk lemei wet me inenen suwed! Pwehki kitail Sounkadehdehn Siohwa kei, kitail kin kahlemengih Siohwa oh tateki wiewiahn tiahk suwedih seri oh sohte kin mweidohng en wiawi nan mwomwohdiso en Kristian.​—Rom 12:9; Ipru 12:15, 16.

2 Soangen wiewia koaros me pidada tiahk suwedih seri kin uhdahn uhwong “kosonned en Krais”! (Kal. 6:2) Dahme kahrehda kitail kak ndahki met? Nin duwen me kitail sukuhlki nan iren onop en mwoweo, kosonned en Krais, me wehwehki soahng koaros me Sises ketin padahngki sang ni eh mahsen oh wiewia, kin poahsoankihda limpoak oh kin kangoange pwung pahrek. Pwehki Kristian mehlel kan kin peikiong kosonned wet, re kin apwalih seri kan ni ahl ehu me kahrehiong seri kan en sohte anahne perki mehkot oh pil ese me mie me uhdahn poakohng irail. Ahpw tiahk suwedih seri iei wiewia roporop oh sapwung ehu me kin kahrehiong seri kan en pehm me sohte me kin pere oh poakohng irail.

3 E kansensuwed me tiahk lemei me pid wia nsenen pwopwoud ong seri kan kin wiawi nan sampah pwon oh Kristian mehlel kan pil kin lelohng kahpwal wet. Dahme kahrehda? Pwehki “aramas me suwed oh mwersuwed kan” inenen tohto, oh ekei irail ele kin song en pedolong nan mwomwohdiso. (2 Tim. 3:13) Patehng met, ekei me dene irail kisehn mwomwohdiso kin dukula pahn arail ineng saut kan oh eri tiahk suwedih seri kan. Kitail pahn koasoiapene dahme kahrehda tiahk suwedih seri uhdahn wia dihp laud ehu. Mwuhr, kitail pahn koasoiapene dahme elder kan kin wia ahnsou me emen nan mwomwohdiso wiahda dihp laud ehu, me iangahki tiahk suwedih seri, oh ia duwen pahpa nohno kan ar kak pere neirail seri kan. *

DIHP LAUD EHU

4-5. Dahme kahrehda tiahk suwedih seri iei dihp laud ehu?

4 Tiahk suwedih seri kin kahrehiong aramas en lokolongki erein sounpar tohto. E kin kamedekihala meno me lelohng kahpwalo oh pil irail kan me kin poakohng ih, duwehte arail peneinei oh pil riarail Kristian kan. Tiahk suwedih seri iei dihp laud ehu.

5 Dihp ehu ong me lelohng kahpwalo. En kamedekihala oh kahrehda lokolok ong meteikan kin wia dihp ehu. Nin duwen me kitail pahn kilang nan iren onop en mwuhr, sountiahksuwedih seri men kin wia met, me iei en kamedekihala de kauwehla madamadau oh pepehm en seri men ni ahl me uhdahn laud. E kin kihsang ahn serio eh likilik oh idingkihong serio en lelohng soahng kan me sohte konehng serio en lelohng. Kitail anahne pere seri kan sang soangen wiewia suwed wet, oh kitail en kansenamwahwihala oh sewese irail kan me lelohng tiahk lemei wet.​—1 Des. 5:14.

6-7. Ia duwen tiahk suwedih seri eh wia dihp ehu ong mwomwohdiso oh irail kan me ahneki manaman?

6 Dihp ehu ong mwomwohdiso. Ni emen me wia kisehn mwomwohdiso eh dipkihda dipen tiahk suwedih seri, e kin kauwehla adamwahu en mwomwohdiso. (Mad. 5:16; 1 Pit. 2:12) E sohte pwung en nda me mwomwohdiso en Kristian kin mweidada tiahk suwedih seri, pwehki Kristian lelepek rar rar kei kin uhdahn nantihong “en pei kehlail pwehn pere pwoson.” (Sud 3) Kitail sohte kin mweidohng emen me sohte koluhkihla eh wiewia suwed kan oh kauwehla adamwahu en mwomwohdiso en mihmihte nanpwungatail.

