Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Siohwa Sohte Kin Ketin Uhdihsang Sewese Ie!

Siohwa Sohte Kin Ketin Uhdihsang Sewese Ie!

I iang serepein silimen me pilipilda en kihong Adolf Hitler rohs kan mwurin eh wia kapahrek ehu. Dahme kahrehda irail pilada ie? Ei pahpao kin uhdahn pidada laud nan wiewia kan en pwihn en Nazi oh e wia sountangahki sidohsa ong emen kaun lapalap en pwihn wet. Ei nohno emen Kadolik oh kin uhdahn poadidiong, oh e men ien wiahla emen lih kadek. Mendahki met, I sohte iangala pwihn en Nazi de wiahla emen lih kadek. I pahn koasoiahda dahme kahrehda.

I TIKIDA nan Graz, Austria. Ni ei sounpar isuh, I pekederlahng sukuhl ehu pwehn iang kasukuhl ong pelien lamalam. Ahpw, I kilang wiewiahn tiahk samin me inenen kapwuriamwei nanpwungen padre kan oh lih kadek kan. Eri ei nohno mweidohng ie en kohkohsang sukuhlo mendahki I saik lel sounpar ehu wasao.

Ngehi oh ei peneineio rehn Pahpa me likawih likou en sounpei

Mwuhr, I kohla iang sukuhl ehu nan ehu sahpw tohrohr. Ehu pwohngo, ei pahpao kohdo wahsang ie wasao pwehki ni at wasao, Graz, pakudang kan wie posopos. Se kohla rukula nan kahnimw en Schladming. Mwurinte at lel wasao oh kotehla piris ehu, piriso pospeseng. Pil ehu ahnsou, sompihr kan kin pihr wasa karakarahk oh kasikih ngehi oh ei nohno kahlapo likin imwato. Ni mahweno eh imwisekla, e mwomwen me solahr at koapworopwor ong pelien lamalam oh palien koperment.

SUKUHLKI DUWEN SAWAS ME KIN AHNSOU KOAROS MIE

Nan pahr 1950, emen Sounkadehdehn Siohwa tepida ehukihong ei nohno padahk en Paipel. I kin rong ara koasoakoasoipene oh pil iang ei nohno kohla ni ekei mihting kan en mwomwohdiso. Ei nohno papidaisla nan pahr 1952 ni eh uhdahn kamehlele me Sounkadehdehn Siohwa kan kin padahngki padahk mehlel.

Ong ie, mwomwohdiso en wasao kin mwomwen wia wasa ehu me lih mah kante kin tuhpene ie ni ahnsowo. Ahpw mwuhr, se mwemweitla ni ehu mwomwohdiso me me pwulopwul tohto kin iang. Eri, mwomwohdiso uhdahn kaidehn wasa ehu me lih mah kante kin tuhpene ie! Ni at pwurala nan Graz, I tepida towehda mihting kan koaros, oh sohte pwand I pil uhdahn kamehlele me I sukusukuhlki padahk mehlel. I pil esehla Siohwa nin duwen Koht emen me sohte kin ketin uhdihsang sewese sapwellime ladu kan. E ketin wia met pil ni ahnsou me kitail kin pehm me kitail kelehpwki soangen irair kan me uhdahn apwal.​—Mel. 3:5, 6.

I men ehukihong meteikan duwen padahk mehlel. I tepida wia met rehn riei kan. Riei serepein pahmen ko me laudsang ie kohkohsangehr imwato oh kin wia sounpadahk kei nan sukuhl. Ahpw, I kin kohla mwemweit rehrail nan kisin kousapw kan me re mi ie oh kangoange irail en onop Paipel. Kedekedeo, riei ko koaros tepida onop oh wiahla Sounkadehdehn Siohwa kei.

