Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 44

Ia Wehwehn Sapwellimen Siohwa Limpoak Loalopwoat ong Uhk?

Ia Wehwehn Sapwellimen Siohwa Limpoak Loalopwoat ong Uhk?

“Sapwellime limpoak me poatopoat.”​—MEL. 136:1.

KOUL 108 Limpoak Loalopwoat en Koht

AUDEPEN ONOP *

1. Dahme Siohwa ketin kangoange kitail en wia?

LIMPOAK loalopwoat kin uhdahn kesempwal ong Siohwa. (Os. 6:6) E ketin kupwurki kitail en pil kesempwalki. E ketin doadoahngki soukohp Maika en kangoange kitail “en kasalehda atail limpoak poatopoat” de limpoak loalopwoat. (Maika 6:8) Ahpw mwohn atail kak wia met, kitail anahne esehla dahkot limpoak loalopwoat.

2. Ia wehwehn limpoak loalopwoat?

2 Ia wehwehn limpoak loalopwoat? Ma emen kin ahneki limpoak loalopwoat, e pahn kin uhdahn poakepoake laud emen me kahrehda e pahn kin lelepekte mi karanih aramaso oh sohte uhdihsang poakohng ih. Siohwa ketin wia mehn kahlemeng keieu mwahu en limpoak loalopwoat. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene ia duwen Siohwa eh kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat ong aramas akan. Oh nan iren onop en mwuhr, kitail pahn koasoiapene ia duwen kitail sapwellimen Koht ladu kan kak kahlemengih Siohwa ni atail kasalehda limpoak loalopwoat ong emenemen.

SIOHWA KIN ‘DIREN LIMPOAK LOALOPWOAT’

3. Dahme Siohwa ketin padahkihong Moses duwen pein ih?

3 Sohte pwand mwurin mehn Israel kan kohkohsang Isip, Siohwa ketin mahsanihong Moses duwen mehkot me pid mwareo oh Sapwellime irair kan. E mahsanih: “Ngehi, KAUN-O, Koht emen me diren kalahngan oh kadek, me sohte kin mwadang lingeringerda, oh me diren limpoak lapalap oh loalopwoat mehlel. I kin kapwaiada ei inou ong me ngeder, oh kin mahkohng me suwed kan oh me dipan akan.” (Eks. 34:6, 7) Siohwa ketin doadoahngki mahsen kaselel pwukat pwehn padahkihong Moses mehkot me uhdahn tohrohr duwen sapwellime limpoak loalopwoat. Dahkot mwo?

4-5. (a) Ia duwen Siohwa eh ketin kawehwehda duwen pein ih? (b) Peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene?

4 Siohwa ketin kawehwehda me e sohte ketin sapwellimankihte limpoak loalopwoat ahpw e pil ketin “diren limpoak . . . loalopwoat.” Dahme e ketin mahsanihki pein ih pil pwarada ekei wasa nan Paipel. (Mel. 86:5; 103:8; 145:8) Ire pwukat kin dokedokehte Siohwa, a kaidehn aramas. E kesempwal me Siohwa kin kalapw ketin kawehwehda duwen pein ih ni ahl wet nan Paipel. Eri, kitail kak kilang me limpoak loalopwoat wia irair kesempwal ehu ong ih. Ihme kahrehda Nanmwarki Depit koasoia: “Maing KAUN, sapwellimomwi limpoak poatopoat kin leldalahng nanleng; sapwellimomwi loalopwoat kin kipe pahnlahng. Maing Koht, ia uwen kesempwal en sapwellimomwi limpoak poatopoat! Se kin diar silasil pahn mwetehn nin limomwi kan.” (Mel. 36:5, 7) Ia duwe, kitail kin uhdahn kalahnganki sapwellimen Koht limpoak loalopwoat duwehte Depit?

5 Pwehn kalaudehla atail wehwehki duwen limpoak loalopwoat, kitail pahn koasoiapene peidek riau: Ihs me Siohwa kin ketin kasalehiong limpoak loalopwoat? Oh ia duwen atail kak paiekihda ni Siohwa eh ketin kasalehiong kitail limpoak loalopwoat?

IHS ME SIOHWA KIN KETIN KASALEHIONG LIMPOAK LOALOPWOAT?

