Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 35

Siohwa Ketin Kesempwalki Sapwellime Ladu Aktikitik kan

Siohwa Ketin Kesempwalki Sapwellime Ladu Aktikitik kan

“Koht . . . kin ketikihong kadek sapan me aktikitik kan.”​—1 PIT. 5:5.

KOUL 48 Iang Siohwa Kekeid Rahn Koaros

AUDEPEN ONOP *

1. Ia sapwellimen Siohwa pepehm ong me aktikitik kan? Menlau kawehwehda.

SIOHWA kin ketin poakohng aramas aktikitik kan. Irail kante me kin uhdahn aktikitik me kak ahneki nanpwungmwahu keren reh. Ahpw “Koht kin ketin uhwong me aklapalap kan.” (1 Pit. 5:5) Kitail koaros kin men kaperenda Siohwa oh men en ketin karanih kitail, eri kitail ahneki kahrepe mwahu en sukuhlki en kakairada aktikitik.

2. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

2 Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene pasapengpen peidek siluh: (1) Dahkot aktikitik? (2) Dahme kahrehda kitail anahne kakairada irair kaselel wet? (3) Irair dah kan me kak kasonge atail aktikitik? Kitail pahn kilang me ni atail kin kakairada aktikitik, kitail kin kaperenda kupwuren Siohwa oh pil wahdo kamwahu ong kitail.​—Lep. Pad. 27:11; Ais. 48:17.

DAHKOT AKTIKITIK?

3. Dahkot aktikitik?

3 Aramas aktikitik men kin ahneki madamadau karakarahk, oh e sohte kin pohnmwahso de aklapalap. Paipel kasalehda me aramas aktikitik men kin wehwehki me Siohwa ketin lapalapasang ih oh e pil wehwehki me meteikan mwahusang ih ni ekei ahl.​—Pil. 2:3, 4.

4-5. Dahme kahrehda aramas emen me mwomwen aktikitik kakete sohte uhdahn aktikitik?

4 Ekei aramas kin mwomwen aktikitik, ahpw ni mehlel, re sohte kin. Ele re kin mwomwen nennen de namenek. De mwein re kin kasalehda wahu oh tiahk mwahu ong meteikan pwehki arail pahpa nohno padahkihong irail en wia met. Ahpw nan loalarail, re kin uhdahn aklapalap. Kedekedeo, re pahn kasalehda ni sansal soangen aramas dah irail.​—Luk 6:45.

5 Ni pali teio, aramas me kin eimah de sohte masak en kasalehda arail madamadau sohte wehwehki me re kin pohnmwahso. (Sohn 1:46, 47) Ahpw aramas me sohte kin namenek anahne kanahieng en dehr likih pein arail koahiek kan. Sohte lipilipil ma kitail wia soangen aramas duwehte met de soh, kitail koaros anahne nantihong en kakairada aktikitik mehlel.

Wahnpoaron Pohl ahneki madamadau aktikitik duwen pein ih (Menlau kilang parakrap 6) *

6. Nin duwen me 1 Korint 15:10 mahsanih, dahme kitail kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en wahnpoaron Pohl?

6 Medewehla mehn kahlemeng en wahnpoaron Pohl. Siohwa ketin doadoahngki ih laud pwe en wiahda mwomwohdiso kapw kan nan kahnimw tohto. Ele Pohl wiahda soahng tohto nan doadoahk en kalohk laudsang dahme sapwellimen Sises Krais wahnpoaron teikan wiahda. Ahpw Pohl sohte medewe me e kesempwalsang ienge Kristian kan. Ni aktikitik e nda: “Ngehi me keieu tikitik nanpwungen wahnpoaron kan oh I sohte warohng adaneki wahnpoaron, pwehki ei kalokeier mwomwohdisohn Koht.” (1 Kor. 15:9) Pohl eri nda ni pwung me e ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa ihte pwehki Siohwa ketin kasalehiong ih kadek sapan, a kaidehn pwehki e wiadahr soahng tohto. (Wadek 1 Korint 15:10.) Pohl wia mehn kahlemeng mwahu duwen aktikitik. Nan nah kisinlikowo ong Kristian kan nan Korint, e sohte suweiki pein ih, mendahki ekei nan mwomwohdiso kin kauwe ih.​—2 Kor. 10:10.