7 Dihp ehu ong irail kan me ahneki manaman. Kristian kan anahne “uhpahiong irail kan me ahneki manaman.” (Rom 13:1) Kitail kin kasalehda me kitail uhpahiong irail sang ni atail kin wauneki kosonned en koperment. Ma emen nan mwomwohdiso kauwehla kosonned ehu me pid tiahk mwersuwed, duwehte tiahk suwedih seri, e wiahda dihp ong irail kan me ahneki manaman. (Pil kilang Wiewia 25:8) Elder kan sohte ahneki manaman en kaloke me kauwehla kosonnedo. Ahpw, re sohte kin pere mehmeno me tiahk suwedih seri sang eh pahn ale kalokepen eh wiewiao sang palien kopermento. (Rom 13:4) Me dipadao kin dolung dahme e padokedi.​—Kal. 6:7.

8. Ia duwen Siohwa eh kin ketin kilangwohng emen me wiahda dihp ong emen tohrohr?

8 Laudsang mepwukat koaros, e wia dihp ehu ong Koht. (Mel. 51:4) Ni aramas emen eh wiahda dihp ong emen tohrohr, e pil wiahda dihp ong Siohwa. Medewehla karasaras ehu sang Kosonnedo me Koht ketikihong Israel. Kosonnedo koasoia me ohl emen me pirapa de pitihedi mehn mpeo kin “wiahda dihp ong KAUN-O.” (Lip. 6:2-4) Eri, ni emen me wia kisehn mwomwohdiso eh tiahk suwedih seri men, me iei pirapahsang ahn serio eh pepehm en sohte anahne perki mehkot, e kin wiahda dihp ong Koht. Aramaso me tiahk suwedih serio kin uhdahn kauwehla mwaren Siohwa. Ihme kahrehda kitail anahne pohnese me tiahk suwedih seri iei dihp kasaut ehu mwohn silangin Koht oh kitail en uhwong tiahk wet.

9. Kaweid dah kan sang nan Paipel me sapwellimen Siohwa pwihn kin kihda nan sounpar kan kohdo, oh dahme kahrehda?

9 Nan sounpar kan kohdo, sapwellimen Siohwa pwihn kin kihda kaweid tohto me poahsoanda sang nan Paipel duwen oaralap me pid tiahk suwedih seri. Karasepe, mie oaralap kan nan Kahn Iroir oh Awake! (lokaiahn wai) me kin koasoia duwen dahme irail kan me lelohng kahpwal wet kak wiahiong lokolok de pwunod laud me re ahneki pwehki dahme wiawihong irail. Pwuhk pwukat pil koasoia ia duwen meteikan ar kak sewese oh kangoange irail, oh ia duwen pahpa nohno kan ar kak pere neirail seri kan. Elder kan kin ale kaweid mengihtik sang nan Paipel ong ia duwen arail pahn apwalihala dihp en tiahk suwedih seri. Sapwellimen Siohwa pwihn kin usehlahte kousapahlih mwomwen mwomwohdiso kan ar kin apwalihala dihp en tiahk suwedih seri. Dahme kahrehda? Pwe ren tehk mwahu me mwomwen atail kin apwalihala kahpwalo kin pahrekiong kosonned en Krais.

DAHME ELDER KAN KIN WIA NI EMEN EH WIAHDA DIHP LAUD EHU

10-12. (a) Ni elder kan ar esehda me emen wiadahr dihp laud ehu, dahme re anahne tamataman, oh ia arail mehn akadei? (b) Nin duwen me Seims 5:14, 15 kasalehda, dahme elder kan kin nantihong wia?

10 Ni elder kan ar kin apwalihala soangen kahpwal kan me pidada dihp laud ehu, re kin tamataman me kosonned en Krais padahkihong irail en apwalih emenemen tohnmwomwohdiso ni limpoak oh wia dahme Koht mahsanih me pwung oh pahrek. Pwehki met, mie soahng kei me re anahne medewe kanahieng ni ahnsou me re esehda me emen wiadahr dihp laud ehu. Mehn akadei me elder kan keieu nsenohki iei en kawauwih Siohwa oh pere mwareo. (Lip. 22:31, 32; Mad. 6:9) Pil ehu arail mehn akadei kesempwal iei en sewese riarail Kristian kan nan mwomwohdiso en mihmi karanih Siohwa oh en kansenamwahwih oh sewese irail kan me emen mwersuwedih irail.

