Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Soahng Kaperen kan oh Mehn Kasukuhl Sang Ei Papah Siohwa

Soahng Kaperen kan oh Mehn Kasukuhl Sang Ei Papah Siohwa

SANGETE ahnsou me I kisin pwutak, ahnsou koaros me I kin kilang sompihr ehu eh pihr, I kin men pihrla ehu sahpw tohrohr. Ong ie, met mwomwen sohte douluhl kak wiawi.

Ei pahpa nohno kohkohsang Estonia erein Mahwen Keriau en Sampah oh kohla Sehmen, wasa me I ipwidi ie. Mwurin ei ipwidi, ira tepida onopada en pwurala Canada. Tepin imwato karanih Ottawa, Canada, kisin ihmw kis me malek kan pil kin kousoan ie. Se uhdahn semwehmwe, ahpw mwahu pwe se kak kang kutohr nimenseng.

Ehu rahno, Sounkadehdehn Siohwa kan wadekohng ei nohnou Kaudiahl 21:3, 4. E uhdahn mwekidki dahme e sukuhlki me kahrehda e tepida sengiseng. Ei nohnou oh pahpao pousehlahte onopki Paipel, oh sohte pwand ira onopadahr en Papidaisla.

Mendahki ei nohnou oh pahpao sohte nohn ese lokaiahn wai, ira uhdahn kin ngoangki papah Siohwa. Kereniong Rahn Kaunop koaros, pil mwurin eh doadoahk pwohng ehu pwon nan wasahn kapeipeseng mete nan Sudbury, Ontario, ei papaho kin wa ie oh riei serepein tikitiko Sylvia, kohla kalohk. Oh ehuehu wihk se kin onopki Kahn Iroir nin duwen peneinei ehu. Ei nohnou oh ei pahpao padahkihong ie laud en poakohng Koht. Eri I pilada en inoukihong Siohwa ei mour nan 1956 ni ei sounpar eisek. Ara limpoak laud ong Siohwa kakehlaka ie erein ei mour.

Mwurin ei kesepwilsang high school, I sohla nohn nsenohki ei papah Siohwa. I medewe me ma I wiahla emen pioneer, I sohte pahn kak wiahda mwohni me itar pwehn seiloak oh kilang sahpw teikan. I diarada doadoahk ehu nan wasahn redio oh kin kihda koul en kamweit kan, doadoahk ehu me I perenki. Ahpw I kin doadoahk ni soutik kan, eri I kin kalapw sohte iang mihting oh werekiong irail kan me sohte poakohng Koht. Eri, dahme I sukuhlki nan Paipel kamwakid ie en wiahda wekidekla kan.

I keseula Oshawa, Ontario. Wasao I tuhwong Ray Norman, rie serepeino Lesli, oh pioneer teikan. Irail koaros sewese ie en perenki wasao. Ei kilang uwen arail peren sewese ien medemedewe dahme I men wia nan ei mour. Irail kangoange ien iang pioneer, oh I tepida nan September 1966. I peren oh ei mour inenen kaperen. Ahpw mie wekidekla kei me I sohte kasik me wiawihong ei mour.

SONG EN WIA DAHME SIOHWA KETIN LUKE IUK EN WIA

Ni ahnsou me I mihmihte nan high school, I audehda doaropwe en iang doadoahk en Pedel nan Toronto, Canada. Mwuhr ni ahnsou me I pioneer, I alehdi luhk en papah nan Pedel sounpar pahieu. Ahpw I uhdahn mwahuki Lesli, oh I perki me ma I ale luhk wet, I sohla pahn kak pwurehng kilang ih. Mwurin ei kapakapki ahnsou werei, I pilada en papah nan Pedel oh e kansensuwed en rahnmwahwihala Lesli.

I kin doadoahk nan Pedel nan wasahn lopwolopw oh mwuhr nin duwen sekteri men. Erein ahnsowo, Lesli wiahla pioneer tohrohr men nan Gatineau, Quebec. I kin kalapw medewe dahme e wiewia oh ma I wiahda pilipil pwung. Mwuhr mehkot me uhdahn kaperen oh kapwuriamwei wiawi nan ei mour. Ray, rien Lesli pwutako alehdi luhk en iang papah nan Pedel. Se mihpene nan ehu pere! Met kahrehda e mengeiong ie en pwurehng koasoiong Lesli. Se pwopwoudla rahno me kaimwiseklahn ei papah wasao sounpar pahieu—February 27, 1971.