Karl F. Klein, brother aktikitik men me mahso iang Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon (Menlau kilang parakrap 7)

7. Ia duwen brother men me aramas tohto ese eh kasalehda eh aktikitik?

7 Sapwellimen Siohwa aramas tohto alehdi kangoang sang koasoipen Brother Karl F. Klein, me mahso wia emen tohn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon. Nan koasoipen eh mour, Brother Klein ni aktikitik wehkada duwen eh luwet oh kahpwal tohto nan eh mour. Karasepe, nan pahr 1920 samwa, e diarada me doadoahk en kalohk ihmw lel ihmw uhdahn apwal me kahrehda mwurin eh tepin iang doadoahko, e sohla pwurehng iang lao lel sounpar riau mwuri. Mwuhr, ni eh papah nan Pedel, mwurin emen brother panawih ih, e kolokolete eh lingeringer pahn brothero erein ahnsou ehu. E pil soumwahuda pwehki pwunod laud, ahpw mwuhr e mwahula. Ahpw e pil ahneki pwukoa kaperen oh kesempwal tohto. Brother Klein uhdahn aktikitik pwehki e kasalehda duwen eh luwet kan mendahki me tohto ese ih. Riatail Kristian tohto tamataman Brother Klein oh duwen eh koasoiahda eh mour ni mehlel. *

DAHME KAHREHDA KITAIL ANAHNE KAKAIRADA AKTIKITIK?

8. Ia duwen 1 Piter 5:6 eh sewese kitail en kilang me aktikitik kin kaperenda Siohwa?

8 Kahrepe keieu kesempwal ong kitail en kakairada aktikitik iei pwehki met kin kaperenda Siohwa. Wahnpoaron Piter kasalehda met ni sansal. (Wadek 1 Piter 5:6.) Pwuhko me oaralape “Come Be My Follower” (lokaiahn wai) koasoiahki dahme Piter nda: “Aklapalap kin duwehte pwoisin. Imwila kan kak uhdahn keper. Irair wet kak kahrehiong aramas koahiek men en sohla katepe rehn Koht. Ahpw aramas emen me sohte uhdahn koahiek kak wiahla emen me Siohwa kak ketin doadoahngki laud ma e aktikitik. . . . [E] pahn ketin . . . kupwurperenki katingih iuk pwehki omw aktikitik.” * Ei mehlel, dahme keieu mwahu me kitail kak wia iei en kaperenda kupwuren Siohwa!​—Lep. Pad. 23:15.

9. Ia duwen aktikitik eh kahrehiong meteikan en karanihala kitail?

9 Pil patehng atail kin kaperenda Siohwa, kitail kin alehdi kamwahu tohto ni atail kakairada aktikitik. Aktikitik kin kahrehda meteikan en men karanihala kitail. Dahme kahrehda? Medewehla soangen aramas dah me ke kin perenki patehng. (Mad. 7:12) Kitail sohte kin perenki patehng soangen aramas me kin ahnsou koaros ngidingidki pein arail madamadau oh sohte men ale kaweid sang meteikan. Ahpw kitail kin perenki patehng iengatail kan nan pwoson ni arail kin ‘iang kitail nan atail lokolok, ahneki limpoak en pirien, poakeikitailla oh kin aktikitik.’ (1 Pit. 3:8) Ma kitail kin karanihala soangen aramas pwukat, irail pil pahn karanihala kitail, ma kitail aktikitik.

10. Ia duwen aktikitik eh kahrehda atail mour en sohte nohn apwal?

10 Aktikitik pil kin kahrehda atail mour en sohte nohn apwal. Ei mehlel, kitail kin kilang soahng kan me sohte mwomwen pwung de pahrek. Ohl loalokongo, Nanmwarki Solomon, pohnese duwen met oh nda: “I kilangehr lidu kan ar dak oahs, a soupeidi kan alialu duwehte lidu kei.” (Ekl. 10:7) Ekei pak, aramas akan me inenen koahiek sohte kin alehdi kaping de wahu. Oh irail kan me sohte nohn koahiek kin alehdi wahu laud. Ahpw Solomon pohnese me e wia elen loalokong kitail en mendahkihla met oh dehr lingeringerki duwen mwomwen mour. (Ekl. 6:9) Ma kitail aktikitik, kitail pahn diar me e mengei en mendahkihla soahng kan nan mour me kitail sohte pwungki.

