Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 5

KOUL 108 Limpoak Loalopwoat en Koht

Kapai kan me Kitail Ahneki Pwehki Siohwa Ketin Poakohng Kitail

Kapai kan me Kitail Ahneki Pwehki Siohwa Ketin Poakohng Kitail

“Krais Sises ketido sampah pwe en ketin doarehla me dipan akan.”1 TIM. 1:15.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Ia duwen atail paiekihda pweinen pweipwei sapahlo oh ia duwen atail kak kasalehda atail kalahngan ong Siohwa.

1. Dahme kitail kak wia pwehn kaperenda Siohwa?

 MEDEWEHLA me ke kihong emen me ke poakohng kisakis kesempwal ehu me kaselel oh katapan. Ke pahn nsensuwedla ma aramaso kihlong nan kapined ehu oh sohla pwurehng taman! Ahpw, ke pahn perenda ma e doadoahngki mwahu omw kisakiso oh kasalehda eh kalahnganki. Ia duwen karasaras wet eh dokedoke sapwellimen Siohwa kisakis en pweinen pweipwei sapahlo? Siohwa ketikihdo sapwellime Ohlo pwehn pwoukinkitailla. Eri Siohwa kin uhdahn kupwurperenki ni atail kin kasalehda atail kalahnganki kisakis kesempwalo oh sapwellime limpoak me kamwakid en ketikihda pweinen pweipwei sapahlo!—Sohn 3:16; Rom 5:​7, 8.

2. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

2 Ele sounpar kei douwehr powe, kitail kakete tepida sohla kalahnganki pweinen pweipwei sapahlo. Ahpw, ma kitail sohla kalahnganki pweinen pweipwei sapahlo, e pahn duwehte atail kihong kisakis kaselelo me Koht ketikihong kitail, wasa ehu me kitail sohte kak kilang de medewe duwe. Pwe met en dehr wiawi, kitail anahne kalapw medewe duwen soahng koaros me Koht oh Krais ketin wiadahr ong kitail. Iren onop wet kak sewese kitail en wia met. Kitail pahn koasoiapene ia duwen atail paiekihda pweinen pweipwei sapahlo met oh ia duwen atail kak paiekihda ni ahnsou kohkohdo. Kitail pil pahn koasoiapene dahme kitail kak wia pwehn kasalehda me kitail kalahnganki sapwellimen Siohwa limpoak, ahpw mehlel erein wihk kan mwohn oh mwurin Katamano.

IA DUWEN ATAIL PAIEKIHDA MET

3. Ia ehu ahl me kitail paiekihda pweinen pweipwei sapahlo met?

3 Kitail paiekidahr sapwellimen Krais meirong en pweinen pweipwei sapahlo. Karasepe, pwehki pweinen pweipwei sapahlo, Siohwa kin ketin mahkohng dipatail kan. E sohte anahne mahkohng kitail. Ahpw e kupwurki wia met. Sounmelkahkao kasalehda eh kalahnganki sapwellimen Siohwa mahk oh koasoia: “Komwi me kupwur mwahu oh diren mahk ong kiht.”—Mel. 86:5; 103:​3, 10-13.

4. Ong ihs me Siohwa ketikihda pweinen pweipwei sapahlo? (Luk 5:32; 1 Timoty 1:15)

4 Ekei ele pehm me re sohte warohng ale sapwellimen Siohwa mahk. E mehlel me sohte emen rehtail warohng ale mahk. Wahnpoaron Pohl wehwehki me e “sohte warohng adaneki wahnpoaron.” Ahpw e pil koasoia: “I kak wia doadoahk wet pwehki sapwellimen Koht kadek sapan.” (1 Kor. 15:​9, 10) Ni atail koluhkihla dipatail kan, Siohwa kin ketin mahkohng kitail. Dahme kahrehda? Kaidehn pwehki kitail warohng, ahpw pwehki e ketin poakohng kitail. Ma ke pehm me ke sohte warohng, tamataman me Siohwa ketikihda pweinen pweipwei sapahlo kaidehn ong aramas kan me sohte kin dipada, ahpw me kin koluhkihla diparail kan.—Wadek Luk 5:32; 1 Timoty 1:15.

