Ke wadekala mwahu Kahn Iroir pwukat? Kilang ma ke kak sapengala peidek kan me kileldi pah:

Mehn kahlemeng dahieu me Siohwa ketikihda ong ia pahn mwomwen atail wiewia ong lih akan?

Sapwellime wiewia ong irail kin pahrek, e sohte ketin kupwurperenkihte ohl akan laudsang lih akan. Koht ketin karonge lih akan, oh ketin nsenohki arail pepehm oh kapwunod kan. Oh e ketin likih me irail pahn iang utungada sapwellime doadoahk.—w24.01, pali 15-16.

Ia duwen atail kak kapwaiada Episos 5:​7, me mahsanih: “Kumwail dehr kin wia dahme re kin wia”?

Wahnpoaron Pohl katamankihong kitail en dehr werekiong aramas akan me pahn kahpwalihala atail en idawehnte sapwellimen Koht koasoandi kan. Soangen werek suwed pwukat kin pidada irail kan me kitail kin wiahda ahnsou en patehng oh pil irail kan nan social media.—w24.03, pali 22-23.

Koasoi likamw dah kan me kitail en soikala?

Kitail anahne soikala koasoi likamw kan sang kompoakepatail kan me sohte alehdi mehn kadehde kan, email kan me kohsang rehn aramas akan me kitail sehse, oh irail me kesehla oh uhwongada kaudok mehlel me kin mwomwehda nsenohki padahk mehlel.—w24.04, pali 12.

Dahme kitail ese oh sohte ese me pid ia duwen Siohwa eh pahn ketin kadeikada Nanmwarki Solomon oh irail kan me mehla nan Sodom oh Komora oh nan Nohlik Lapalapo?

Kitail sohte uhdahn ese ma Siohwa ketin pilada me irail pwukat en kasohrala soutuk. Ahpw kitail ese me e ketin mwahngih duwen soahng koaros oh kin ketin kasalehda kadek kalahngan.—w24.05, pali 3-4.

Pwehki Koht iei atail “Paip,” dahme met kin kamehlelehiong kitail? (Deud. 32:4)

Kitail kak rapahki wasahn ruk rehn Siohwa. E kin ketin loalopwoat, oh kin ahnsou koaros ketin kapwaiada sapwellime inou kan. Oh e sohte kin ketin wekila, oh sohte pahn ketin wekidala sapwellime irair kaselel kan oh kupwure kan.—w24.06, pali 26-28.

Dahme kak seweseiuk en ahnla mwomwohdiso kapw ehu?

Likih Siohwa, me pahn ketin seweseiuk duwehte eh ketin sewese sapwellime kan mahso. Dehr kapahrekihong omw mwomwohdiso en mahso omw mwomwohdiso kapwo. Soupisek nan omw mwomwohdiso kapwo, oh nantihong wiahda kompoakepahmw kapw kan.—w24.07, pali 26-28.

Dahme kitail kak sukuhlkihsang karasaras siluh ko me kileldi nan Madiu irelaud 25?

Karasaras en sihpw oh kuht ko kin kasalehda kesempwalpen en kin lelepek oh loalopwoat. Karasaras en meipwon loalokong oh loalopwon ko kasalehda kesempwalpen en kin kaunopada oh tetehk mwahu. Oh karasaras en dalend ko kasalehda kesempwalpen en kin pwerisek oh mwasamwasahn.—w24.09, pali 20-24.

Ia uwen ile en palangk en tehnpas sarawio me Solomon kauwada?

Nan 2 Kronikel 3:​4, ekei doaropwehn mahs kan ntingihedi “kiupid 120,” oh met kahrehda palangko en mwomwen ilehki piht 175. Ahpw ekei kawehwehn Paipel likilik kan ntingihedi “kiupid 20,” me wehwehki e ilehki piht 30. Met mwomwen pahrekiong uwen mosul en dihd kan en tehnpas sarawio.—w24.10, pali 31.

Ia wehwehn sounsawas men en “pwoudiki lihtehmen”? (1 Tim. 3:12)

Met wehwehki me e pwoudiki lihtehmen oh e sohte kin wia tiahk samin me pid wia nsenen pwopwoud. Patehng met, e sohte pahn kalahiong lih teikan.—w24.11, pali 19.

Dahme kahrehda kitail kak nda me Sohn 6:53 sohte koasoakoasoia duwen dahme kitail anahne wia ni Sak en Soutik en Kauno?

Sohn 6:53 kin koasoia duwen anahnepen en tungoale uduk oh ntahn Sises. Sises mahsanih duwen met nan pahr 32, nan Kalili, ong mehn Suhs kan me anahnehte pwosonla ih. Ahpw sounpar ehu mwuri, Sises ketin wiahda Sak en Soutik en Kauno nan Serusalem. Nan Serusalem, Sises mahseniong irail kan me pahn iang ih kaunda sang nanleng.—w24.12, pali 10-11.