Erein keriaun wihk me I tepida kalohk ihmw lel ihmw, I tuhwong emen lih me sounpar 30 samwa oh tepida onop Paipel reh. E kekeirda oh papidaisla, oh mwuhr, eh pwoudo oh neira pwutak riemeno pil wia duwehte. Ei onop Paipel reh uhdahn kalaudehla ei pwoson. Dahme kahrehda? Met pwehki sohte emen me onop Paipel rehi. I anahne kaunopada mwahu ong ehuehu iren mehn kasukuhl kan. I kin wia met keieu pwehn kasukuhlih ie, a mwuhr pwe ien kak kasukuhlih nei tohnsukuhlo! Met uhdahn kalaudehla ei kalahnganki padahk mehlel. Nan April 1954, I inoukihong Siohwa ei mour oh papidaisla.

“ARAMAS KIN KALOKE KIHT, AHPW KOHT SOHTE KIN KETIN LIKIDMELIEIKITALA”

Nan pahr 1955, I iang mihting tohrohr laud kei nan Sehmen, France, oh England. Erein ei mi London, I tuhwong Albert Schroeder. E iang sounkasukuhl en Sukuhl en Kilead, oh mwuhr e wia emen tohn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon. Ehu ahnsou me se mwemweitla ni Museum en Britain, Brother Schroeder kasalehiong kiht ekei doaropwehn mahs kan en Paipel. Mwaren Koht ni nting en Ipru mi nan doaropwe ko, oh brothero kawehwehda kesempwalpen met. Met kalaudehla ei poakohng Siohwa oh padahk mehlel, kahrehiong ie en koasoanehdi teng en kalohki padahk mehlel en Mahsen en Koht.

Ngehi oh iengeio (palimaun), ni at wia pioneer tohrohr kei nan Mistelbach, Austria

I tepida pioneer nan January 1, 1956. Sounpwong pahieu mwuri, I alehdi luhk en wiahla pioneer tohrohr men nan Austria. Ni ahnsowo, sohte Sounkadehde kan nan Mistelbach, me iei kisin kahnimw me I pahn papah ie. Ahpw mie kahpwal ehu. Ngehi oh iengei pioneero uhdahn wekpeseng. I kereniong sounpar 19 ahnsowo oh I tikida nan kahnimw a e sounpar 25 oh tikida dohsang nan kahnimw. I kin pwand en pirida ni menseng kan, ahpw e kin mwadang en pirida. Ni pwong, I kin pwand en meirla, ahpw e kin mwahuki meirla mwadang. Mendahki met, ni at doadoahngki kaweid kan en Paipel, se kapwungala soangen kahpwal pwukat oh perenki at kin pweida mwahu nan at doadoahk en pioneer.

Ni mehlel mie pil kahpwal teikan. Se pil lelohng kalokolok, ahpw Koht “sohte kin ketin likidmelieikitala.” (2 Kor. 4:7-9NW) Pak ehu, ni at wie kalokalohk nan kisin kousapw kis, aramas ako sapwadada neirail kidi kan. Sohte pwand, ngehi oh iengeio mihla nanpwungen kidi lapala kei me wie ngoangoang oh ngihrail kan tehtehrek. Se kol peh, oh I pil kapakap nda, “Maing Siohwa, menlau, ma kidi kan pahn lusuk oh kauwehla kiht, a sen mwadang mehla!” Ni kidi ko ar kerendohng kiht, re uhdi, itik pwadaikirail ko, oh kohkohla. Se pehm me Siohwa ketin pereikitla. Mwurin mwo, se kalohk nan kousapwo pwon, oh se inenen perenki me aramas ako uhdahn men rong. Mwein re pwuriamweikihla me kidi ko sohte kauweikitala de me se nantihlahte mwurin mwekid kamasepwehk wet wiawi. Ekei irail wiahla Sounkadehde kei mwuhr.