Tepida doadoahk en seiloak nan 1975

Ngehi oh Lesli alehdi pwukoa en papah nan mwomwohdiso ehu nan Quebec me kin lokaiahki lokaiahn France. Mwurin sounpar kei, I pwuriamweikihla me I alehdi luhk en papah nin sounapwalih me kin seiloak ni ei sounpar 28. I medewe me I nohn pwulopwul oh sohte nohn koahiek en wia sounapwalih me kin seiloak, ahpw mahsen en Seremaia 1:7, 8 kangoange ie. Ahpw pak riau Lesli iang sidohsa oh aksident, oh e kin apwalki meir. Eri se medewe me e uhdahn pahn apwal ong kiht en wia pwukoa wet. Eri e koasoia: “Ma Siohwa ketin lukei kita en wia mehkot, kita sou anahne song?” Se pwungki ale pwukoau oh perenki doadoahko erein sounpar 17.

I kin uhdahn kedirepw ni ahnsou me I wia sounapwalih me kin seiloak, oh e kin kalapw sohte ei ahnsou ong Lesli. I anahne sukuhlki pil ehu mehn kasukuhl. Ehu nimenseng en Niehdo, ngilen pehl en aht wenihmwo rihng. Sohte me mi mwo, ihte pahsked ehu me mie mehn kidim tehpel ehu, wahntuhke, sihs, pilawa, oh pwoatol en wain, kep kilahs, oh kisinlikou ehu me koasoia, “Wahda omw pwouden kumwa kohla pikinik.” Rahn kaselel ehu rahno. Ahpw I kawehwehiong Lesli me mie ei padahk kan me I anahne kaunopada oh I sohte kak kohla. E wehwehki ahpw e ekis nsensuwed. Ni ei mwohndi pohn ei tehpelo, kadeikpen loalei tepida soansuwed. I tamanda Episos 5:25, 28. I medewe me iren Paipelo iei kataman ehu sang rehn Siohwa me ien nsenohki ahn ei pwoudo pepehm. Mwurin ei kapakap, I ndaiong Lesli, “Kita kohla,” oh e perenda. Se tangala wasa kaselel ehu limwahn pihl ehu, perekihpeseng kidipen tehpelo, oh rahno wiahla ehu rahn me keieu kaperen ong kiht. Oh I pil kaunopada ei padahk ko.

At doadoahk en seiloako uhdahn kaperen oh tohto, sang British Columbia lel Newfoundland. Eri met I kin seiloakseli duwehte me I kin wia sangete ni ei tikitiko. I medewe en iang audehda doaropwehn sukuhl en Kilead ahpw I sohte men pekederla ehu sahpw tohrohr. E mwomwen me misineri kan wia aramas tohrohr kei, oh I pehm me I sohte warohng. Pil ehu, I perki me I kakete pekederla nan sapwen Aperika me soumwahu oh mahwen kin wiawi. I perenki ei mi Canada.

LUHK KAPWURIAMWEI EN KOHLA ESTONIA OH NAN BALTIC

Seiloakseli nan Baltic kan

Nan 1992 Sounkadehdehn Siohwa kan kak pwurehng kalohk nan wehipokon nan ekei sahpw kan me mahso wia kisehn Soviet Union. Eri brother kan peki ma se men keseula Estonia oh wia misineri kei. Se uhdahn pwuriamweikihla, ahpw se kapakapki met. Se pwurehng medewe, ‘Ma Siohwa ketin lukei kiht en wia mehkot, se sou anahne song?’ Se pwungki ale pwukoa, oh I medewe, ‘Mwahu pwe se sohte pahn kohla Aperika.’

Se mwadangete tepida sukuhlki lokaiahn Estonia. Mwurin sounpwong riau nan sahpwo, se alehdi pwukoa en wia sounapwalih me kin seiloak. Se anahne mwamwaitih ekei mwomwohdiso 46 oh ekei pwihn nan sahpw siluh nan Baltic, sahpw kan me duwehte Kaliningrad, Russia. Met wehwehki me se anahne song esehla lokaiahn Latvian, Lithuania, oh Russia. E apwal. Ahpw riat Kristian ko perenki me se songosong en esehla arail lokaia oh re sewesei kiht. Nan 1999, ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan wiawihda nan Estonia, oh I alehdi pwukoa en iangih Toomas Edur, Lembit Reile, oh Tommi Kauko apwalih ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan sahpwo.