IRAIR DAH KAN ME KAK KASONGE ATAIL AKTIKITIK?

Ia duwen soangen irair kan duwehte met ar kak kasonge atail aktikitik? (Menlau kilang parakrap 11-12) *

11. Ia mwomwen atail pahn mwekidki atail alehdi kaweid?

11 Rahn koaros, kitail kin ahneki ahnsou mwahu tohto en kasalehda aktikitik. Iet ekei karasepe kan. Ni atail kin ale kaweid. Kitail en tamataman me ni emen eh nsenohki en kapwungala kitail, ele kitail wiadahr sapwung ehu me laudsang atail ese. Ni soangen ahnsowo, mwein kitail kin men mwadangete soikala kaweido. Ele kitail kin kauwe aramaso me kihong kitail kaweido de mwomwen eh wia met. Ahpw ma kitail aktikitik, kitail pahn nantihong en kasalehda madamadau toupahrek.

12. Nin duwen me Lepin Padahk 27:5, 6 mahsanih, dahme kahrehda kitail en kalahnganki ni emen eh kaweid kitail? Menlau kihda ehu karasaras.

12 Aramas aktikitik men kin kalahnganki kaweid. Karasepe, medewehla me ke iang mihting en Kristian ehu. Mwurin omw koasoakoasoiong ekei riomw Kristian, emen irail ahpw kahreiuksang mwo oh kelehpwkihla oh ndaiong uhk me mie mehkot teng nan ngihmw kan. Mwein ke pahn namenekda. Ahpw ke sou pil pahn kalahnganki eh ndaiong uhk met? Ni mehlel, ke uhdahn men emen en mwadang padahkihong uhk! Duwehte met, kitail en aktikitik oh kalahnganki ni riatail men eh kaweid kitail ni ahnsou me kitail anahne. Kitail kin wiahki ih kompoakepatail, ahpw kaidehn atail imwintihti.​—Wadek Lepin Padahk 27:5, 6; Kal. 4:16.

Dahme kahrehda kitail en aktikitik ni meteikan ar alehdi pwais kaselel kan? (Menlau kilang parakrap 13-14) *

13. Ia duwen atail kak kasalehda aktikitik ni meteikan ar alehdi pwais kaselel kan?

13 Ni meteikan ar alehdi pwais kaselel kan. Emen elder adaneki Jason nda: “Ni ei kilang meteikan ar alehdi pwais kaselel kan, I kin ekei pak medewe dahme kahrehda I sohte iang pilipilda.” Ke kin ahneki soangen pepehm wet? E sohte sapwung en “inengieng” alehdi pwais kaselel kan. (1 Tim. 3:1) Ahpw kitail anahne kanahieng atail madamadau. Ma kitail sohte kanahieng, kitail kakete mweidohng pohnmwahso en kekeirda nan mohngiongitail. Karasepe, ohl Kristian men kak tepida medewe me ih me keieu warohng ale soangen pwukoa tohrohr ehu. De lih pwopwoud Kristian men kakete medewe, ‘Ei pwoudo uhdahn koahiek sang brother teio!’ Ahpw ma kitail uhdahn aktikitik, kitail sohte pahn ahneki soangen madamadau wet.

14. Dahme kitail kak sukuhlkihsang Moses eh mwekidki ni meteikan ar alehdi pwais kaselel kan?

14 Kitail kak sukuhlkihsang mwomwen Moses eh mwekidki ni meteikan ar alehdi pwais kaselel kan. Moses uhdahn kesempwalki eh pwukoahn kahluwa wehin Israel. Ia duwen Moses eh mwekidki ni Siohwa eh ketin mweidohng meteikan en iang ih doadoahk? E sohte kasalehda peirin. (Nemp. 11:24-29) Ni aktikitik e mweidohng meteikan en iang ih wia pwukoahn kapwung aramas ako. (Eks. 18:13-24) Eri mieier ohl tohto me kak sewese mehn Israel ko ni ahl wet oh aramas ako sohte anahne awih ahnsou werei pwehn ale kopwung. Met kasalehda me Moses kin nsenohki dahme kak sewese aramas ako laudsang en ahneki pwais kesempwal tohto nan wehin Israel. Met wia mehn kahlemeng mwahu ong kitail. Kitail en taman me ma kitail uhdahn men Siohwa en ketin doadoahngki kitail, atail irair en aktikitik anahne laudsang atail koahiek. Mendahki Siohwa eh ketiket wasa ileile, “e kin ketikihong kadek sapan me aktikitik kan.”​—Mel. 138:6; 1 Pit. 5:5.