Pil mie ehu mwekid kamasepwehk me wiawi. Rahn ehu, ohl me se kin pwainohng at rent pwurodo ihmwo sakau oh nda me e pahn kemeikitala, dene se kin kauwe onepek mwahu en mehn mpat kan. Eh pwoudo song en kameleileidi ahpw sohte kak. Se mi nan at pereo powe oh rong soahng koaros me e nda. Se mwadangete kihong sehr kan ni at wenihmwo oh tepida audehda at kapang ko. Ni at ritingpeseng at wenihmwo, ohlo kesihnenehr pohn kehndakeo me kohlahng at pereo, kolokol lapalahn naip ehu. Kiht eri tangala ni wenihmw en mwurio me kolahng ni mwetuwelo, weuwa at kepwe ko koaros oh sohla pahn pwurodo.

Se kohla ni hotel ehu oh alehdi ehu pere. Se mihla wasao kereniong sounpar ehu, oh met uhdahn wia kamwahu ehu ong at doadoahk en kalohko. Ia duwen? Hotelo mi nan werengen kisin kahnimwo oh ekei nait tohnsukuhl en Paipel kan men onop wasao. Sohte pwand se kin wia at onop en Paipel oh onop en Kahn Iroir ehuehu wihk nan at pereo, oh mpen meh 15 me kin iang towehda.

Se kousoan nan Mistelbach daulih sounpar ehu. Ngehi eri pekederla Feldbach, palieir en palimese en Graz. Iengei pioneero kapw, oh pil sohte mwomwohdiso ehu wasao. Se mi nan kisin pere kis ni keriau en poasoake en ihmw tuhke ehu (log cabin). Ngilen kisinieng kin tang nanpwungen tuhkehn ihmwo, eri se kin song en perehkihla pwoahr pwukat doaropwehn nuhs. Se pil anahne kohla ni pwarer ehu oh ale at pihl. Ahpw met uhdahn katapan. Erein sounpwong keite, pwihn en kalohk ehu miehla. Kedekedeo, meh 30 sang peneinei ehu me se kin onop rehrail pedolong nan padahk mehlel!

Soahng pwukat me kin lelohng kiht kin kalaudehla ei kalahnganki Siohwa eh sohte kin ketin uhdihsang sewese irail kan me kin mwohneki mahs Wehio. Mehnda ma aramas sohte kak sewese kiht, Siohwa kin ahnsou koaros ketin karanih kiht.​—Mel. 121:1-3.

ALE SAWAS SANG LIMEN KOHT ME PWUNG

Nan pahr 1958, mihting tohrohr laud ehu wiawi New York City, nan wasahn mwadong en Yankee Stadium oh Polo Grounds. I audehda nei doaropwe pwehn iang, oh ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Austria idek ma I men iang Sukuhl en Kilead nempe 32. Uhdahn I sohte men katihasang luhk kaselel wet! I mwadangete nda, “Ei!”

Nan sukuhlo, I mwohd limwahn Martin Poetzinger. E lelohng kalokolok laud nan imweteng en Nazi kan. Mwuhr e pil papah nin duwen emen tohn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon. Ekei pak nan ahnsoun sukuhl, Martin kin mwenginingindo oh nda, “Erika, ia wehwehn met ni lokaiahn Sehmen?”

Nan werengen at sukuhlo, Nathan Knorr padahkihong kiht wasa me se pahn pekederla ie. I pahn pekederla Paraguay. Pwehki I pwulopwulte, pahpa anahne kihong ie mweimwei en kohla ni sahpwo. Mwurin ei alehdi mweimwei wet, I lel Paraguay nan March 1959. I kohla oh mihmi nan imwen misineri nan Asunción, oh mie iengei me kapw.

Mwurin ahnsou kis, I tuhwong Walter Bright, emen misineri me kesepwilsang sukuhl en Kilead nempe 30. Kedekedeo, se pwopwoudida oh kak ehupene ni at lelohng kahpwal kan. Ahnsou koaros me se kin lelohng kahpwal ehu, se kin wadek sapwellimen Siohwa inou me kileldi nan Aiseia 41:10 (NW), me mahsanih: “Kumwail dehr masak, pwe I ieiang kumwail. Dehr perki mehkot, pwe ngehi me amwail Koht. I pahn kakehlakei kumwail.” Met kin kamehlelehiong kiht me ma se nantihong en kolokol at lelepek ong Koht oh mwohneki mahs sapwellime Wehio, e sohte pahn ketin likidmeliehla kiht.