Palimeing: Kapahrek nan mihting tohrohr ehu nan Lithuania

Palimaun: Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Estonia, me wiawihda nan 1999

Se esehla Sounkadehde tohto me kalipilipala Siberia mwoweo. Mendahki wiewia lemei me wiawihong irail nan imweteng oh arail tohrohrasang arail peneinei, irail sohte kolokol lingeringer. Irail kolokolete arail peren oh ngoang nan kalohk. Arail mehn kahlemeng padahkihong kiht me se kak dadaurete oh peren pahn irair apwal kan.

Se doadoahk laud erein sounpar tohto oh sohte ahnsou laud en kommoal, eri Lesli tepida uhdahn pwangada. Se pwand en esehda met pwehki e ahnekihda soumwahu ehu me kahrehda en uhdahn pwangada. Soumwahwo adaneki fibromyalgia. Se uhdahn medemedewe en pwurala Canada. Ni ahnsou me se alehdi luhk en iang sukuhl ong ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan me kin wiawi Patterson, New York, U.S.A., I medewe me se sohte kak iang. Ahpw, mwurin aht kapakapki met, se iang. Siohwa ketin kapaia aht pilipilo. Erein sukuhl wet me Lesli kakehr ale epwelpen wini me e anahne. Eri se kakehr pwurehng aht doadoahko.

PIL EHU LUHK KAPWURIAMWEI EN KOHLA EHU SAHPW TOHROHR

Ehu ni soutik nan pahr 2008 nan Estonia, atail poasen kaun call ie oh idek ma se men pekederla Congo. I uhdahn pwuriamweikihla, ahpw mehlel pwehki I anahne sapeng rahno mwuri. Nin tapio, I sohte ndaiong Lesli pwehki I ese me e sohte pahn kak meirla pwohngo. Ahpw, ngehi me sohte kak meirla pwehki I kapakapkihong Siohwa duwen ei pwunodki kohla Aperika.

Rahno mwuri ni ei padahkihong Lesli, se koasoia: “Siohwa ketin luke kitahn kohla Aperika. Ia duwen ata kak ese ma kita sohte kakohng oh perenki ma kita sohte song?” Eri mwurin sounpar 16 nan Estonia, se keseula Kinshasa, Congo. Mie mwetuwel kaselel ehu ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan wasao oh e uhdahn meleilei. Ehu me Lesli tepin wia iei en kihdi card ehu nan aht pereo me e kin kolokol sangete aht kohkohsang Canada. Cardo koasoia “Perenki wasa ke mi ie.” Mwurin at tuhwong brother ko, wia onop en Paipel kan, oh kilang uwen kaperen en soangen doadoahk en misineri wet, at peren nan doadoahk ong Siohwa laudla. Mwuhr, se alehdi pwais kaselel en mwemweitla sahpw 13 nan Aperika. Se kak esehla aramas tohto me kaperen oh wekpeseng. I solahr perki mi Aperika, oh I kalahngankihong Siohwa eh kadarkitala en papah wasao.

Nan Congo, mie soangsoangen mwenge kan, me duwehte kisin mahn kan oh I medewe me se sohte pahn men kang. Ahpw ni aht kilang me riat Kristian kan ar perenki soahng pwukat, se song oh se iouki.

Se seiloakla palimese en sahpwo pwehn kangoange riat Kristian kan oh wahdo soahng kan re anahne. Nan wasa ko, pwihn en sounpei kan me kin uhwong koperment kin peiong kousapw kan oh lemeiong lih oh seri kan. Pali laud en Kristian ko sohte ahneki kepwe tohto. Ahpw arail koapworopwor laud ong kaiasada, arail limpoak ong Siohwa, oh arail loalopwoatohng sapwellime pwihn uhdahn kangoangei kiht. Arail mehn kahlemeng kahrehiong sen medewe kahrepen aht papah Siohwa oh kakehlaka aht pwoson ih. Ekei Kristian ko sohla imwarail oh arail mwetuwel kan. Met katamankihong ie me kitail kak mwadangete luhssang atail kepwe kan oh me atail nanpwungmwahu rehn Siohwa me keieu kesempwal. Mendahki kahpwal laud kan, riat ko sohte kin kaulim. Arail madamadau oh wiewia kangoangei kiht en eimahiong aht kahpwal en roson oh kahpwal teikan.