15. Ia ekei wekidekla kan me wiawihong me tohto?

15 Ni atail irair kan ar wekila. Riatail Kristian tohto me papahkiher Siohwa erein sounpar tohto kin alehdi pwukoa teikan. Karasepe, nan pahr 2014, sapwellimen Siohwa pwihn kaweidki me pwukoahn sounapwalih me kin seiloak (district overseer) pahn uhdi oh sohla wiawi, eri brother kan me wia pwukoa wet oh arail pwoud alehdi luhk en uhd wia pwukoa teikan. Pil nan pahrohte, sounapwalih me kin seiloak (circuit overseer) pahn uhdihsang wia pwukoa wet ni ahnsou me arail sounpar lel 70. Pil ehu, brother kan me lelehr sounpar 80 de mahsang sohla pahn papah nin duwen soun koasoanehdi pwihn en elder kan nan mwomwohdiso. Patehng met, nan pahr kan samwalahro, tohn Pedel tohto alehdi pwukoahn wia pioneer. Ekei pil anahne uhdihsang arail pwukoa kan pwehki re soumwahuda, arail peneinei anahne sawas, de pil mie kahrepe teikan.

16. Ia duwen riatail Kristian kan ar kasalehda aktikitik ni arail wiahda wekidekla kan ong arail irair kapwo?

16 Soangen wekidekla pwukat sohte mengei ong riatail Kristian pwukat. E sansal me re uhdahn perenki pwukoa me re wia mwoweo, ahpw mehlel pwukoa ehu me re kin wia sounpar tohto. Ekei kin inenen pahtoula ni arail wiahda wekidekla kan ong arail irair kapwo. Ahpw kedekedeo, re kakehr wiahda wekidekla pwukat. Dahme kahrehda? Keieu, pwehki re poakohng Siohwa. Irail ese me re inoukihong Koht arail mour, a kaidehn ong doadoahk, mwar de pwukoa ehu. (Kol. 3:23) Irail perenki arail kak pousehlahte papah Siohwa ni aktikitik nan soangen pwukoa sohte lipilipil. Re kin ‘patohwanohng ih arail pwunod akan koaros’ oh ese me e kin ketin nsenohkin irail.​—1 Pit. 5:6, 7.

17. Dahme kahrehda kitail kalahnganki me Mahsen en Koht kin kangoange kitail en kakairada aktikitik?

17 Kitail kalahnganki me Mahsen en Koht kin kangoange kitail en kakairada aktikitik. Ni atail kakairada irair kaselel wet, e kin wia kamwahu ong kitail oh pil meteikan. Kitail kak dadaur pahn kahpwal kan nan mour. Kesempwal sang mepwukat koaros, kitail kin karanihala Samatailo nanleng. Kitail kin uhdahn perenki atail ese me mendahki e ketin wia “Koht sarawi oh ileile” men, e uhdahn ketin poakohng oh kesempwalki sapwellime ladu aktikitik kan!​—Ais. 57:15.

KOUL 45 Mehkan me I Kin Doudouloale

^ par. 5 E uhdahn kesempwal kitail en aktikitik. Dahkot aktikitik? Dahme kahrehda kitail anahne kakairada aktikitik? Oh dahme kahrehda e kak apwal en kasalehda aktikitik ahnsou me atail irair kan wekila? Iren onop wet pahn sapengala peidek kesempwal pwukat.

^ par. 7 Menlau kilang oaralapo “Siohwa Kin Ketin Katingih Ie” nan Kahn Iroir (lokaiahn wai) en October 1, 1984.

^ par. 8 Menlau kilang irelaud 3, par. 23.

^ par. 53 WEHWEHN KILEL: Ni wahnpoaron Pohl eh mi ni imwen emen rie Kristian, e kin ni aktikitik perenki werekiong meteikan, iangahki me pwulopwul kan.

^ par. 57 WEHWEHN KILEL: Brother men ale kaweid en Paipel sang rehn brother pwulopwul men.

^ par. 59 WEHWEHN KILEL: Brother maho sohte peirinki brother pwulopwulo eh alehdi pwais kaselel ehu nan mwomwohdiso.