Mwuhr, se uhd kohla papah wasa ehu me karanih idin sapwen Brazil. Wasao, kaunen pelien lamalam kan kin kangoange me pwulopwul kan en kate imwat imwen misinerio. Ihmw wet sohte uhdahn kehlail. Mwuhr, Walter tepida onop Paipel rehn kaunen pilismen en wasao. Kaunen pilismeno kin tehk mwahu me pilismen kan pahn mi karanih imwato erein wihk ehu, oh soun uhwong ko sohla kihong kiht kahpwal. Mwurinte mwo, se keseula ni wasahn kousoan mwahu kei me mi apali idin sapwen Brazil. Met wia kamwahu ehu pwehki se kak wia at mihting kan nan Paraguay oh pil nan Brazil. Mwohn at neksang at pwukoa doadoahk wasao, mwomwohdiso tikitik riau wiawihda.

Ngehi oh ei pwoudo, Walter, ni at wia misineri kei nan Asunción, Paraguay

SIOHWA KIN KETIN POUSEHLAHTE KAKEHLAKA IE

Ai toahkte kan padahkihong ie me I sohte kak naineki seri, eri nan pahr 1962 se inenen pwuriamweila ni at esehda me I liseian! Kedekedeo, se kousoanla Hollywood, Florida, karanih ahn Walter peneineio. Erein sounpar tohto, pwehki at irairo, ngehi oh Walter sohte kak pioneer. Se anahne apwalih at kisin peneineio. Ahpw, se doulahte mwohneki mahs Wehio.​—Mad. 6:33.

Ni at lella Florida nan November 1962, se pwuriamweiki me mie madamadau en lipilipilki aramas oh mihting en riatail Kristian me pohn kilirail kan toantoal anahne tohrohr sang mihting en riatail Kristian kan me pohn kilirail pwetepwet, oh arail wasahn kalohk kan pil tohrohrpeseng. Ahpw Siohwa sohte kin ketin lipilipilki aramas, oh sohte pwand mwomwohdiso kan koaros kin ehupene. Limen Siohwa uhdahn sansalda nan koasoandi wet, pwehki ahnsou wet mie mwomwohdiso tohto wasao.

E kansensuwed me Walter mehkihla kanser en mwahliel nan pahr 2015. Erein sounpar 55, e wia ohl pwopwoud men me uhdahn mwahu, me kin poakohng Siohwa oh sewese riatail Kristian tohto. I kasikasik I en pwurehng kilang ih ahneki roson mwahu ni ahnsou me e pahn iasada.​—Wiewia 24:15.

I inenen kalahnganki ei doadoahngki pali laud en ei ahnsou en papah Koht daulih sounpar 40, oh pil ahneki peren oh keting tohto. Karasepe, ngehi oh Walter pil kak towehda papidais en nait tohnsukuhl en Paipel meh 136. Ei mehlel, se kin lelohng ekei kahpwal. Ahpw se sohte mweidohng mepwukat en kauhdi kiht sang at papah Koht lelepeko. Se karanihala ih oh likih me en ketin kapwungala soahng koaros ni ahnsou me pwungiong kupwure oh sapwellime ahnsou. Oh e kin ketin wia met!​—2 Tim. 4:16, 17.

I uhdahn kin loaleidkihda Walter, ahpw doadoahk en pioneer kin sewese ie en dadaur. I diarada me e uhdahn wia kamwahu ehu en padahki meteikan, pil ehukihong irail koapworopwor en kaiasada. Pak tohtohie, Siohwa sohte kin ketin uhdihsang sewese ie. Nin duwen me e ketin inoukihda, e ketin sewese ie, kakehlaka ie, oh kolokol ie ni ‘palimaun en limeo me pwung.’​—Ais. 41:10, NW.