5. E pwung en medewe me kitail warohng ale sapwellimen Siohwa mahk? Menlau kawehwehda.

5 Kitail en dehr medewe me Siohwa anahne mahkohng kitail ihte pwehki kitail papahkier sounpar tohto. Ei mehlel, Siohwa kin ketin tamataman soahng koaros me kitail wiahiong ih. (Ipru 6:10) Siohwa ketikihong kitail pweinen pweipwei sapahlo ni soh isepe, kaidehn pwehn pwainla atail doadoahk ong ih. Eri, e pahn sapwung en medewe me pwehki kitail wiadahr soahng tohto ong Siohwa, kitail warohng ale sapwellime mahk. Ma kitail kamehlele met, eri met wehwehki me kitail medewe me kitail sohte anahne pweinen pweipwei sapahlo.—Pil kilang Kalesia 2:21.

6. Dahme kahrehda Pohl doadoahk laud en papah Siohwa?

6 Pohl ese me sohte lipilipil ia uwen laud me e wiahiong Siohwa, e sohte warohng ale sapwellime mahk. Eri, dahme kahrehda e doadoahk laud en papah Siohwa? E wia met pwehn kasalehda me e kalahnganki me Siohwa kin ketin kadek oh mahk kalahngan ong ih. (Ep. 3:7) Duwehte Pohl, kitail en pousehlahte ngoangki papah, kaidehn pwehn ale sapwellimen Siohwa mahk kalahngan, ahpw en kasalehda atail kalahnganki.

7. Ia pil ehu ahl me kitail paiekihda pweinen pweipwei sapahlo met? (Rom 5:1; Seims 2:23)

7 Pil ehu ahl me kitail paiekihda pweinen pweipwei sapahlo met iei me kitail kak ahneki nanpwungmwahu keren rehn Siohwa. a Nin duwen me kitail koasoiapene nan iren onop en mwoweo, ni ahnsou me kitail ipwidi, kitail sohte ahneki nanpwungmwahu rehn Koht. Ahpw pwehki pweinen pweipwei sapahlo, kitail kak ahneki “popohl rehn Koht” oh kak karanihala ih.—Wadek Rom 5:1; Seims 2:23.

8. Dahme kahrehda kitail men kalahngankihong Siohwa pwais kaselel en kapakap?

8 Medewehla ehu kamwahupen atail nanpwungmwahu rehn Siohwa me iei pwais kaselel en kapakap. Siohwa sohte kin ketin karongehte kapakap ni atail mihting kan de rehn meteikan, ahpw e pil kin ketin karonge kapakap en emenemen kitail ni atail kin kelehpw. Kapakap kak kameleileidi atail mohngiong oh kihong kitail popohl, ahpw kaidehn ihte kahrepe kan en met. E kak kakehlaka atail nanpwungmwahu rehn Koht. (Mel. 65:2; Seims 4:8; 1 Sohn 5:14) Ni eh ketiket nin sampah, Sises kin kalapw kapakap pwehki e ese me Siohwa kin ketin karonge oh kapakapo pahn kakehlailihte eh nanpwungmwahu rehn Semeo. (Luk 5:16) Kitail uhdahn kalahnganki me pwehki sapwellimen Sises meirongo, kitail kak kompoakepahnki Siohwa oh pil kapakap ong Ih!

IA DUWEN ATAIL KAK PAIEKIHDA NI AHNSOU KOHKOHDO

9. Ia duwen tohnkaudok lelepek kan ar pahn paiekihda pweinen pweipwei sapahlo ni ahnsou kohkohdo?

9 Ia duwen sapwellimen Siohwa tohnkaudok lelepek kan ar pahn paiekihda pweinen pweipwei sapahlo ni ahnsou kohkohdo? Siohwa pahn ketikihong irail mour soutuk. Aramas tohto medewe me en mour kohkohlahte sohte kak wiawi pwehki aramas kin mehmehla ahnsou koaros. Ahpw kupwuren Siohwa nin tapio ong aramas iei ren mour kohkohlahte. Ma Adam sohte dipada, sohte me pahn medewe me en mour kohkohlahte sohte kak wiawi. Koaros pahn mour kohkohlahte. Oh mendahki e apwal en medewehla mour soutuk met, kitail kak kamehlele me kitail pahn, pwehki kitail ese me Siohwa ketin pwainlahr pweipwei laudo me iei mouren sapwellime Ohlo, pwe met en kak wiawi.—Rom 8:32.