6. Ihs me Siohwa kin ketin kasalehiong limpoak loalopwoat?

6 Ihs me Siohwa kin ketin kasalehiong limpoak loalopwoat? Paipel mahsanih me kitail kak poakohng soahng tohto, duwehte ‘sapwellimen Koht kosonned,’ “loalokong,” “mour,” oh “sampah.” (Mel. 119:97; Lep. Pad. 12:1; 1 Pit. 3:10; 1 Sohn 2:15) Ahpw kitail sohte kin kasalehiong soahng pwukat limpoak loalopwoat; kitail kin kasalehiong aramaste. Ahpw, Siohwa sohte kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat ong aramas koaros. E kin ketin kasalehiongete irail kan me ahneki nanpwungmwahu keren reh. Atail Koht kin ketin loalopwoatohng kompoakepah kan. Dahme e ketin kupwurki ong irail uhdahn kaselel, oh e pahn ketin poakohng irail kohkohlahte.

Siohwa kin ketikihda soahng mwahu tohto ong aramas koaros, pil ong irail kan me sohte kin kaudokiong ih (Menlau kilang parakrap 7) *

7. Ia duwen Siohwa eh kin ketin kasalehda limpoak ong aramas koaros?

7 Siohwa kin ketin kasalehiong aramas koaros limpoak. Sises mahsanihong ohl emen me adaneki Nikodihmus: “Pwe Koht uhdahn ketin poakohng sampah [aramas] ihme e ketikihdohki sapwellime Iehros, pwe mehmen me kin kasalehda eh pwoson ih en dehr mwomwla ahpw en ahneki mour soutuk.”​—Sohn 3:1, 16; Mad. 5:44, 45.

Nanmwarki Depit oh soukohp Daniel ntingihedi me Siohwa kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat ong irail kan me ese ih, wauneki ih, poakohng ih, oh kapwaiada sapwellime kehkehlik kan (Menlau kilang parakrap 8-9)

8-9. (a) Dahme kahrehda Siohwa kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat ong sapwellime ladu kan? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene mwurin met?

8 Nin duwen me kitail koasoiapene mwoweo, Siohwa kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat ongete irail kan me ahneki nanpwungmwahu keren reh, me iei sapwellime ladu kan. Met sansalda sang dahme Nanmwarki Depit oh soukohp Daniel koasoia. Karasepe, Depit koasoia: “Komwi ketin dadaurete sapwellimomwi limpoak ong irail kan me kin patohwan esei komwi.” “Limpoak en KAUN-O ong irail me kin wauneki kin duweduwehte kohkohlahte.” Oh Daniel pil koasoia: “Maing Koht, at Kaun, komwi me uhdahn lapalahpie, oh se patohwan wauneki komwi. Komw kin ketin loalopwoatohng sapwellimomwi inou oh kin kasalehda sapwellimomwi limpoak poatopoat ong irail kan me kin poakohng komwi oh kin kapwaiada kupwuromwi.” (Mel. 36:10; 103:17; Dan. 9:4) Nin duwen me ire pwukat kasalehda, Siohwa kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat ong sapwellime ladu kan pwehki irail ese ih, wauneki ih, poakohng ih, oh kin kapwaiada sapwellime kehkehlik kan. Siohwa kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat ong irail kante me kin papah ih ni ahl pwung.

9 Mwohn atail tepida papah Siohwa, kitail alehdi soangen limpoak me Koht ketin kasalehiong aramas akan. (Mel. 104:14) Ahpw, nin duwen sapwellime tohnkaudok kan, kitail pil alehdi sapwellime limpoak loalopwoat. Ni mehlel, Siohwa ketin mahsanihong sapwellime ladu kan: “Ei limpoak ong uhk sohte kak en sohrala.” (Ais. 54:10) Pein Depit lelohng met oh e koasoia: “Siohwa kin ketin kupwuramwahwih emen me kin loalopwoatohng ih.” (Mel. 4:3NW) Dahme met kin kahrehiong kitail en men wia? Sounmelkahkao koasoia: “Me loalokong kan en medemedewe mepwukat; re en pil medemedewe sapwellimen KAUN-O limpoak poatopoat.” (Mel. 107:43) Kaweid mwahu wet kohsang rehn Siohwa. Eri kitail pahn koasoiapene ahl siluh me sapwellimen Siohwa ladu kan kin paiekihda ni eh kin ketin kasalehda limpoak loalopwoat.