11 Patehng met, ma me wiahda dihpo wia kisehn mwomwohdiso, elder kan pil kin song en diarada ma e koluhla, oh ma e koluhla, ren sewese ih kamwahwihala eh nanpwungmwahu rehn Siohwa. (Wadek Seims 5:14, 15.) Kristian men me dukula pahn ineng suwed oh wiahda dihp laud ehu kin duwehte aramas emen me soumwahu. Met wehwehki me e solahr ahneki nanpwungmwahu kehlail rehn Siohwa. * Kitail kak kapahrekihong elder kan duwehte toahkte kei. Re kin nantihong en “kamwahwihala me soumwahwo [nan irair wet, me wiahda dihpo].” Kaweid kan me re kihda sang nan Paipel kak sewese me dipano en kamwahwihala eh nanpwungmwahu rehn Koht, ahpw met kak wiawi ihte ma e uhdahn koluhla.—Wiewia 3:19; 2 Kor. 2:5-10.

12 E sansal me elder kan ahneki pwukoa kesempwal ehu. Re uhdahn kin poakohng mwomwohdiso pwehki Koht ketikihong irail pwukoahn apwalih sapwellime aramas akan oh en kasalehiong irail limpoak oh pwung pahrek. (1 Pit. 5:1-3) Irail men riarail Kristian kan en ese me mwomwohdiso wia wasa ehu me re sohte anahne perki mehkot. Pwehki met, re kin mwadangete mwekid ni ahnsou me re rong me emen wiahda dihp laud ehu, iangahki tiahk suwedih seri. Dahme re kin wia? Medewehla peidek kan me mi ni tepin  parakrap 13,  15, oh  17.

13-14. Elder kan kin peikiong kosonned kan duwen en ripohtki kadipadip ehu me emen tiahk suwedih seri men? Menlau kawehwehda.

 13 Ia duwe, elder kan kin peikiong kosonned en koperment oh ripohtki duwen emen me tiahk suwedih seri? Ei. Nan sahpw kan me kosonned wet kin manaman, elder kan kin peikiong kosonnedo oh ripohtki emen me tiahk suwedih seri. (Rom 13:1) Soangen kosonned pwukat sohte kin uhwong sapwellimen Koht kosonned. (Wiewia 5:28, 29) Kahrehda, ni elder kan ar rongada kadipadip ehu me emen tiahk suwedih seri men, elder ko kin mwadangete peki kaweid sang ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan pwe ren esehda ia duwen arail kak peikiong kosonned me pid en ripohtki kahpwalo.

14 Elder kan kin kamehlelehiong serio oh arail pahpa nohno oh pil meteikan me ese duwen ireo me re ahneki saledek en ripohtki kahpwalo ong irail kan me ahneki manaman. Ahpw ia duwen ma ripohto koasoia duwen emen me wia kisehn mwomwohdiso oh tohn wasao eri esehda duwen met? Ia duwe, Kristiano me ripohtki met anahne medewe me e kauwelahr mwaren Koht? Soh. Me tiahk suwedih serio iei me kauwehla mwaren Koht.

15-16. (a) Nin duwen me 1 Timoty 5:19 kasalehda, dahme kahrehda elder kan anahne sounkadehde riemen mwohn arail pahn wiahda pwihn me kin apwalihala dihp laud kan? (b) Dahme elder kan kin wia ni arail esehda me emen nan mwomwohdiso tiahk suwedih seri men?

 15 Dahme kahrehda elder kan nan mwomwohdiso anahne sounkadehde riemen en kadehdehda me aramas emen wiadahr dihp laud ehu? Pwehki Paipel mahsanih me met kin pwung oh pahrek. Ni emen eh karaunehki emen eh wiahda dihp laud, ahpw me wiahda dihp laudo sohte men ndahda dahme e wiao, elder kan anahne sounkadehde riemen mwohn arail kak wiahda pwihn me kin apwalihala dihp laud kan. (Deud. 19:15; Mad. 18:16; wadek 1 Timoty 5:19.) Ia duwe, met wehwehki me mie anahnepen sounkadehde riemen mwohn emen kak ripohtkihong irail kan me ahneki manaman duwen emen me tiahk suwedih seri men? Soh. Sohte anahnepen en mie sounkadehde riemen ma elder kan de meteikan pahn ripohtki duwen tiahk mwersuwed ehu.