10. Dahme me keidi kan oh sihpw teikan kin kasikasik?

10 Mendahki mour soutuk wia kapai en ni ahnsou kohkohdo ehu, Siohwa kupwurki kitail en medemedewe met. Me keidi kan kin kasikasik mour katapan ehu nanleng me re pahn iang Sises kaunda sampah. (Kaud. 20:6) Sihpw teikan kin kasikasik en mour nan Paradais nin sampah wasa me pahn sohla medek, lokolok, de nsensuwed. (Kaud. 21:​3, 4) Ke iang kisehn sihpw teikan me ahneki koapworopwor en mour kohkohlahte nin sampah? Met sohte wehwehki me kapai wet tikitiksang kapai en mi nanleng. Siohwa ketin kapikkitailda pwehn mour nin sampah, eri mour kohkohlahte pahn kahrehiong kitail en peren ni unsek.

11-12. Ia ekei kapai kan nan Paradais me kitail kak kasikasik? (Pil kilang kilel kan.)

11 Medewehla ia pahn mwomwen omw mour nan Paradais nin sampah. Ke solahr pahn pwunodki soumwahu de mehla. (Ais. 25:8; 33:24) Siohwa pahn ketikihong uhk soahng mwahu koaros me ke mwahuki. Dahme ke pahn men sukuhlki? Ke men kalaudehla omw sukuhlki duwen mahn kan? Ke men esehla keseng? Ke men esehla mahlen? Nan paradais, kitail pahn anahne irail kan me ese pilahnehda oh kauwada ihmw kan. Oh kitail pahn pil anahne irail kan me pahn padokedi wahntuhke kan ong mwenge, wiahda dipwisoun doadoahk kan, oh padokedi mwetuwel kan oh apwalih. (Ais. 35:1; 65:21) Ni omw pahn mour kohkohlahte, ke pahn ahneki ahnsou laud en wia soahng pwukat koaros oh pil soahng teikan.

12 Ia uwen eh pahn kaperen en kasamwo irail kan me iasada! (Wiewia 24:15) Pil medewehla ia uwen omw pahn perenki kalaudehla omw sukuhlki duwen Siohwa sang omw sukuhlki sapwellime kepikipik kan. (Mel. 104:24; Ais. 11:9) Oh mwahusang mepwukat koaros, ke solahr pahn wiahda sapwung, eri ke pahn kak papah Siohwa oh sohte anahne peki sapwellime mahk! Ke pahn kesehla soangen kapai pwukat pwehn “perenki dihp ahnsou mwotomwot”? (Ipru 11:25) Uhdahn soh! Mour kaselel me kitail pahn ahneki ahnsowo pahn uhdahn mwahusang soahng koaros me kitail kak alehdihsang sampah ahnsou wet. Tamataman me kitail sohte pahn ahnsou koaros kasikasik Paradais. Ehu rahn, e uhdahn pahn wiawi. Oh soahng pwukat kak wiawi pwehki Siohwa uhdahn ketin poakohng kitail me kahrehda e ketikihda pweinen pweipwei sapahlo!

Kapai dah kan nan Paradais me ke keieu kasikasik? (Menlau kilang parakrap 11-12)


KASALEHDA OMW KALAHNGANKI SAPWELLIMEN SIOHWA LIMPOAK

13. Ia duwen atail kak kasalehda me kitail kalahnganki sapwellimen Siohwa limpoak? (2 Korint 6:1)

13 Ia duwen atail kak kasalehda atail kalahnganohng Siohwa ni eh ketikihong kitail pweinen pweipwei sapahlo? Sang atail wiahki atail papah ih me keieu kesempwal nan atail mour. (Mad. 6:33) Sises ketin pwoula “pwe irail kan me momour en solahr momourki pein irail, ahpw ren kin momourki ih me pwoukinirailla oh ketin iasadahr.” (2 Kor. 5:15) Siohwa uhdahn ketin kadek oh mahkohngehr kitail. Sang atail wia uwen atail kak en papah ih, kitail kasalehda me kitail wehwehki ia uwen laud me e ketin wiadahr ong kitail oh me kitail uhdahn kalahnganki.—Wadek 2 Korint 6:1.

14. Ia duwen atail kak kasalehda me kitail pwoson sapwellimen Siohwa kaweid?

14 Kitail pil kak kasalehda me kitail kalahnganki sapwellimen Siohwa limpoak sang ni atail kin likih ih oh idawehn sapwellime kaweid. Ia duwen? Ni atail pahn wiahda pilipil kan me duwehte ia uwen laud en sukuhl me kitail anahne de soangen doadoahk dah me kitail en ale, kitail anahne tehk dahme Siohwa pahn kupwurki kitail en wia. (1 Kor. 10:31; 2 Kor. 5:7) Ni atail wiahda pilipil kan me poahsoankihda atail pwoson Siohwa, eri atail pwoson oh nanpwungmwahu reh kin kehlailla. Oh atail koapworopwor en mour kohkohlahte pahn mehlella ong kitail.—Rom 5:​3-5; Seims 2:​21, 22.