IA DUWEN ATAIL KAK PAIEKIHDA SAPWELLIMEN SIOHWA LIMPOAK LOALOPWOAT?

Siohwa pil ketikihda kapai teikan ong irail kan me kin kaudokiong ih (Menlau kilang parakrap 10-16) *

10. Ia duwen eh sewese kitail ma kitail ese me sapwellimen Siohwa limpoak loalopwoat me poatopoat? (Melkahka 31:7)

10 Sapwellimen Koht limpoak loalopwoat kin poatopoat. Irair en limpoak wet pwarada pak 26 nan Melkahka 136. Tepin iretikitiko mahsanih: “Kumwail kapingkalahngan ong KAUN-O, pwehki ih me ketin kupwur mwahu; sapwellime limpoak me poatopoat.” (Mel. 136:1) Nan iretikitik 2 lel 26 kitail kin wadek mahsen pwukat “sapwellime limpoak me poatopoat.” Ni atail wadek melkahka wet, ele kitail kin mwekidkihda Siohwa eh sohte ketin uhdihsang kasalehda sapwellime limpoak loalopwoat ni ahl tohto. Mahsen pwukat “sapwellime limpoak me poatopoat” kin kamehlelehiong kitail me sapwellimen Koht limpoak ong sapwellime ladu kan sohte wekila. Met uhdahn kangoange kitail en ese me Siohwa sohte kin mwadangete sohla ketin poakohng sapwellime ladu kan! Ahpw ni eh kin ketin tepida poakohng emen me kin papah ih, e sohte kin ketin kesehla, ahpw mehlel ni ahnsou apwal kan. Ia duwen atail paiekihda: Atail ese me Siohwa sohte pahn ketin keseikitailla, kin kihong kitail peren oh kehl me kitail anahne pwehn dadaur pahn atail kahpwal kan oh pousehlahte papah ih.​—Wadek Melkahka 31:7.

11. Nin duwen Melkahka 86:5 mahsanih, dahme kamwakid Siohwa en ketin kasalehda mahk?

11 Sapwellimen Koht limpoak loalopwoat kamwakid ih en ketin kasalehda mahk. Ni Siohwa eh ketin mahsanihada me dipan men me koluhla oh soikala eh wiewia suwed kan, limpoak loalopwoat kin kamwakid ih en ketin mahkohng. Sounmelkahkao Depit koasoiahki duwen Siohwa: “E sohte kin ketin kalokei kitail nin duwen me konehng kitail; e sohte kin dupukohng kitail duwen dipatail kan oh atail sapwung kan.” (Mel. 103:8-11) Pwehki dahme wiahiong ih, Depit ese uwen kadeikpen loalatail eh kak kansensuwedihkitailla. Ahpw e pil ese me Siohwa kin ketin “diren mahk.” Dahme kamwakid Siohwa en ketin mahk? Pasapengo mi nan Melkahka 86:5. (Wadek.) Ei, nin duwen me Depit koasoia nan eh kapakapo, Siohwa kin ketin mahk pwehki e sapwellimanki limpoak loalopwoat ong irail koaros me kin pekimahk reh.

12-13. Ma kitail kin nsensuwedkihla sapwung kan me kitail wiahda mahso, dahme pahn sewese kitail?

12 Ni atail kin wiahda dihp, e pwung oh pil mwahu me kitail kin nsensuwedkihla dahme kitail wiahda. Met kak sewese kitail en pekimahk oh wekila. Ahpw ekei sohte kak uhdihsang arail mworuskihla arail sapwung kan. Irail kin medewehte me Siohwa sohte pahn ketin mahkohng irail mehnda ma irail pekimahk oh uhdihsang wiewia sapwung kan. Ma ke wehwehki me Siohwa uhdahn ketin kupwurki kasalehiong uhk sapwellime limpoak loalopwoat, met pahn seweseiuk en uhdihsang ahneki pepehm wet.