Palimeing: Wia padahk ong pwihn me tangasang sapwarail

Palimaun: Wahla sawas en wini oh sawas teikan ong Dungu, Congo

PWUKOA KAPW EHU NAN EISIA

Pil mie ehu soahng kapwuriamwei me wiawi. Brother kan peki sen keseula ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Hong Kong. Se sohte douluhl medewe me se kak kousoan nan Eisia! Ahpw mwurin aht pehm sapwellimen Siohwa limpoak nan aht pwukoa teikan koaros, se pwungki luhk wet. Ni 2013, se sengiseng oh kohkohsang kompoakepaht kan oh sahpw kaselel en Aperika, se sehse dahme mi mwoht.

E uhdahn wia wekidekla laud en kousoan Hong Kong, pwehki soangsoangen aramas sang sahpw teikan kin kousoan nan kahnimwo. Lokaiahn China uhdahn apwal. Ahpw brother ko kasamwoi kiht, oh se uhdahn perenki kanarail mwenge ko. Doadoahk tohto kin wiawi nan ohpis wet, ahpw ni ahnsowohte pweinen arail wasao kin mwadang lalaudla. Eri Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon pilada en netikihla pali laud en wasa ko. Mwurinte mwo, ni 2015, se keseula South Korea, wasa me se pousehlahte papah. Se anahne sukuhlki pil ehu lokaia apwal, ahpw mendahki se sohte nohn ese lokaiahki, riat Kristian ko kangoangei kiht sang ni arail nda me e mwamwahula aht lokaiahki lokaiao.

Palimeing: Aht tepida mi Hong Kong

Palimaun: Ohpis en Korea

MEHN KASUKUHL KAN ME SE SUKUHLKI

En wiahda kompoakepaht kapw kan sohte kin ahnsou koaros mengei, ahpw se diarada me en tiengla mwowe oh kasalehda kadek ong meteikan, se kak mwadang en esehla meteikan. Se kilangehr me riatail kan duwepenehte oh pil wekpeseng oh me Siohwa ketin wiaikitailda pwe kitail en kak uhdahn poakohng kompoakepatail kan me tohto.—2 Kor. 6:11.

Se kilangehr anahnepen en kin pohnese aramas akan nin duwen me Siohwa kin ketin wia oh kilang kadehdepen eh ketin poakohng oh kaweid kitail. Ahnsou koaros me se kin mworusala de medewe ma riat kan kin perenkin kiht, se kin pwurehng wadek kisin card kangoang kan me kompoakepaht kan kihdo. Se uhdahn kilang ia duwen Siohwa eh kin ketin sapengala aht kapakap kan oh kin kangoange oh kakehlakai kiht.

Erein sounpar tohto, ngehi oh Lesli sukuhlki kesempwalpen en wiahda ahnsou ong emenemen, sohte lipilipil ia uwen aht kedirepw. Se pil esehda anahnepen en kin kouruhrki pein kiht, ahpw mehlel ni ahnsou me se songosong en esehla ehu lokaia kapw. Oh pwohng koaros, se kin song en medewe mehkot me se perenki me se kak kalahngankihong Siohwa.

Ni mehlel, I pehm me I sohte douluhl kak wia misineri men de kousoan nan ehu sahpw tohrohr. Ahpw I esehda kaperenpen en sukuhlki me soahng koaros kak wiawi pwehki sawas sang Siohwa. I tamanda dahme soukohp Seremaia nda: “Maing KAUN, komw ketin liepeiehdier.” (Ser. 20:7) Ei, e ketikihong kiht soahng kapwuriamwei tohto oh kapai tohto, oh pil kapwaiada ei ineng en seiloak iang sompihr. Se pihrla wasa tohtohsang me I kin ouramanki ni ei tikitiko, oh se kin mwamwaitih ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan me mi nan sahpw laud limau. I uhdahn kalahnganki me Lesli kin men utung ie nan pwukoa kan koaros me I ahneki.

Se kin ahnsou koaros nantihong tamataman me se kin wia soahng koaros pwehki se poakohng Siohwa. Soahng mwahu kan me se kin perenki rahnwet kin kasalehiong kiht ia uwen kaselel en aht pahn mour kohkohlahte ni ahnsou me Siohwa pahn ‘ketin kapahpeseng nin lime oh kin kaitarala anahn en soahng momour kan koaros.’—Mel. 145:16, NW.