16 Ni elder kan arail esehda me mie emen nan mwomwohdiso me tiahk suwedih seri men, re kin nantihong en peikiong kosonned en koperment kan duwen en ripohtki ireo, irail eri song en esehda dahme uhdahn wiawi. Mwurin met, oh ni arail diarada dahme Paipel mahsanihki ireo, irail pahn koasoanehdi ma re anahne wiahda pwihn me kin apwalihala dihp laud kan. Elder kan pahn idek mahs rehn me dipadao ma e uhdahn wiahda dihpo. Ma e nda me e sohte wia, eri elder kan pahn rong irail teikan me ese dahme wiawio. Ma mehmeno me wia kadipadipo oh pil emen tohrohr nda me aramaso tiahk suwedih serio de pil emen seri tohrohr ahnsou ehu mahs, eri mieier mehn kadehde me itar ong elder kan en wiahda pwihn me kin apwalihala dihp laud kan. * Ma keriemen en sounkadehdeo sohte mie, met sohte wehwehki me me wia kadipadipo likamw. Mehnda ma emente me kadehdehda me aramas emen tiahk suwedih seri men, elder kan ese me aramas mwersuwedo ele wiahda mehkot uhdahn suwed me kamedekihala laud meteikan. Elder kan pahn pousehlahte kansenamwahwih oh sewese irail kan me weikekilahr kahpwal wet. Patehng met, elder kan pahn tetehk kanahieng pwehn pere mwomwohdiso sang keper me kakete kohsang aramaso me ele tiahk suwedih seri men.—Wiewia 20:28.

17-18. Menlau kawehwehda ia pwukoahn pwihn en elder me kin apwalihala dihp laud kan.

 17 Dahme pwihn en elder me kin apwalihala dihp laud kan kin wia? Re kin koasoanehdi ma aramaso me wiahda dihp laudo kak mihmihte nan mwomwohdiso de soh. Re sohte kin koasoanehdi ma sountiahksuwedih serio pahn ale kalokolok pwehki e kauwehla kosonned en koperment. Irail kin mweidohng palien kopermento en koasoanehdi ia duwen arail pahn kaloke me kauwehla kosonnedo.—Rom 13:2-4; Taitus 3:1.

18 Ni elder kan kin tuhpene nin duwen pwihn en elder me kin apwalihala dihp laud kan, arail pwukoa iei en kadeik de wia kopwung ong soahng kante me pidada ahn me wiahda dihp laudo eh nanpwungmwahu rehn Koht oh ienge tohnkaudok kan. Irail kin doadoahngki Paipel pwehn sewese irail en koasoanehdi ma sountiahksuwedih serio koluhla de soh. Ma e sohte koluhla, e pahn piskensang mwomwohdiso, oh re pahn pakairkihong mwomwohdiso. (1 Kor. 5:11-13) Ma e koluhla, e kak mihmihte nan mwomwohdiso. Ahpw elder kan pahn ndaiong ih me e sohte kak ahneki pwukoa kan nan mwomwohdiso erein sounpar tohto, de mwein erein eh mour. Pwehki elder kan kin uhdahn nsenohki pere seri kan, re pahn ni rir ndaiong pahpa nohno kan nan mwomwohdiso en kanahieng ni neirail seri kan ar mihmiseli rehn aramaso. Ni elder kan kin koasoiong pahpa nohno kan duwen met, re anahne kanahieng en dehr kasansalehda ihs me aramaso tiahk suwedih.

IA DUWEN OMW PAHN PERE NOUMW SERI KAN

Pahpa nohno kan kin pere neirail seri kan sang tiahk lemei me pid wia nsenen pwopwoud ong seri kan. Irail kin wia met sang ni arail padahkihong seri ko ire konehng kan me pid wia nsenen pwopwoud. Pwehn wia met, pahpa nohno kan kin doadoahngki iren sawas kan me sapwellimen Koht pwihn kin kihda. (Menlau kilang parakrap 19-22)

19-22. Dahme pahpa nohno kan kak wia pwehn pere neirail seri kan? (Menlau kilang kilel ni kilin Kahn Iroir wet.)

19 Ihs me keieu pwukoahki pere seri kan sang keper? Pahpa nohno kan. * Noumw seri kan iei “kisakis ehu sang rehn KAUN-O.” (Mel. 127:3) Siohwa ketikihong uhk pwukoahn pere noumw seri kan. Dahme ke kak wia pwehn pere noumw seri kan sang emen me kin tiahk suwedih seri?

20 Keieu, esehda duwen tiahk lemei me pid tiahk suwedih seri. Esehda duwen soangen aramas akan me kin tiahk suwedih seri oh ia duwen arail kin pitihedi seri kan. Tetehk soangen irair kan de aramas akan me kakete keper. (Lep. Pad. 22:3; 24:3) Tamataman me pali laud en ahnsou, sountiahksuwedih seri men kin wia emen me serio eseier oh kin likih.