13 Ia duwen atail paiekihda: Mendahki atail soh unsek kan, kitail kak ahneki nsenmwakelekel ni atail papah Siohwa ni peren. Met kak wiawi pwehki “ntahn sapwellime Ohl Sises kin kamwakeleikitailsang dihp koaros.” (1 Sohn 1:7) Ni omw kin nsensuwedkihla ekei omw irair en soh unsek, tamataman me Siohwa uhdahn ketin kupwurki mahkohng uhk ma ke koluhla. Tehk ia duwen Depit eh kadokepene limpoak loalopwoat oh mahk. E ntingihedi: “A duwen ileilehn lahng sang sampah, ih duwen sapwellime limpoak lapalap ong me kin wauneki. Duwen mesenleng oh kepinleng ara dohpeseng, ih duwen eh kin ketin kadohwaneweisang kitail dipatail kan.” (Mel. 103:11, 12) Ei mehlel, Siohwa kin ketin kupwurperenki “mwadang mahkikihong kitail dipatail kan.”​—Ais. 55:7.

14. Ia duwen Depit eh kawehwehda mwomwen sapwellimen Koht limpoak loalopwoat eh kin pere kitail?

14 Sapwellimen Koht limpoak loalopwoat kin pere atail nanpwungmwahu reh. Depit kapakap ong Siohwa oh patohwan: “Komwi me ei wasahn ruk; komwi pahn ketin doareiesang apwal. I ahpw pahn koul oh kapinga sapwellimomwi komour, pwehki komwi me ketin sinsile ie. . . . Irail kan me kin likih KAUN-O sapwellime limpoak poatopoat pahn sinsile irail.” (Mel. 32:7, 10) Nan Paipel, kehl kan kin kapilpene kahnimw ehu pwehn pere aramas akan sang arail imwintihti. Sapwellimen Siohwa limpoak loalopwoat duwehte kehl ehu me kin perekitailsang soahng kan me kak kaluwetehla atail nanpwungmwahu reh. Patehng met, sapwellimen Siohwa limpoak loalopwoat kin kamwakid ih en kakerenihkitailla reh.​—Ser. 31:3.

15. Ia duwen sapwellimen Siohwa limpoak loalopwoat eh duwehte wasahn ruk?

15 Depit doadoahngki ehu karasaras pwehn kasalehda ia duwen Koht eh ketin pere sapwellime aramas akan. E ntingihedi: “Ei wasahn ruk iei rehn Koht, Kohto me kin ketin poakohng ie.” Depit pil koasoiahki duwen Siohwa: “Ih me ei limpoak loalopwoat oh soundoarepei, ei wasahn ruk oh sounkomourpei, ei mehn sansar oh silepei.” (Mel. 59:17; 144:2NW) Dahme kahrehda Depit kapahrengkihong sapwellimen Siohwa limpoak loalopwoat ong wasahn ruk oh doarepatail? Sohte lipilipil wasa kitail mi ie nin sampah, ma kitail wiahte sapwellime laud kan, Siohwa pahn ketikihda soahng koaros me kitail anahne pwehn pere atail nanpwungmwahu reh. Mehn kamehlel wet pil dierek nan Melkahka 91. Sounmelkahkao koasoia: “Komwi me soundoarepei oh silepei.” (Mel. 91:1-3, 9, 14) Moses pil doadoahngki ehu lokaiahn karasaras duwen wasahn ruk. (Mel. 90:1) Mwohn Moses eh mehla, e katamanda lokaia kaselel kan pwehn karasahda met. E ntingihedi: “Koht iei doarepamwail ahnsou koaros, nin lime poatopoat kan, iei utupomw.” (Deud. 33:27) Dahme mahsen pwukat “nin lime poatopoat kan, iei utupomw” padahkihong kitail duwen Siohwa?

