Kahula iei “inou kesempwal ehu me emen wiahda pwehn kapwaiada mehkot, oh e kin kalapw likweriong Koht . . . en wia sounkadehde.” Ele e kak ndahte de pil ntingihedi audepen eh kahula kan.

Ele ekei kin medewe me e sapwung en kahula pwehki Sises mahsanih: “Kumwail dehr kin kahula . . . Ihte amwail ‘Ei’ en wehwehki ei, oh amwail ‘Soh’ en wehwehki soh, pwe me daulihala met kin kohsang rehn me suwedo.” (Mad. 5:33-37) Sises mwahngih me mie ekei soangen kahula me kosonned en Moseso kin mweidada, oh sapwellimen Koht ladu lelepek kan pil kin kahula. (Sen. 14:22, 23; Eks. 22:10, 11) Sises pil ese me pein Siohwa pil kin ketin kahula. (Ipru 6:13-17) Eri dahme Sises mahsanih sohte wehwehki me kitail en sohte douluhl kahula. Ahpw e katamankihong aramas akan en dehr kin kahukihla soahng kan me sohte kesempwal de kahula ni ahl ehu me sohte uhdahn mie katepe. Kitail en kin ahnsou koaros kapwaiada dahme kitail inoukihda en wia, pwehki ih met me Siohwa ketin kupwurki.

Eri, dahme ke pahn wia ma emen ndaiong uhk en kahukihla mehkot? Keieu, tehk mwahu me ke kak kapwaiada dahme ke pahn kahukihla ken wia. Ma ke ekis peikasal, e pahn mwahu ken dehr kahula. Paipel mahsanih: “Omw sohte inoukihda mehkot mwahusang omw pahn inoukihda, ahpw sohte kapwaiada.” (Ekl. 5:5) Mwuri, medewe kaweid en Paipel kan me dokedoke kahulao me ke pahn wia, kowe eri wiahda pilipil me pahn pahrekiong kadeikpen loalomw me kaiahnda mwahu. Ia ekei kaweid kan?

Ekei kahula sohte kin uhwong kupwuren Koht. Karasepe, Sounkadehdehn Siohwa kan kin wiahda inou ni ahnsou me irail kapwopwoud. Inou wet kin duwehte arail kahula. Mwohn Koht oh meteikan, lih kamwohdo oh ohl kamwohdo kin inoukihda me ira pahn poakohng, kesempwalki, oh wauneki emenemen oh me ira pahn wia met “erein ara mour.” (Ekei pwopwoud ele sohte kin nda soangen lokaia kohte ni ahnsou me irail kapwopwoud, ahpw irail kin wiahdahte inou mwohn Koht.) Ira eri wiahla ohl pwopwoud oh lih pwopwoud, oh ira anahne mihpene nin duwen pwopwoud ehu erein ara mour. (Sen. 2:24; 1 Kor. 7:39) Inou en kapwopwoud wet iei me konehng oh pahrekiong kupwuren Koht.

Ekei kahula kin uhwong kupwuren Koht. Karasepe, Kristian mehlel men sohte pahn kahukihla en doadoahngki dipwisou en mahwen pwehn uhki wehi, de kahukihla me re sohla pwoson Koht. Eh wia met pahn kauwehla sapwellimen Koht kehkehlik kan. Kristian kan “kaidehn kisehn sampah,” eri kitail sohte kak iang pidada akamai oh mahwen kan en sampah.​—Sohn 15:19; Ais. 2:4; Seims 1:27.

 Ekei kahula kin poahsoankihda kadeikpen loalen Kristian men ma e pahn kahula de soh. Ekei pak, ele kitail anahne medewe kanahieng duwen sapwellimen Sises kaweido en “pwainohng Sihsar mehkan me ahn Sihsar, a ong Koht mehkan me sapwellimen Koht” mwohn atail pilada ma kitail pahn kahula.​—Luk 20:25.

Karasepe, ia duwen ma Kristian men inengieng wiahla towe mehlel en wehi ehu de men wiahda nah passport oh esehda me e anahne kahula. Ma sahpwo anahne ih en kahukihla pwehn wia mehkot me uhwong sapwellimen Koht kosonned, dahme e sukuhlki nan Paipel pahn kamwakid kadeikpen loale en dehr kahula. Ahpw kopermento ele kakete mweidohng ih en wekidala lokaia kan nan kahulao pwe kadeikpen loale en dehr kadeikih ni eh kahula.

En wia soangen kahula wet ele pahrekiong kaweid me dierek nan Rom 13:1, me mahsanih: “Aramas koaros en uhpahiong irail kan me ahneki manaman.” Eri Kristian men ele pilada me e sohte sapwung en kahukihla mehkot me Koht ketin kupwurki Kristian kan en wia.

E pil kesempwal en peikiong kadeikpen loalomw me Paipel kaiahnehda mwahu ma emen pahn ndaiong uhk en doadoahngki dipwisou ehu de wiahda mwohmw ehu ni omw kahula. Mehn Rom oh mehn Sidia kan mahs kin doadoahngki neirail kedlahs kan ni arail kahula oh met kin wehwehki me irail doadoahngki kilel en koht en mahwen men pwehn kadehdehda likilik en aramaso. Mehn Krihs kan kin kauwada pehrail nanleng ni arail kahula. Irail eri kin pohnese me mie Koht emen me kin tetehk dahme irail nda oh dahme irail wia oh me irail pwukoahki dahme irail kahukihla.

Ei mehlel, sapwellimen Siohwa ladu men sohte pahn kahukihla mehkot me pidada kaudok likamw, me duwehte pilaik en wehi. Ahpw, ia duwen ma ke anahne kihdi pehmwen pohn Paipel ehu pwehn kahukihla me ke pahn lokaia mehlel nan mwoalen kopwung? Nan soangen irair wet, ele ke kak pilada en wia met, pwehki Paipel padahkihong kitail duwen irail me lelepek kan me pil kin wia soangen kahula wet. (Sen. 24:2, 3, 9; 47:29-31) E kesempwal en tamataman me ma ke kahula, met wehwehki me ke kahula mwohn Koht me ke pahn lokaia mehlel. Ke anahne kaunopada mwahu en sapengala ni mehlel peidek kan me re pahn idek rehmw.

Pwehki kitail kesempwalki atail nanpwungmwahu rehn Siohwa, kitail anahne kapakap oh medemedewe mwahu soangen kahula me kitail pahn wia, oh tehk mwahu me e sohte pahn kauwehla kadeikpen loaletail de kaweid en Paipel kan. Ma ke pilada en kahula, ke anahne tehk mwahu me ke pahn kapwaiada.​—1 Pit. 2:12.