Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

“Siohwa Sohte Ketin Manokeiehla”

“Siohwa Sohte Ketin Manokeiehla”

I KIN mi Orealla, kousapw ehu me mpen aramas 2,000 nan Guyana, Palier en Amerika. Kousapwo doh; ihte me ke kak lella mwo iei ni omw dake kisin sompihr de pwoht.

I ipwidi nan pahr 1983. Ni ahnsou me I tikitik, I kehlail, ahpw ni ahnsou me I sounpar eisek, I tepida kehn medek kei ni paliwereie pwon. Mpen sounpar riau mwuri, I pirida ehu nimensengo oh sohte kak mwekid. Sohte lipilipil uwen laud me I song en kamwakid nehi kat, I sohte kak kamwakid. Sangete rahno, I sohte kak pwurehng alu. Ei soumwahwo pil kahrehiong ei uhdihsang keirda. Rahnwet, paliwereie tikitikte duwehte kisin seri men.

Sounpwong kei mwurin ei soumwahuda oh sohla kak kohkohsang imweo, Sounkadehdehn Siohwa riemen mwemweitdo. Ma aramas kin kohdo, I kin kalapw rukula, ahpw rahno I mweidohng lih riemeno en koasoiong ie. Ni ara koasoia duwen Paradais, I tamanda dahme I rong ni ahnsou me I sounpar limau. Ni ahnsowo, misineri men me adaneki Jethro, me kin mi Suriname, kin mwemweitdo nan aht kousapwo pak ehu nan sounpwong ehu oh onop Paipel rehn ei pahpao. Jethro kin uhdahn kadek ong ie. I perenki ih. Oh pil ei papah oh nohno kahlapo kin waiehla ni ekei mihting en Sounkadehde kan, me kin wiawi nan aht kousapwo. Eri ni Florence, emen lih ko me mwemweitdo rahno, idek ma I men kalaudehla ei esehla Paipel, I nda ei.

Florence iangih eh pwoudo Justus pwurodo, oh ira tepida onop Paipel rehi. Ni ahnsou me ira esehda me I sehse wadawad, ira sewese ie en esehla. Mwurin ahnsou kis, I tepida pein wadawad. Ehu rahno, pwopwoudo ndaiong ie me ira pahn pekederla Suriname pwehn kalohk. E kansensuwed me sohte emen nan Orealla me kak pousehlahte wia onop Paipel rehi. Ahpw e kaperen me Siohwa sohte ketin manokeiehla.

Mwurinte mwo, pioneer men me adaneki Floyd peidi nan Orealla, oh e tuhwong ie ni eh kalokalohk ihmw lel ihmw. Ni ahnsou me e koasoiaiong ie duwen onop Paipel, I sirei. A e nda. “Dahme ke sinsireiki?” I ndaiong me I onopkiher pwuhko Dahme Koht Kupwurki Kitail en Wia? Oh I tepidahr onopki pwuhko Loalokong Me Pahn Kahluwalahng Mour Soutuk. * I kawehwehiong dahme kahrehda ei onopo uhdi. Floyd eri onop rehi oh se kanekehla pwuhko, ahpw e pil pekederla ehu wasa pwehn papah. E pil pwurehng sohla ei sounpadahk me pahn onop Paipel rehi.

Ahpw nan pahr 2004, Granville oh Joshua, pioneer tohrohr riemen, pekederdo Orealla. Ira kalohk ihmw lel ihmw, oh ira diariehda. Ni ara idek ma I men onop, I sirei. I peki rehra sen onopki pwuhko Loalokong sang ni tapio. I men kilang ma ira pahn padahngki duwehte dahme ei tepin sounpadahko padahkihong ie. Granville ndaiong ie me mie mihting kan me kin wiawi nan kousapwo. Mendahki ei saikinte pedoisang nan imweio kereniong sounpar eisek, I men iang. Eri Granville kohdo ni imweo oh kihong ie nan ehu wheelchair oh pwuhsiehla ni Wasahn Kaudoko.

Mwuhr, Granville kangoange ie en iang Sukuhl ong Sapwellimen Koht Doadoahk. E nda: “Ke sohte kak alu, ahpw ke kak lokaia. Ehu rahn, ke pahn wia kapahrek ong wehipokon. E pahn wiawi.” Eh lokaiahn kangoang kihong ie eimah.

I tepida iangih Granville doadoahk en kalohk. Ahpw, pali laud en ahl ko nan kousapwo uhdahn mwangaingai ong weelchairo. Eri I peki rehn Granville en kihong ie nan wilpahro ehu oh pwuhsiehseli. Koasoandio uhdahn pweida mwahu. Ni April 2005, I papidaisla. Mwurin mwo, brother kan kaiahneiehda pwe ien apwalih wasahn pwuhk oh sound system nan Wasahn Kaudoko.

Ahpw, e kansensuwed me nan pahr 2007 ei pahpao mehla nan aksident ehu ni eh iang pwoht. Aht peneineio uhdahn nsensuwedla. Granville iang kiht kapakap oh ehukihong kiht ire kansenamwahu kan sang nan Paipel. Sounpar riau mwuri, se pil uhdahn nsensuwedkihla pil ehu kahpwal​—Granville mehla nan aksident ehu ni eh iang pwoht.

Aht kisin mwomwohdisou sohla elder kan oh mie emente sounsawas. I uhdahn nsensuwedkihla kompoakepahio Granville eh mehla. E kin kalapw sewese ie en karanihala Siohwa oh alehdi soahng teikan me I kin anahne. Ni mihtingo mwurin eh mehlao, I alehdi pwukoa en wadawad ong Onop en Kahn Iroir. Soahng koaros mwahute ni ei wadekala parakrap ehu oh riau, ahpw I tepida sengiseng oh sohte kak uhdi. I anahne doudihsang pohn mwoahlo.

I tepida ahneki peren ni ahnsou me brother kan nan ehu mwomwohdiso kohdo sewese kiht nan Orealla. Oh ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan pil kadarodo Kojo, emen pioneer tohrohr. E kaperen me ei nohnou oh riei pwutak tikitiko tepida onop oh papidaisla. Mwuhr, nan March 2015, I pilipilda en wiahla sounsawas men. Mwurin ahnsou kis, I wia ei keieun kapahrek ong wehipokon. Rahno, I sirei oh sengiseng ni ei tamanda dahme Granville ndaiong ie sounpar kei samwalahro: “Ehu rahn, ke pahn wia kapahrek ong wehipokon. E pahn wiawi.”

Pwehki prokram en JW Broadcasting®, I sukuhlkihdi duwen riei Sounkadehde kan me ahneki soangen irair me duwehte ahi. Ahpw mendahki arail kahpwal kan, irail kak wia soahng tohto oh kin peren. Duwehte irail, I pil kakete wia soahng kei. I men kihong Siohwa uwen ei kak koaros. Ihme kahrehda I wiahla emen pioneer. Oh I alehdi rohng kapwuriamwei ehu! Nan September 2019, I wiahla emen elder nan aht mwomwohdiso me tohtohki mpen sounkalohk 40.

I uhdahn kalahnganki riei Kristian kan me onop rehi oh sewese ie en papah Siohwa. Me keieu kesempwal, I uhdahn kalahnganki me Siohwa sohte ketin manokeiehla.

^ par. 8 Me Sounkadehdehn Siohwa kan wiahda ahpw met sohla.