16. Ia duwen Siohwa eh kin ketin sewese kitail? (Melkahka 136:23)

16 Ni atail kin likih me Siohwa pahn ketin pere kitail, kitail kak nsenamwahu. Ahpw, ekei pak ele kitail kin mworusala oh sohte kak kihsang pepehm wet. Ni soangen ahnsou ko, dahme Siohwa pahn ketin wiahiong kitail? (Wadek Melkahka 136:23.) E pahn ketin kapahdo lime ko, pwekkitailda, oh sewese kitail en sohla ahneki pepehm wet. (Mel. 28:9; 94:18) Ia duwen atail paiekihda: Kitail ese me kitail kak ahnsou koaros koapworopworki Koht. Met sewese kitail en tamataman me kitail kin paiekihda met ni ahl riau. Keieu, sohte lipilipil wasa kitail mi ie, kitail ese me Siohwa pahn ahnsou koaros ketin pere kitail. Keriau, Samatailo nanleng kin uhdahn ketin nsenohkin kitail.

DAHME KAHREHDA KITAIL KAK KOAPWOROPWORKI SAPWELLIMEN KOHT LIMPOAK LOALOPWOAT

17. Pwehki sapwellimen Koht limpoak loalopwoat, dahme kitail kak kamehlele? (Melkahka 33:18-22)

17 Nin duwen me kitail koasoiapenehr, ni atail kin lelohng kahpwal ehu, kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin sewese kitail en kolokolete atail nanpwungmwahu reh. (2 Kor. 4:7-9) Soukohp Seremaia koasoia: “Sapwellimen KAUN-O limpoak poatopoat oh kupwur mahk sohte kin tokedi.” (Koul Ked. 3:22) Kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin kasalehiong kitail limpoak loalopwoat pwehki Paipel mahsanih me “KAUN-O kin ketin sinsile irail me kin peikiong, irail kan me kin likih sapwellime limpoak poatopoat.”​—Wadek Melkahka 33:18-22.

18-19. (a) Dahme kitail men tamataman? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop en mwuhr?

18 Dahme kitail men tamataman? Mwohn atail tepida papah Siohwa, kitail alehdi soangen limpoako me Koht ketin kasalehiong aramas koaros. Ahpw nin duwen sapwellime tohnkaudok kan, kitail pil kin paiekihda sapwellime limpoak loalopwoat. Limpoak wet kin kamwakid Siohwa en ketin kapilkitailkihpene sapwellime lime kehlail. E pahn ahnsou koaros ketin kolokol kitail en karanih ih oh pahn ketin kapwaiada sapwellime inou kaselel kan ong kitail. E ketin kupwurki kitail en wia kompoakepah kohkohlahte! (Mel. 46:1, 2, 7) Ihme kahrehda sohte lipilipil kahpwal dah me kitail lelohng, Siohwa pahn ketikihong kitail kehl me kitail anahne pwehn lelepek ongete ih.

19 Kitail kilangehr ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda sapwellime limpoak loalopwoat ong sapwellime ladu kan. E pil ketin kasik kitail en kasalehda limpoak loalopwoat nanpwungatail. Ia duwen atail kak wia met? Kitail pahn koasoiapene ire kesempwal wet nan iren onop en mwuhr.

KOUL 136 “Keting Laud Ehu” Sang Siohwa

^ par. 5 Dahkot limpoak loalopwoat? Ong ihs me Siohwa kin ketin kasalehiong limpoak loalopwoat, oh ia duwen limpoak wet eh kin sewese irail kan me alehdi? Kitail pahn koasoiapene pasapengpen peidek pwukat nan pali keieu en iren onop riau me pahn koasoia duwen irair kesempwal wet.

^ par. 53 WEHWEHN KILEL: Siohwa kin ketin kasalehda sapwellime limpoak ong aramas koaros, iangahki sapwellime ladu kan. Kisin kilel ko nan pwonopwon ko kasalehda ekei ahl me Koht ketin kasalehda sapwellime limpoak. Keieu kesempwal iei me e ketikihda sapwellime Ohlo, Sises, en pwoukinkitailla.

^ par. 61 WEHWEHN KILEL: Irail kan me wiahla sapwellimen Koht ladu kei oh pwoson sapwellimen Sises meirongo kin alehdi sapwellimen Koht limpoak ni ahl tohrohr ehu. Irail sohte kin alehdihte soangen limpoako me e kin ketin kasalehiong aramas koaros, ahpw re pil alehdi sapwellime limpoak loalopwoat me e kin ketin kasalehiong sapwellime ladu kante. Ekei karasepen met me mi nan kilel ko.