15. Ia duwen atail kak kasalehda atail kalahngan erein wihk kan en Katamano?

15 Pil mie ehu ahl me kitail kak kasalehda atail kalahnganki sapwellimen Siohwa limpoak. Iei sang ni atail wia uwen atail kak nan wihk kan mwohn oh mwurin Katamano pwehn kasalehiong Siohwa uwen atail kalahnganki pweinen pweipwei sapahlo. Ni atail pilahn en iang Katamano, kitail pil kak luke meteikan en iang. (1 Tim. 2:4) Kawehwehiong irail ko me ke luke dahme pahn wiawi ni Katamano. E pahn pil sawas en kasalehiong irail kisin kasdo ko Dahme Kahrehda Sises Ketin Pwoula? oh Tamataman Pwoulahn Sises nan jw.org. Elder kan en tehk mwahu me re luke irail me sohla iang kalohk oh mihting. Medewehla nanleng oh sampah eh pahn perenda ma ekei sapwellimen Siohwa sihpw salongala kan pwurodo nan sapwellime pelin sihpw! (Luk 15:​4-7) Ni Katamano, kitail sohte men rahnmwahwihte riatail Kristian kan ahpw kitail pil men rahnmwahwih irail me kapw kan de me wereila sohla iang towehda. Kitail men irail en pehm me kitail perenki kasamwo irail!—Rom 12:13.

16. Dahme kahrehda kitail men kalaudehla atail doadoahk en kalohk erein wihk kan en Katamano?

16 Ke kak kalaudehla omw papah Siohwa erein wihk kan mwohn oh mwurin Katamano? Met wia ahl mwahu ehu en kasalehda me ke kalahnganki soahng koaros me Siohwa oh Sises ketin wiadahr ong uhk. Uwen laud en atail iang kalohk, ih uwen laud en atail pahn kilang Siohwa eh ketin sewese kitail oh atail likih ih pahn laudla. (1 Kor. 3:9) Kitail pil men tehk me kitail idawehnte koasoandi en wadawad en Paipel ong Katamano me mi nan kisin pwuhko Tetehk Paipel Ehuehu Rahn de me kileldi nan neitail doaropwehn kasukuhl ong mihting kan. Ele ke pil kak pilada en doadoahngki iren Paipel ko pwehn wiahki omw mehn onop ehu.

17. Dahme kin kaperenda Siohwa? (Pil kilang koakono “ Ia Duwen Atail Kak Kasalehda Atail Kalahnganohng Siohwa.”)

17 Ei mehlel, omw irair kan ele pahn kahrehiong uhk ken sohte kak wia soahng koaros me kileldi nan iren onop wet. Ahpw, tamataman me Siohwa sohte kin ketin kapahrekihong uwen laud me ke wia ong dahme meteikan kin wia, e ketin mwahngih dahme mi nan omw mohngiong. E kin kupwurperenkihda ni eh mwahngih uwen omw kalahnganki sapwellime kisakis kesempwalo me iei pweinen pweipwei sapahlo.—1 Sam. 16:7; Mark 12:​41-44.

18. Dahme kahrehda kitail en kasalehda atail kalahnganohng Siohwa Koht oh Sises Krais?

18 Pwehki pweinen pweipwei sapahlo me kahrehda kitail kak ale mahkpen dipatail kan, ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa, oh koapworopwor en mour soutuk. Kitail en kin ahnsou koaros kasalehda atail kalahnganki sapwellimen Siohwa limpoak, me kamwakid ih en ketikihong kitail kapai pwukat. (1 Sohn 4:19) Kitail pil men kasalehda atail kalahngan ong Sises, me uhdahn ketin poakohng kitail oh pwoukinkitailla.—Sohn 15:13.

KOUL 154 Limpoak Soutuk

a Siohwa ketin mahkohng irail ko me kin kaudokiong ih mwohn Sises eh ketikihda pweinen pweipwei sapahlo. Siohwa kak ketin wia met pwehki e mwahngih me sapwellime Ohlo pahn lelepekte lao e mehla. Eri ong Siohwa, e mwomwen me pweinen pweipwei sapahlo pweipweilahr mwohn Sises eh ketin pwoula.—Rom 3:25.