21 Keriau, koasoiong noumw seri kan ni saledek oh kangoange irail en pil wia duwehte ong uhk. (Deud. 6:6, 7) Met wehwehki me ke anahne rong mwahu noumw seri kan. (Seims 1:19) Tamataman me seri kan me lelohng kahpwal wet kin masak de sohte men ndaiong emen. Irail kin masak me mwein sohte emen pahn kamehlele irail, de ele re masak en ndahda pwehki me tiahk suwedih irailo kamasakihki mehkot suwed ma e ndahda. Ma ke pehm me mehkot suwed wiawihong noumw serio, ni kadek idek reh peidek kan oh eri rong ni kanengamah soahng koaros me e pahn nda.

22 Kesiluh, padahki noumw seri kan. Padahkihong irail dahme re anahne ese me pid wia nsenen pwopwoud. Dahme ke padahkihong irail anahne konehng arail sounpar oh dahme re kak wehwehki. Padahkihong irail dahme re pahn nda oh wia ma emen song en doahke irail ni ahl me sohte konehng. Doadoahngki soahng kan me sapwellimen Koht pwihn kihda ong ia duwen omw pahn pere noumw seri kan.​—Menlau kilang koakon me oaralape “ Padahki Pein Uhk oh Noumw Seri kan.”

23. Ia duwen atail kin kilangwohng tiahk suwedih seri, oh peidek dahieu me iren onop en mwuhr pahn sapengala?

23 Nin duwen Sounkadehdehn Siohwa kan, kitail kin kilangwohng tiahk suwedih seri nin duwen dihp laud ehu de tiahk en mwersuwed ehu. Pwehki atail mwomwohdiso kin mi pahn kosonned en Krais, kitail sohte kin pere soun tiahk suwedih seri kan sang arail en ale kalokepen arail wiewiahn dihp. Ni ahnsowohte, dahme kitail kak wia pwehn sewese irail kan me lelohng kahpwal wet? Iren onop en mwuhr pahn sapengala peidek wet.

KOUL 103 Sounsilepe kan​—Kisakis Sang Rehn Koht

^ par. 5 Iren onop wet pahn koasoia ia duwen atail kak pere seri kan sang tiahk lemei me pid wia nsenen pwopwoud. Kitail pahn sukuhlki ia duwen elder kan ar kin pere mwomwohdiso, oh pil ia duwen pahpa nohno kan ar kak pere neirail seri kan.

^ par. 3 WEHWEHN LEPIN LOKAIA KAN: Tiahk lemei me pid wia nsenen pwopwoud ong seri men kin wiawi ni aramas laud men eh kaitarala eh ineng en wia nsenen pwopwoud rehn seri men. Tiahk suwedih seri kan kin kak pidada wia nsenen pwopwoud; doadoahngki ewe oh wasahn kainen ong wia nsenen pwopwoud; doahke dipwisoun kaparapar, dihdi, de kahu; de pil tiahk saut teikan. E kesempwal en ese me ni seri men eh lelohng tiahk lemei wet, serio kin medengkihla, oh mie me isanekihla en serio eh soakoahiek, oh kaidehn ahn serio sapwung me e lelkihong kahpwalo. Mendahki pali laud en irail me lelohng kahpwal wet iei serepein kan, pwutak tohto pil kin lelohng met. Oh mendahki pali laud en irail me kin tiahk suwedih seri iei ohl akan, lih akan pil kin tiahk suwedih seri kan.

^ par. 11 Ma emen wiahda dihp laud ehu pwehki eh nanpwungmwahu rehn Siohwa luwet, met sohte wehwehki me e sohte pwukoahki dahme e wiadahro. Me dipano uhdahn pwukoahki eh pilipil sapwung oh wiewia kan oh Siohwa pahn ketin kadeikada ih.​—Rom 14:12.

^ par. 16 Elder kan en dehr padahkihong seri men en iang mi wasao ni arail koasoiong aramaso me tiahk suwedih serio. Pahpa de nohno men de pil emen me laud me serio kin likih oh men koasoiong kak padahkihong elder kan dahme serio nda me wiawi. Ni ahl wet, e sohte pahn kalaudehla ahn serio pwunod de lokolok.

^ par. 19 Dahme wasaht ndahki pahpa nohno pil kin dokedoke irail kan me ahneki manaman en apwalihada seri kan me kaidehn uhdahn neirail.